Tämän vuoden ensilumi

Kurjenpolvi, vaan mikä niistä?

 

Viikko sitten, marraskuun puolivälissä lunta oli maassa lähinnä somisteeksi. Syysruskan viimeiset värit oli helppo erottaa, sillä ne nousivat korostetusti esiin vähenevien värien maailmassa. Kaivoruusupenkkiin siirtämäni magnolian kupeeseen muutti muualla ahtaalle joutunut kurjenpolvi. Kirjanpitoni ei ole lainkaan ajan tasalle, joten nimi on vielä kadoksissa. Päivitän kasviluettelon jossain sopivassa välissä.

Rosa rugosa 'Ritausma'

Ruusuilla ei ole ollut kiirettä lehdistä luopumiseen. Kuten ei tänä syksynä monilla muillakaan kasveilla. Ritausma kehitti pitkin syksyä uusia nuppuja, joita se ei jaksanut enää kylmien saavuttua avata. Kauniita kukkia ihailee tietenkin mielellään ja siihen on lukuisia tilaisuuksia pitkin kasvukautta. Talven kynnyksellä muodot ja värit ansaitsevat huomion. Pilvisen päivän vähäinen valo siivilöityi kauniisti Ritausman kellertävien lehtien läpi.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Tuurenpihlajan lehdet ovat aika suuria. Ei niiden kokoa puussa samalla tavoin huomaa, mutta syksyllä lehtien pudottua maahan tajuaa ison koon. Pinkin väriset lehtiruotit näyttivät maassa kuin lukuisia pitkiä kastematoja olisi koolla.

Colchicum cilicicum 'Purpureum' - Turkinmyrkkylilja

Uusia turkinmyrkkyliljoja nousi maasta vielä senkin jälkeen, kun olin jo mielessäni laittanut ne talvilevolle. Näitä on muistettava hankkia ja istuttaa ensi vuonna lisää. Ovat osoittautuneet uskollisiksi kukkijoiksi. Tilasin näitä kolmen kappaleen pussin Korpikankaalta hintaa 8.50 € syksyllä 2019. Eivät ihan halpoja, mutta kestävyytensä vuoksi hintansa arvoisia.

Lilium martagon - Varjoliljan siemenkota

Loppukesästä keräsin varjo- ja marhanliljojen siemenkotia levittääkseni niiden siemeniä haluamiini paikkoihin. Tällä tavoin olen saanut varjoliljan leviämään kiitettävästi. Paitsi valkoisen, joka vaikuttaa vaativalta tyypiltä. Osan varjoliljojen siemenkodista jätin pystyyn nököttämään. Leikkimökin takana ne ovat pysyneet pystyssä tuulista ja sateista huolimatta. Siemeniä kodissa ei enää pahemmin ole. Luonto on hoitanut levityksen itse.

Bergenia crassifolia - Vuorenkilpi

Vuorenkilpi ei ole niitä kaikkein loisteliaimpia ruskakasveja. Muutama lehti pukee joka vuosi ylleen vähän värikkäämmän asun. Tämä lehti oli noussut pystyyn saadakseen muita enemmän huomiota.

Vuorenkilpi on helppo maanpeitekasvi hankalimpiinkin paikkoihin. Se lähtee kasvamaan jopa mitättömästä juurenpalasta. Meillä vuorenkilpi on kotiloiden suosima lymypaikka, jonka vuoksi en ole innostunut sitä enempää lisäämään.

Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise'

Syyshortensioiden kukkien yksityiskohdat ovat todella kauniita. Niitä on pysähdyttävä puutarhakierroksilla katsomaan ja tutkimaan läheltä. Leikkaan kuihtuneet kukinnot vasta keväällä pois. Usein talvinen sää saa oksissa alas painuneet kukinnot irtoamaan, jolloin tuuli lennättää niitä pitkin hankea.

Asparagus officinalis 'Bijnlim' - Parsa

Parsa on kasvimaani joulukuusi. Joinain vuosina se on jo näin marraskuussa muuttunut täysin keltaiseksi. Nyt se on edelleen valtaosin vihreä. Höyhenen keveä lumihiutale on laskeutunut parsalle joulukuusen koristeeeksi.

 
Maanantaivastaisena yönä tänne eteläänkin satoi lunta sen verran, että ensilumen kriteerit täyttyivät.

Suomen Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan ensilumi on satanut, kun aamukahdeksalta (kesäaikaan yhdeksältä) säähavaintoasemalla havaitaan maassa vähintään yhden senttimetrin lumikerros. Lähde Wikipedia.

Ensimmäiset lumityöt on nyt tehty. Kolaaminen oli kevyttä, eikä siinä hiki paljon päähän pukannut. Ainoa haaste oli kolata käytävät sen verran keveästi, ettei samalla lykännyt kivituhkaa ylenmäärin pois. Maa on vasta kevyesti jäässä. Viikonloppuna on luvassa -10 asteen pakkasia.

Vaikka päivä oli pilvinen, auringonlaskun aikaan pilviverho raottui ja päästi auringon viimeiset säteet punaamaan puiden latvukset.

Etenkin mäntyjen rungot olivat kuin liekeissä.

Valoisa aika on nyt vähissä. Päivän pituus täällä etelässä on nippanappa 7 tuntia. Kuukauden päästä on talvipäivänseisaus. Silloin käännytään hitaasti mutta varmasti valoa kohti.

Marraskuussa ollaan

Lonicera heckrottii - Koreaköynnöskuusama

Mihinkähän  kaikki aika hurahtaa? Viikossa on maanantai ja perjantai, päivässä aamu ja taas ilta. Kaipa niissä väleissäkin jotain on. Kellojen viisarit tuli siirrettyä mennyttä kesää päin. Illalla tulee nopeammin pimeää. Muuten elo jatkuu näin marraskuussa kuten teki lokakuussakin. 

Ulkoilu ja vuodenajasta johtuvat vähäiset pihatyöt on rytmitetty sateiden väliin. Sunnuntaina oli aika mukava sää. Aiotut rikkaruohotalkoot jäivät tekemättä. Leikkasin perennoja ja siistin paikkoja sieltä täältä. 

Kohmeinen Bermuda pakkasaamuna 31.10.

Etupihan Bermudasta leikkasin syysleimut ja jaloangervot pois ja ripottelin näkymien siistimiseksi penkkiin multaa. Tähän kolataan sisäänkäynnin lumet, joten mitään talventörröttäjiä siinä ei ole mahdollista ihailla. Tavallisesti levitän katemultaa penkkehin vasta keväällä. Nyt piti kuitenkin tyhjentää pari vuotta varaparkkipaikalla hankalassa paikassa seisonut suursäkki viimeisistä mullista. Aika monta kottikärryllistä multaa sain säkistä kaavittua. Itse asiassa sieltä irtoaisi vielä yksi kärryllinen, kunhan kerkiän taas lapiohommiin.

Ainakin puista pudonneet lehdet pysyvät nyt hyvin paikoillaan istutusalueilla matojen murennettavaksi. Muuten tuuli tuppaa ainakin vaahteranlehtiä levittämään pitkin pihaa.

Crocus speciosus - Syyssahrami

Viime talvi teki hallaa kukkasipuleille. Kesän ajan katoa ihmeteltyäni en enää edes osannut vahtia syyssahrameita. Muutaman löysinkin kompostille mennessäni. Vasta kuvaa tähän postaukseen ladatessani huomasin vasemmassa alanurkassa mullasta kurkistavan sinisen kärjen. Ehkä sahrameita nousee vielä lisääkin. Usein ne kasvavat tuollaisiksi honteloiksi kaatuen sitten avautumatta maahan.

Physocarpus opulifolius 'UMNHarpell' - Purppuraheisiangervo

Sunnuntaina ja maanantaina aurinko pilkisti ajoittain pilvien takaa kuultaen purppuraheisiangervon tummien lehtien läpi dramaattisesti. Useimmat muut pensaat ovat jo lehdistään luopuneet, mutta UMNHarpell pitää niistä vielä kiinni.

Physocarpus opulifolius 'Andre' - Purppuraheisiangervo

Myös alapihan naapurinpuoleisessa päässä asustava Andre oli yhä maanantain kohmeassa säässä pukeutunut lehtiinsä. Pian kaikkialla on alastonta ja lehdetöntä.

Pikkupuutarhan väliaikainen peuraportti.

Peurat vierailevat nyt säännöllisesti pihassamme. Tuntuu tylsältä viritellä kaikenlaisia verkkoja ja esteitä. Eikä niistä sinänsä tässä vaiheessa vuotta paljon mitään hyötyä olekaan, kun ei ole kukkia ja tärkeimmät kasvit on jo verkotettu. Minua yksinkertaisesti ärsyttää peurojen luvaton tepastelu kukkapenkeissäni ja lahjaksi jätetyt kakkakasat. Kyllähän ne näiden aitojeni yli pääsevät hyppäämään. Koska ne kuitenkin kulkevat lähinnä hiljaiseen aikaan, toivon esteiden ohjaavan niiden kulkua jonnekin muualle. Metsään vaikka.

Rosa F.J.Grootendorst - Neilikkaruusu

Kävimme Ukkokullan kanssa katsomassa kotimaisen Taru Mäkelän ohjaaman "Kulkuset, kulkuset" -jouluaiheisen komedian. Leffa ei ole saanut osakseen suuren suurta suitsutusta, mutta ihan kunnon naurut se kirvoitti useampaankin kertaan. Arki on tänä päivänä monin tavoin vakavaa ja raskasta, joten välillä on virkistävää tuulettaa päätään kevyemmissä merkeissä.

Colchicum cilicicm "Purpureum' - Turkinmyrkkylilja

 
Pitäkäähän pää pystyssä ja mieli virkeänä. Mukavaa marraskuuta kaikille!

Pihatöitä ajankuluksi

 
Kuura-aamuja ei montaa ole vielä tänä syksynä ollut. Maanantain -4.5℃ asteen pakkanen taitaa olla vasta kolmas meidän nurkilla. Aurinkoiset ja lämpimät päivät ovat poistaneet lähestyvän talven kokonaan mielestä. Siellä ne kuitenkin vaanivat aivan nurkan takana; liukkaat tiet, pimeys ja toistuvat lumityöt.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Komeat ruskavärit ovat ilahduttaneet pitkään. Vieläkin ikkunasta katsoessa jokunen koivu loistaa kullankeltaisena. Tuurenpihlajan oranssinpunaista syysasua olen hehkuttanut kerta toisensa jälkeen. On se vaan niin hieno ruskapuu. Sitä katsellessa kiitän itseäni, että monen vuoden himmailun jälkeen olen ymmärtänyt panostaa myös puutarhan syksyisen olemuksen esille tuomiseen. Ruskaväreihin sonnustautuneita kasveja istuttamalla kasvukausi venyy loppupäästään samoin kuin sipulikasvien avulla alku varhaistuu.

Kotipihan tuurenpihlajista alapihan kaveri on pudottanut kaikki lehtensä. Viikonloppuna myös huoltopihan Tuure päätti ryhtyä samaan operaatioon. Pian puu on täysin alaston, vaan ehtipä se paistatella huomioni kohteena pitkän aikaa. Uudelleen sitten taas ensi vuonna.

Minun on ollut kohtuullisen helppo tarttua ikäviinkin tehtäviin. Jotkut hommat on vaan tehtävä. Mitä nopeammin ne saa pois päiväjärjestyksestä, sen parempi. Tänä syksynä laiskuus tai aloitekyvyttömyys on ollut kuitenkin ennenkuulumattoman voimakasta. Olen toki siivonnut pihaa ja puutarhaa säälliseen malliin. Mutta muuten olen sulkenut silmäni monilta toimenpiteiltä. Sunnuntaina joku kummallinen aktiivisuuspiikki iski yllättäen. Sen seurauksena lähdin alapihalle kitkemään rikkaruohoja. Runsaan kahden tunnin aikana sain kitkettyä Kiemurapenkin, Hortensiapenkin, Ovaalipenkin sekä marjapensaiden ja hedelmäpuiden alustat. Kuskasin monta ämpärillistä rikkoja kompostiin.

Työ jäi kesken, mutta olin erittäin tyytyväinen työni tuloksiin. Tulipa oltua ulkona hyötyliikunnan merkeissä. Sääennusteissa luvataan tämän yhden pakkasyön jälkeen taas lämpötiloja +10℃ asteen molemmin puolin, joten hyviä kitkemishetkiä on edelleen tarjolla.

Anemone tomentosa Ropustissima - Hopeasyysvuokko

Istutusalueilta en kovin paljon mitään pois nyhtänyt. Lähinnä nurmelta eksyneet apilat ja ruohotuppaat ja voikukat. Lemmikin lehtiä ja sormustinkukan ruusukkeita on paljon, mutta niistä jätin suurimman osan. Vain kanttausurista otin pois.

Jo loppukesästä huomasin Kiemurapenkin syysvuokon olevan sittenkin elossa. Se ei keväällä ilmestynyt tavalliseen tapaan. Eikä myöskään kukkinut tänä vuonna. Ehdin olla hyvin pahoillani menetyksestä, sillä monen monta syysvuokkoa istutin ennen kuin sain tämän yhden menestymään. Nyt toivon tulevan talven olevan hellä syysvuokolleni, jotta saisin sen kukintaa jälleen ihailla.

Vuosi sitten huomasin syysvuokon tehneen siementaimia. Yhden siirsinkin väljempään tilaan, mutta tänä kesänä ei sekään herännyt. Nyt löysin uuden taimen. Se kasvaa likimain kanttausurassa, mutta en lähtenyt sitä nyt kaivamaan ylös ja siirtämään jonnekin toisaalle. Olkoon tuossa. Jos se ilmestyy esille ensi keväänä, paikan vaihto on ajankohtainen.

Colchicum cilicicum 'Purpureum' - Turkinmyrkkylilja

Syyspenkin turkinmyrkkyliljatkin ovat vihdoin ponnistaneet mullan pinnalle. Aika moni myrkkylilja jäi tänä syksynä nousematta. Siksi näiden turkinmyrkkyliljojen kohtaaminen tuntuu mukavalta. Ne ovat jopa lisääntyneet.

Viola odorata - Tuoksuorvokki

Tuoksuorvokit kukkivat varsin vaisusti tällä kasvukaudella. Nyt löytyi muutama sininen kukka. Ehkä niiden kukintavoima hupeni aluevaltauksiin. Aika väljästi istuttamani taimituppaat ovat kasvaneet toisiinsa kiinni ja kurottavat ympärille. Toiveissani onkin tuoksuorvokkien matto omenapuun alle.

Hydrangea arborescens 'Annabelle' - Pallohortensia

Pallohortensiat kukkivat kauniisti ja pitkään. Nyt niiden kukinnot ovat jo muuttuneet ruskeiksi ja osa painaa päänsä kohti maata. Paitsi tämä yksi, joka mattimyöhäisenä kukkii vasta nyt.

Vinca minor - Pikkutalvio

Muitakin myöhäisherännäisiä puutarhasta näköjään löytyy. Makkaripenkin pikkutalvio vähät välittää lähestyvästä talvesta. Ei sentään muut, vain tämä yksi.

Silene uniflora 'Weisskehlchen' - Merikohokki

Kuvan merikohokki on asustanut Vasenrinteen yläosassa, aivan portaiden vieressä muutaman vuoden. Se on jäänyt verikurjenpolven alle ja maanpeiteruusu Sommerwindin jalkoihin. Kesällä kaivoin merikohokin pois, jaoin sen kahtia ja istutin taimet syysomenan alle. Kylläpä kasvi on virkistynyt saatuaan tilaa ja valoa ympärilleen. Kukkiikin parhaillaan. Pitäisi enemmänkin harrastaa tällaisia pelastustoimia, eikä vain olkia kohautellen kävellä kasvien kärsimysten ohi.

Fragaria x Comagaria 'Pink Panda' - Koristemansikka (meniköhän uusi nimi oikein?)

Koristemansikka on kovasti levinnyt. Olen istuttanut taimia useampaan paikkaan. Enimmäkseen se tekee pitkiä rönsyjä, joiden avulla kasvi kurkottaa valtaamaan uusia asuinsijoja. En ole kokenut kasvia millään tavoin haitaksi, sillä vääristä paikoista rönsyt on helppo kiskaista pois. Mieluummin tällainen nättinä kukkiva kasvi, kuin joku muu riesaksi yltyvä hömelö.

Saaripalstan Sailan alkusyksyn postauksessa (tai oikeastaan postauksen kommentissa) oli maininta koristemansikan uudesta nimestä. Koitin googlettaa enemmän tietoa, mutta köyhin tuloksin. Saa siis korjata, jos kirjoitin nimen väärin.

Polemonium caeruleum - Lehtosinilatva

Jostain syystä en ole koskaan saanut lehtosinilatvan sinistä versiota menestymään. Valkoinen sen sijaan on aivan villinä valkeakuulaan alla. Vaikka sanoin, että rikkaruohoja kitkiessäni jätin istutusalueet melko lailla rauhaan, oli näitä lehtosinilatvan taimia pakko väkisinkin jokunen kuskata kompostiin. Ovat kukkineet koko kesän ja kukkivat yhä.

Pari viikkoa sitten kaupassa käydessäni näin käytävällä lähinnä tyhjiä syyssipulien myyntilaatikoita. Ymmärrän, että olivat tyhjiä. Punaiset alelaput näkyivät jo kauas. Vaihtoehdot olivat vähissä. Otin pussilliset Carnaval de Rio- ja Purple Dream -tulppaaneja sekä yhden pussin pallerolaukkaa. Ne ovat olleet maassa jo runsaan viikon.

Campanula patula - Harakankello

Harakankellot ovat kukkineet puutarhassani siellä täällä iloisesti koko kesän. Eräs kylmyyttä uhmaava harakankello kukkii edelleen naapurin aidan kupeessa. Näiden seuraavan kesän asuinpaikkaa näyttää olevan mahdoton ennustaa. Nousevat mistä lystäävät, mutta se ei minua haittaa. Kiva, että tällaiset luonnonkukat tulevat puutarhaani ihan omin avuin.

Clematis alpina Purple Dream - Tarha-alppikärhö

Tarha-alppikärhö Purple Dream kukki kesällä runsaammin kuin koskaan. Pidän paljon sen pörröisistä siemenhahtuvapalloista. Hiidenkiven puutarhassa -blogin jutun luettuani pohdin, josko kokeilisin kärhön siemenkasvatusta. Yhden hahtuvapallon jo riivin auki nähdäkseni, onko siellä siemeniä. Olihan siellä, joskin niiden kypsyysasteesta en osaa sanoa mitään. Aina voi kokeilla. Parhaassa tapauksessa saan uusia tarha-alppikärhöjä.

Omenapuiden alla pikkuiset orvokit ovat kukkineet koko kesän. Rikkaruohoja kitkiessäni löysin Huvituksen alta muita isomman orvokin eli tämä on luultavasti jonkun kesäkukkaostokseni jälkeläisiä.

Pari viikkoa sitten sain vihdoin hankittua kanervat näihin korkeisiin sisäänkäynnin ruukkuihin. Kaivoin verililjapuut pois kanervien tieltä ja vein ne autotalliin. Saavat olla siellä, kunnes tulee oikein kunnon pakkasia. Silloin lämmittämättömässä autotallissa mittari painuu nollaan ja verililjapuut saavat muuttaa kellariin. Nämä muratit jätin ruukkuihin. Muut olen kaivanut lavakaulukseen, josko siellä talvehtisivat. Leutoina talvina muratit ovat pysyneet noissa ruukuissa hengissä ja lähteneet kevään tullen uuteen kasvuun.

Kuura-aamuja ei vähään aikaan täällä etelässä ole odotettavissa. Vesisateita sen sijaan usealle päivälle. Onneksi puutarha on jo päällisin puolin valmistettu kohtaamaan talvi. Peurat ovat jälleen aktivoituneet vierailemaan pihapiirissä. Niinpä käyn vielä jokusen verkon virittämässä, kun vihdoin pari rullaa rautakaupasta löysin (tosin vain 100-senttisiä, mutta ovat nekin avuksi).

Kuura-aamu 19.10.2022

Lokakuu lähenee loppuaan ja viikonloppuna siirrymme jälleen talviaikaan. Mukavaa viikon jatkoa kaikille!