Tämän vuoden ensilumi

Kurjenpolvi, vaan mikä niistä?

 

Viikko sitten, marraskuun puolivälissä lunta oli maassa lähinnä somisteeksi. Syysruskan viimeiset värit oli helppo erottaa, sillä ne nousivat korostetusti esiin vähenevien värien maailmassa. Kaivoruusupenkkiin siirtämäni magnolian kupeeseen muutti muualla ahtaalle joutunut kurjenpolvi. Kirjanpitoni ei ole lainkaan ajan tasalle, joten nimi on vielä kadoksissa. Päivitän kasviluettelon jossain sopivassa välissä.

Rosa rugosa 'Ritausma'

Ruusuilla ei ole ollut kiirettä lehdistä luopumiseen. Kuten ei tänä syksynä monilla muillakaan kasveilla. Ritausma kehitti pitkin syksyä uusia nuppuja, joita se ei jaksanut enää kylmien saavuttua avata. Kauniita kukkia ihailee tietenkin mielellään ja siihen on lukuisia tilaisuuksia pitkin kasvukautta. Talven kynnyksellä muodot ja värit ansaitsevat huomion. Pilvisen päivän vähäinen valo siivilöityi kauniisti Ritausman kellertävien lehtien läpi.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja

Tuurenpihlajan lehdet ovat aika suuria. Ei niiden kokoa puussa samalla tavoin huomaa, mutta syksyllä lehtien pudottua maahan tajuaa ison koon. Pinkin väriset lehtiruotit näyttivät maassa kuin lukuisia pitkiä kastematoja olisi koolla.

Colchicum cilicicum 'Purpureum' - Turkinmyrkkylilja

Uusia turkinmyrkkyliljoja nousi maasta vielä senkin jälkeen, kun olin jo mielessäni laittanut ne talvilevolle. Näitä on muistettava hankkia ja istuttaa ensi vuonna lisää. Ovat osoittautuneet uskollisiksi kukkijoiksi. Tilasin näitä kolmen kappaleen pussin Korpikankaalta hintaa 8.50 € syksyllä 2019. Eivät ihan halpoja, mutta kestävyytensä vuoksi hintansa arvoisia.

Lilium martagon - Varjoliljan siemenkota

Loppukesästä keräsin varjo- ja marhanliljojen siemenkotia levittääkseni niiden siemeniä haluamiini paikkoihin. Tällä tavoin olen saanut varjoliljan leviämään kiitettävästi. Paitsi valkoisen, joka vaikuttaa vaativalta tyypiltä. Osan varjoliljojen siemenkodista jätin pystyyn nököttämään. Leikkimökin takana ne ovat pysyneet pystyssä tuulista ja sateista huolimatta. Siemeniä kodissa ei enää pahemmin ole. Luonto on hoitanut levityksen itse.

Bergenia crassifolia - Vuorenkilpi

Vuorenkilpi ei ole niitä kaikkein loisteliaimpia ruskakasveja. Muutama lehti pukee joka vuosi ylleen vähän värikkäämmän asun. Tämä lehti oli noussut pystyyn saadakseen muita enemmän huomiota.

Vuorenkilpi on helppo maanpeitekasvi hankalimpiinkin paikkoihin. Se lähtee kasvamaan jopa mitättömästä juurenpalasta. Meillä vuorenkilpi on kotiloiden suosima lymypaikka, jonka vuoksi en ole innostunut sitä enempää lisäämään.

Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise'

Syyshortensioiden kukkien yksityiskohdat ovat todella kauniita. Niitä on pysähdyttävä puutarhakierroksilla katsomaan ja tutkimaan läheltä. Leikkaan kuihtuneet kukinnot vasta keväällä pois. Usein talvinen sää saa oksissa alas painuneet kukinnot irtoamaan, jolloin tuuli lennättää niitä pitkin hankea.

Asparagus officinalis 'Bijnlim' - Parsa

Parsa on kasvimaani joulukuusi. Joinain vuosina se on jo näin marraskuussa muuttunut täysin keltaiseksi. Nyt se on edelleen valtaosin vihreä. Höyhenen keveä lumihiutale on laskeutunut parsalle joulukuusen koristeeeksi.

 
Maanantaivastaisena yönä tänne eteläänkin satoi lunta sen verran, että ensilumen kriteerit täyttyivät.

Suomen Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan ensilumi on satanut, kun aamukahdeksalta (kesäaikaan yhdeksältä) säähavaintoasemalla havaitaan maassa vähintään yhden senttimetrin lumikerros. Lähde Wikipedia.

Ensimmäiset lumityöt on nyt tehty. Kolaaminen oli kevyttä, eikä siinä hiki paljon päähän pukannut. Ainoa haaste oli kolata käytävät sen verran keveästi, ettei samalla lykännyt kivituhkaa ylenmäärin pois. Maa on vasta kevyesti jäässä. Viikonloppuna on luvassa -10 asteen pakkasia.

Vaikka päivä oli pilvinen, auringonlaskun aikaan pilviverho raottui ja päästi auringon viimeiset säteet punaamaan puiden latvukset.

Etenkin mäntyjen rungot olivat kuin liekeissä.

Valoisa aika on nyt vähissä. Päivän pituus täällä etelässä on nippanappa 7 tuntia. Kuukauden päästä on talvipäivänseisaus. Silloin käännytään hitaasti mutta varmasti valoa kohti.

Ruskan sävyt ovat saapuneet

Acer platanoides - Vaahtera

Vihdoin luonto ja puutarha pukeutuvat ruskan sävyihin. Aurinkoisina hetkinä vaahteroiden latvukset hehkuvat palavina. Muutamaan vuoteen en olekaan askarrellut värikkäistä vaahteranlehdistä mitään, mutta nyt ehkä kannattaisi. Varsinkin, kun lehtiä saa ihan omalta pihalta. Pari vanhaa vaahteranlehtiruusukkeista tehtyä kranssia on edelleen ulkona koristeena. Toista linnut ovat hiukan järsineet ja väritkin ovat muuttuneet enemmän ruskeiksi. Jospa saisin aikomuksen muuttumaan teoiksi.

Malus purpurea 'Musta Rudolf' - Koristeomana

Koristeomena Musta Rudolf nautti syyskuun viimeisen lauantain auringonpaisteesta Syyspenkin reunassa. Olen niin iloinen tästä pienestä puusta ja odotan innolla sen kasvua. Tulevina vuosina sen syksyisestä punastuksesta pääsevät nauttimaan myös puistoalueella kulkevat. Musta Rudolf on toki hienon värinen ennen ruskaakin. Keväällä istuttamani kaksi tuurenpihlajaa ovat edelleen vihreinä. Niistä kasvaa etevät ruska-ajan kilpailijat Musta Rudolfille.

Cotoneaster - Tuhkapensas

Aikanaan tonttimme tien reunassa kasvoi muutama tuhkapensas. Niistä oli tarkoitus kasvattaa aidanne, mutta myöhemmin päädyimme tuija-aitaan. Korkeakasvuisena ja tiheänä tuija suojaa paremmin tuulelta, pölyltä ja myös katseilta. Siirsin yhden tuhkapensaista alapihalle, tontin toiseen takakulmaan. Siellä se on nyhjöttänyt, kunnes metsikön kaatumisen jälkeen pensas on innostunut kasvamaan ja rehevöitymään. Erityisen hieno se on näin syksyllä komeissa ruskaväreissään.

Acer platanoides - Vaahtera

Vaahteroita meidän nurkilla riittää. Kovin eri tahtiin ne näin syksyllä värittyvät. Autotallinurkalla kasvava kookas vaahtera on edelleen täysin vihreä. Vaikka se saa valoa ja aurinkoa muiden lailla, sen lehdet muuttuvat yleensä ruskeiksi ja putoavat saman tien maahan. Puuvajan läheisyydessä kasvava vaahtera sen sijaan on latvuksista vihreä, mutta alemmat oksat leiskuvat keltaisesta punaiseen.

Nyt minä näitä vaahteroita ihastelen, mutta kun kaikki lehdet ovat paksuina massoina maassa, saatan haravoidessani manata moiset puut aika paljon kauemmaksi.

Bergenia - Vuorenkilpi

Vuorenkilpikin on hauska väri-iloittelija. Punaisia lehtiä katsellessani tuli mieleen, kuinka niistä saisi hienoa väriä ja näyttävyyttä johonkin matalaan syyskukkakimppuun.

Omenavuosi oli meillä vaisu kahden edellisen runsaan sadon jälkeen. Suotakoon omppupuille tarpeellinen leponsa ja toivotaan taas ensi keväänä vähintäänkin runsasta kukintaa. Muiden puiden vähäinen sato on korjattu ajat sitten, mutta syysomenassa roikkui vielä viisi hedelmää. Yhtä niistä olivat kimalaiset käyneet napostelemassa. Nämä omenat ovat sitten oman puutarhan viimeisiä syötäviä. Kasvihuone ja kasvimaa on tyhjennetty. Muutamat vihreäksi jääneet Tigerella-tomaatit kypsyivät sisällä ja ne syötiin sunnuntaina aamupalan yhteydessä.

Rosa 'Therese Bugnet' - Teresanruusu

Teresanruusu ei ole syksystä vielä kuullutkaan. Sen kukat katselevat korkeuksissaan alapihan kellastuvaa vaahteraa. Ilahduttavan sinnikäs ruusunainen.

Sedum 'Herbstfreude' - Komeamaksaruoho

Jokin aika sitten uumoilin, etteivät komeamaksaruohot ehdi tämän syksyn aikana täyteen kukkaan. Ei syytä huoleen, ehtivät sittenkin. Poimin näitä muutaman asterien kanssa sisälle maljakkoon. Katsokaa, kuinka yksittäiset kukat ovat kuin pieniä tulppaaneja.

Ystävät, tankatkaa nyt upeita syskyn värejä. Pian koittaa värien vähyyden hetket. Silloin on hyvä kaivaa muistin sopukoista kirkkaita sävyjä, jotta jaksaa askeltaa taas runsasta väri-iloittelua tarjoavaan uuteen kasvukauteen.

Raikkaita viikonlopun hetkiä kaikille!

Kiirettä pitää niin kasveilla kuin niiden kasvattajallakin

Suikeroesikko -  Primula Juliae-hbr. Wanda

Hoppua riittää niin kasveilla kuin niiden kasvattajallakin. Kuten monet ovat jo postauksissaan sanoneet, eiliset tapahtumat ovat tänään jo vahvasti hirstoriaa. Illalla niin mukulaleinikki kuin keltavuokkokin olivat vielä nupulla ja tänään täysin avoinna. Nippa nappa ehtii kaikkea ihailla, kun jo huomaa olevansa myöhässä.

Narsissi

Viileiden huhtikuun päivien aikana tuntui, että tässähän ehtii vaikka mitä. Mihinkäs sitä muka kiire olisi. No, nyt ei päivä tahdo millään riittää kaikkiin ajateltavissa oleviin hommiin. Varsinkin, kun välillä olisi mukava vain istahtaa taivastelemaan toukokuisen päivän kauneutta. Puhumattakaan, että vielä illansuussa jaksaisi istahtaa tietokoneen ääreen kuvia kamerasta koneelle siirtämään.

Pioni scillaviidakossa

Pergola ei ole vielä aivan valmis. Vielä puuttuu takaosan rimaseinä ja kaide ainakin yhdelle sivulle, mahdollisesti vielä tukipuitakin. Ja tietenkin puuosien petsaus, joka jäänee ihan viimeiseksi ja jolla ei ole kiire. Pääasia, että saa pihakalusteet pergolan katon alle oikeille paikoilleen.

Vuorenkilpi - Bergenia crassifolia

Ukkokullan rakentaessa pergolaa, minä olen pessyt suurimman osan talon ikkunoista ja myöskin kasvihuoneen. Kärräsin uudet mullat kasvihuoneen istutusaltaisiin, viritin lämpömittarin ja muuta tarvittavaa kasvarikamaa paikoilleen. Möyhensin viljelylaatikoiden mullat ja lisäsin sinne myös hevonkakkaa. 

Tänään öljysin terassin ylemmän osan. Alaosa, joka muodostaa pergolan lattian, saa odottaa muutaman päivän, kunnes Ukkokulta saa viimeiset laudat kiinnitettyä taikaisin. Osa laudoista piti irrottaa pergolan pystytukien kiinnittämistä varten. Parhaillaan ulkona saha ja pora laulaa, joten homma etenee.

Kevätesikko - Primula veris

Kotipuutarha-lehden vinkin myötä istutin yhteen isoon piharuukkuun kärhön ja sen vierelle muutaman kaunokaisen. Toiseen isoon ruukkuun laitoin kaksi valkoista särkynytsydäntä. Jotain sinne reunoille taidan vielä lisätä, mutta menköön mietintämyssyssä vielä vähän aikaa. 

Perennojen käyttö kesäistutuksissa on oivallinen tapa vahvistaa kasveja ja istuttaa ne sitten syksyllä omille kasvupaikoilleen. Mylläsin sen verran runsaasti kukkapenkkejäni viime kesänä, että tässä vaiheessa on vähän hankala tietää, mitä mistäkin tulee. Ja niin ollen myös hankala tehdä täydennysistutuksia. Syksyllä olen paremmin kartalla.

Petunia

Auringon ja kesäisen lämmön myötä mieli palaa ostamaan kesäkukkia kaikkiin laatikoihin ja ruukkuihin. Vakituisissa kesäkukkapaikoissani en ole vielä edes käynyt ja tiedän mm. kylän puutarhurin usein kieltäytyvän liian aikaisin myymästä monia kesäkukkia. Hiukan täytyy kuitenkin herkutella ja terassin kahteen kukkalaatikkoon ostin muutaman edullisen petunian, joiden seuraksi istutin honkkarista ostettuja sammalleimuja. Mitään valuvaa valkoista kun ei ollut tarjolla, niin tuumasin, että mennään noilla ainakin vähän aikaa.

Kaunokainen - Bellis perennis

Selkä vähän vihoittelee ja lihakset on jäykkinä, etenkin aamuisin. Aikamoista työleiritoimintaa tämä omakotiasuminen näin keväisinkin on, mutta kyllä tässä ehditään nautiskellakin, kunhan saadaan kunnon istumapaikat kuntoon. Pergolan rakentaminen on aiheuttanut ylimääräistä työtä ja sotkenut aikatauluja, vaan kohta siitä pääsee iloitsemaan. Tulevan kesän lisäksi monen monta seuraavaakin kevättä ja kesää.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 

Toukokuun ensimmäinen

Kevätkaihonkukka - Omphalodes verna

Jossain vaiheessa ajattelin, että blogi toimisi puutarhapäiväkirjana. Toki niin tapahtuu, mutta ei kovin tarkassa järjestyksessä. Pihalla nimittäin kasvu on sen verran hurjaa, ettei tahdo perässä pysyä. Ulkohommiin vetää puutarhurin sielu ja siinä kiireessä unohtuvat postaukset ja päivitykset.

Vuorenkilpi - Bergenia crassifolia

  
Miten minusta tuntuu, että kaikkien muiden puutarhat ovat viimeistä piirtoa myöten harkittuja ja hoidettuja. Tai ainakin melkein. Meillä taasen ongelmapaikkoja löytyy toinen toisensa jälkeen ja kun yhden nurkan saa mielestään tyydyttäväksi, voikin sitten siirtyä sen enempiä miettimättä seuraavaan kohennettavaan kohteeseen.

  
Leikkimökin sivurinne on ollut vuosien ajan vähän räjähtäneen oloinen. Paikalla kasvoi aikoinaan iso koivu, joka muutama vuosi sitten oli kaadettava. Sen kanto jäi törröttämään ja Juusolla oli pitkään tapana käydä istumassa kannon päällä. Aika on tehnyt tehtävänsä mädättämällä kannon lähes kokonaan, mutta vähän sitä vielä tuolla uuden polun reunalla törröttää. En saanut sitä kokonaan pois kirveellä enkä sahalla, joten olkoon. Äkkiä tuo loppukin lahoaa. 

Uusi polku kulkee alapihalta, naapurin aidan vierestä rinnettä pitkin leikkimökin nurkalle. Polku ei sinänsä ollut mitenkään tarpeellinen, mutta Juusolla on tapana oikoa milloin mistäkin, joten nyt se voi tehdä sen tästäkin kohtaa ihan laillisesti. Taluttajansa kera. Ja jotenkin tykkään, että puutarhassa on erilaisia yllätyksiä. Polun varsi paranee kesän myötä, kunhan vasemmalla puolella kasvavat aroniat saavat lehtensä ja oikean puolen vuorenkilvet pörhistävät taas kasvunsa talven jäljiltä.

 

Alkuvuosina leikkimökin päätyrinne oli tuettu porrastetuilla lautarakennelmilla, mutta lauta ei maan painoa ja aikaa kestänyt. Muutama vuosi sitten Ukkokulta rakensi betonisen tukimuurin (joka tässä kuvassa ei näy, vaan jää kivien oikealle puolelle). Muurin ja naapurin aidan väliin jää sopiva kulkureitti kottikärryjenkin kanssa kulkemiseen. Rinteessä kasvaa laakakatajaa ja vuorenkilpiä. Vuorenkilvet ovat yleensä tähän aikaan vuodesta varsin eloisan näköisiä, mutta kulunut talvi oli niille poikkeuksellisen ankara. Sirottelin tuoretta kompostimultaa vuorenkilville, joissa oli jo uusia lehtiä tulossa ja sieltä ne taas ponnistavat tuuheutuakseen kesän aikana. 

Muurin reunassa on myös tuoksuvatukkaa, jota yritän epätoivoisesti pitää kurissa ja estää leviämästä leikkimökin suuntaan. Tuoksuvatukan hyvä puoli tässä paikassa on se, että kesäisin se estää näkyvyyden naapuriin ja talveksi sen voi leikata tapille, jolloin se ei loukkaannu päälleen kolattavasta lumesta. Ylempänä, tasamaalla on syreeneitä.

Raahasin viikolla kivenmurikoita tukemaan rinteen alareunaa. Eristin kivet multarinteestä laittamalla niiden taakse ja alapuolelle sanomalehtiä ja lopuksi täytin ylimääräisiä koloja kivituhkalla. Tuo harmaanmusta kivituhka on erinomaista sen vuoksi, että se tiivistyy kastelemalla todella hyvin.

Maahan ovat myös päässeet maanantaiset ostokset. Törsäsin vähän enemmän ja ostin Purppuraomenapuun - Malus 'Aamurusko', Ruusuorapihlajan - 'Crataegus Paul's Secret' ja Teresanruusun. Mukaan lähti myös Omenaruusu, jollaista olen pitkään havitellut. Toivomaani Kevätsuudelmaa eli koristekirsikka Prunus 'Accolade' ei kaupassa ollut. Honkkarissa käydessäni ostin vielä toisenkin purppuraomenapuun eli Royalthyn, kun sellaiseen siellä taimien seassa törmäsin. Ei auttanut mikään. Satoi niin paljon, että piti tehdä nopea päätös. Ajattelin, että jos nyt sen tänne kauppaan jätän, harmittaa myöhemmin. Enkä sitten jättänyt.

Kotkansiipi - Matteuchia struthiopteris

Nyt on meneillään sellaiset ajat, että puutarhassa pitää tehdä vähintään yksi kunnon kierros päivässä. Mieluummin kaksi. Se, mitä on aamulla nähnyt, ei enää päde illalla. Muutokset ovat todella nopeita. Katsokaa tuota Kotkansiipeä. Eilen se oli vielä ihan eri värinen, kuten näet alakuvasta.

Rosa Sommarwind

Kesän ruukussa asustanut Sommarwind-ruusu muutti syksyllä Oikeaanrinteeseen. Pelkäsin istuttaneeni sen juurtumisen kannalta liian myöhään, mutta hyvin siinä näyttää eloa taas olevan.

Koiranhammas - Erythronium

Ja kun kaikilla muillakin on koiranhammas, pitää sellainen omastakin puutarhasta löytyä. Ostin syksyllä puutarhaliikkeestä kaksi sipulia, joissa mainittiin vain, että ovat koiranhampaita. Hetken jo luulin, että olen tunkenut sipulit jälleen kerran Kiinaan saakka, vaan kyllä ne sieltä mullata ylös nyt ponnistavat. Jännityksellä odotan, millainen kukka koiranhampaisiini ilmestyy.

Tulipa 'Florosa'

Syksyllä laitoin Oikeaanrinteeseen myös jonkin verran tulppaanien sipuleita. Eräs pihan ongelmakohteista kun tuo alapihalle johtavien portaiden toinen puolisko on. Jo syksyllä päätin, että nyt tulee muutos siihenkin pähkäilypaikkaan. Luullakseni tämä tulppaani on  Florosa, pinkki kukka, jossa on vihreä raita. Sieltä se kukkakin jo kurkistaa. 

Valkosipuli - Allium sativum

Iloa löytyy myös Ukkokullan kasvimaalaatikosta, jonne hän istutti syksyllä valkosipulia. Piippoja on alkanut tupsahdella kuivien lehtien lomasta. Eri lajikkeita hän laittoi, mutta merkinnät taitavat olla Ukkokullan päässä.

Puutarhakoristeetkin alkavat vähitellen siirtyä kellarista omille paikoilleen puutarhaan. Mitä lie tämä pieni keijutyttö ajattelee taivaalla näkevänsä. Lintu kuitenkin jo odottaa häntä vesialtaan reunalla.

Lämpimät kiitokset kaikille TOP10-onnitteluista. Törmäsin uutiseen ihan sattumalta ja ilahduin todella paljon. En nimittäin ole missään vaiheessa ajatellut tavoitella blogillani mainetta ja kunniaa tai minkäänlaista hyötyä ylipäätään. Puhtaasti ilosta ja rakkaudesta puutarhaan, kasveihin ja kaikkeen kauniiseen sekä kirjoittamistaidon ylläpitämiseksi tätä blogiani teen. Kaikki muu on silkkaa bonusta tässä elämässä. 

Kiitokset kuuluvat teille kaikille, sillä tullakseen suosituksi, tarvitsee blogi aivan ehdottomasti teitä lukijoita ja kommentoijia.

Tutustukaahan näihin muihinkin TOP10-listan blogeihin, jollette jo ole niin tehneet. Kivoja puutarhablogeja on runsaasti listalla mainttujen lisäksi ja uusia näyttää syntyvän kaiken aikaa

1.   Kukkaiselämää
2.   Saaripalsta
3.   Kanelia ja kardemummaa
4.   Mielen lumoa
5.   Formaaki ja puutarha
6.   Rikkaruohoelämää
7.   Tylsän mörököllin blogi
8.   Hernepensaskujamme
9.   Anun puutarha
10. Marian koti ja puutarha

Vappu alkaa olla juhlittu, mutta edessä on vielä normiviikonloppu. Jos vain luvatussa sateessa taukopaikkoja löytyy, nauttikaa pihasta, puutarhasta ja luonnosta. Voiko enää hurmaavampaa ajankohtaa olla, kuin tänään alkanut toukokuu.
 

Puutarhatiikerin minttuhumaus

Hyasintti puhkoo edellisvuoden lehdetkin tullessaan

Meno ja meininki puutarhassa on nyt niin kiihkeää, ettei perässä tahdo pysyä. Se, mikä eilen oli pikkuruinen aavistus mullassa, onkin tänään ja komea lehtirypäs maan pinnalla.

Vuorenkilpi nupullaan

Eilen käänsin kolme lehtikompostia, joista sain muhevaa multaa kuusi kottikärryllistä. Sitä sitten levittelin kukkapenkkeihin. Neljäs lehtikomposti oli keskeltä vielä hieman kohmeinen, joten se jäi odottelemaan sulamista.

Sinivuokot

Sää on suositunut puutarhahommia. Niin eilen kuin tänäänkin aurinko on paistanut ja lämpöä on ollut kymmenisen astetta. Auringossa enemmänkin. Talikko- ja lapiohommissa tulee sen verran hiki, että takki on äkkiä lentänyt pois ja työ jatkunut paitahihasillaan.

Hämmentynyt puutarhatiikeri tuumailee, minne mamma on kadonnut. Tuoltahan se saapuu ja minä pääsen alapihalle seuraamaan kompostin kääntämistä.

Kompostihommat eivät minua niin kauheasti kiinnosta, joten tutkitaanpa, mitä täältä kasvimaalta löytyy. Kas, mintut ovat pieniä taimia. Nuo viimevuotiset korretkin tuoksuvat vielä mukavasti, joten niitä täytyy vähän kihnuttaa.

Laitetaanpas tähänkin vähän omia tuoksuja. On sitten naapurin Leevillä enemmän haistelemista, kun tulee minun minttujani tuoksuttelemaan.

Mintuissa pitää pyöriä ja korsien kanssa painia.

Mamma istuu kasvimaalaatikon reunalla ja nauraa ääneen. Taidanpa järjestää mammalle pikkuisen näytöksen...

...johon kuuluu kaikensorttista pyörimistä ja peuhaamista mintuissa. Välillä pitää vähän naamaakin putsata...

...ja sitten taas uusi korsi käsittelyyn...

On tämä kevät näin kissankin näkökulmasta ihanaa aikaa. Maa alkaa lämmetä ja ympärillä surisee ja pörisee.

Tässähän voisi ottaa vaikka pienet nokoset.

Jospa nukkuisin sellaista koiranunta, jotta samalla voin toisella silmällä tiirata mamman touhuja.

Nyt se mamma päätti lähteä jatkamaan hommia ja jätti kissansa toipumaan minttuhumauksestaan.

Eihän noin pienestä humauksesta selviäminen montaa sekuntia kestä. Oitis ylös ja oikaisu ruusupuskan kautta katsomaan, minne kummaan se mamma minut taas jätti.

Ai, ei sentään mamma pitkälle mennyt. Tuossahan se on taas kompostin kimpussa, joten minäpä jään reippaana vahtimaan rouskutusruohon kasvua. Näyttääpä tuossa jokunen scillakin nenän edessä kasvavan. Niitä en pureskele, ne on mammaa varten. Tosin eipä se niitä kyllä suuhunsa laita, kunhan katselee ja kuvailee.

Nautiskelkaa, niin mekin teemme. Siis puutarhatiikeri ja mammansa.