sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Heinäkuussa ollaan

Kultakuoriainen on ihastunut Sarahiin

Kuten olen aiemmin kertonut, en ole vielä tänä kesänä istuttanut ainuttakaan monivuotista  kasvia. Monia suunnitelmia talven aikana syntyi, mutta yhtä monia esteitä niiden toteuttamiselle tuli. Se ei ole kovin vaarallista, koska hyvin ehtii syksyllä, tai seuraavana kesänä. Joskus on ihan hyväkin ottaa etäisyyttä ja tarkastella omia ideoitaan pidempään. Jos ja kun näin on tapahtunut, siitä on ollut useita hyviä seurauksia; kasvit ja suunnitellut paikat ovat vaihtuneet, mutta yleensä toteutuma on ollut alkuideaa parempi.

Lilium martagon 'Russian Red' - Päivölän ruusuretkeltä kesällä 2016

Kun on ollut aikaa kierrellä puutarhassa kaikessa rauhassa ilman, että oitis tarttuisi lapioon tai kottikärryihin, on tullut syvennyttyä kasvien tarkkailuun ja niiden yksityiskohtiin intensiivisesti. Saman kasvin kehitysvaiheet ovat tulleet tutuksi. Nuppujen pullistuminenkin on tallentunut verkkokalvolle kuin videolle konsanaan.

Varjolilja - Lilium martagon

Vuosien puutarhailun jälkeenkin olen välillä täysin ulalla, miksi jokin kasvi menestyy tai jokin toinen ei menesty laisinkaan. Kasvien kanssa on huomioitava monen monta muuttujaa; kasvuvyöhyke, valo-olosuhteet, istutusmaan koostumus, ravinteet, tuulisuus, lumisuus tai lumettomuus. Vaikka kaikki valitun paikan olosuhteet suosisivat siihen istutettua kasvia, voi jokin silti mennä pieleen, eikä kasvi menesty. Ja päinvastoin eli tyrkkäät kasvin kiireissäsi ensimmäiseen vapaaseen paikkaan epäillen jo istutusvaiheessa, ettei se ehkä ole paras mahdollinen. Silti kasvi kiittää sinua rehottamalla vuosi toisensa perään yltympäriinsä. 

Puutarhassa käyskennellessä olisi kiva jutella ja vaihtaa kuulumisia kasvien kanssa. Kunpa ne kuiskisivat iltatuulen lomassa, mikä on niiden kohdalla mennyt erityisen hyvin ja kertoisivat siinä samalla, miksi se vieruskaveri otti ja lähti sanomatta edes heippaa istuttajalleen.

Nuokkuluppio - Sanguisorba obtusa

Ennätyspitkä sateettomuus kuivasi meidän puutarhan totaalisesti. Kuivuuden vaikutusta ovat tehostaneet jatkuvat tuulet, jotka metsän kaatumisen vuoksi osuvat tontillemme entistä täsmällisemmin. Samoin suojaavien puiden poistuminen muutti puutarhamme valo-olosuhteita niin merkittävästi, että aivan varmasti sekin vaikuttaa. Viime kesän runsas kosteus ja vähäiset helteet eivät laittaneet kasvejani koville ja ne selvisivät hyvin. Tänä vuonna alkukesän helteet ja sateettomuus yhdistettynä merkittävästi muuttuneisiin olosuhteisiin laittoi kasvit koville ja se tulee näkymään tulevaisuudessakin. 

Nukkapähkämö - Stachys byzantina
  
Ensi kesä tulee olemaan monin tavoin mielenkiintoinen. Kuinka kitukasvuiset ja juuri ja juuri hengissä pysyneet kasvit selviytyvät talvesta? Entä ne, jotka eivät ole laisinkaan nousseet? Piileekö niiden mullan sisässä olevassa juuristossa yhtään voimaa, vai ovatko ne täysin menetettyjä? Paras varautua siihen, että tämän kesän aukkopaikat laajenevat. Asian voi tietenkin ottaa positiivisella mielellä ja ryhtyä miettimään, mitä kivaa ensi kesänä niihin aukkopaikkoihin istuttaisi.

Ketoneilikka - Dianthus deltoides

Lämmin ja aurinkoinen toukokuu sai kasvit kasvamaan ja kukkimaan ennätysaikaisin. Siitä muodostui puutarhurillekin harhaluulo, että aikakin olisi harpannut yli yhden kuukauden. Tavallisesti pionini kukkivat heinäkuun puolivälin tienoilla. Nyt ne ehtivät siihen mennessä jo lopettaa. Ajoittain mielen valtaa huoli, riittääkö loppukesäksi kukkijoita laisinkaan, mutta ihan varmasti riittää. Miten sitä tuleekin tuijotettua isoja ja näyttäviä kasviryhmiä, kuten ruusuja, pioneja ja vaikkapa kärhöjä. Intohimoisilla puutarhaihmisillä riittää valikoimaa ja huomionarvoisia kukkijoita tavallisten ja suosittujen lisäksi ja sijasta.

Pitsilehtimallinen salkoruusu - Alcea rosea

Löysin nuppuja nuokkuluppioista ja salkoruusustakin, vaikka yllä olevassa kuvassa salkoruusun lehdet ovat hienompaa pitsiä, kuin monen nuoren neidon hääpuku. En tiedä, ovatko lehdillä käyneet ruokailemassa kotilot vaiko muut ötökät, joita tälle kesälle riittää. Yllättäen salkoruusu on kasvattanut pitsimäisiksi syötyjen lehtien yläpuolelle uudenuutukaisia ja vielä syömättömiä lehtiä. Parasta, että niiden lehtien lomassa keikkuu mukavasti nuppurykelmiä. Salkoruusun olen siemenestä kasvattanut ja viime kesänä se kukki kauniisti ja pitkään. Olen kovasti ilahtunut, ettei sen enempää talvi kuin kuivuuskaan nujertanut kasvatukseni tulosta.


Viime kesänä keräsin ahkerasti kotiloita ja ruokin niitä Ferramolilla. Asetin heti kevään tullen talon joka nurkalle ja alapihallekin pariin paikkaan etikkaliemellä varustetun pesuainepurkin. Kokemuksesta tiedän, että pihalla kulkiessa on houkutus suuri nakata näkyvillä olevat kotilot pois silmistä. Se vain saattaa johtaa siihen, että kotilot nauraa kihertäen tekevät pensaiden alla sata uutta kotiloa. Kun etikkapurnukka on helposti saatavilla, sinne ne kotilot sujahtavat viimeiselle matkalleen ja ehkä yksi tai kaksi kasvinlehteä säilyy hetken ehjänä.


Alkukesästä kotiloita ei kovin montaa vastaan tullut. Mielessäni jo kehittelin ajatusta, että kylmä talvi ja kuiva kevät ovat tappaneet kaikki. Hui, hai, turha luulo. Lehtiartikkelin mukaan kotilot kaivautuvat niin kylmässä kuin kuumassakin mullan sisään sulkien kuoriaukkonsa kalvolla. Sopivan kosteuden saavuttua ne kömpivät esiin. Tämä tuli juhannussateiden myötä todeksi huomattua. Kotiloita oli kymmenittäin hiekkakäytävillä ja puskien alla. Luulivat varmaan minun tarjoavan niille juhannusillallisen. No, omanlaisensa tarjosinkin. Pudotin ensinäkemältä löytämäni kaverit etikkaliemeen ja lopuille tarjosin Ferramolia.

Viinilaukka - Allium atropurpureum

Juhannuksena meillä tuli mielestäni vettä ihan riittävästi. Kesäkuun viimeisellä viikolla olen kokeeksi tutkinut mullan koostumusta ja kosteutta ja totisesti se on yhä kuivaa. Kosteutta ei löytynyt yhtään syvemmältäkään. Multa ei edes tunnu mullalta, vaan se on jotain pölisevää ja hienojakoista harmaata ainesta. Tutkimukseni oli siinä mielessä hyödyllistä, että tajusin, miten paljon maa tarvitsee vettä kastuakseen kunnolla. Pitkän kuivuuden jälkeen siihen ei riitä yhden tai kahden päivän sade. Jos taivaalta tuleva sadekaan ei hevillä kastele puutarhaa, miten valtavan määrän vettä sinne pitäisi keinokastelemalla syytää? Onneksemme näin pitkään jatkuvia kuivia jaksoja on harvoin. Median mukaan edellinen vastaava kausi olisi ollut v. 1984. Ilmastomuutoksen sanotaan lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä. Siis myös kuivuutta. Ei kuulosta mukavalta.

Sinilaukka - Allium caeruleum - nojaa värililjaan.

Kun taas ryhdyin puutarhaan liittyviä asioita pohdiskelemaan, mennään nyt loppuun saakka samalla linjalla. Toki olen vuosien ajan syyssipuleita hankkiessani istuttanut myös laukkoja. Enimmäkseen kuitenkin lehto-, pallero- ja ukkolaukkaa. Viime syksynä laajensin valikoimaani ja istutin myös muutaman viinilaukan ja yhden pussillisen sinilaukkaa. Viinilaukka jo lopettelee kukintaansa, mutta sinilaukka vasta aloittaa. 

Mukavaa, että laukkojen kukintaa riittää pidemmälle kesään, eikä kaikki sipulikukat marssi estradille toukokuussa. Tämä huomio laitettakoon näin julkisesti korvan taakse syksyä varten muistiin. Enemmän ja monipuolisemmin myös laukkoja syysmultiin, lupaan.

Kuunlilja - Hosta 'Frances Williams'

Tämä postaus on kirjoitettu kesäkuun viimeisellä viikolla (ja ajastettu julkaistavaksi heinäkuun puolella). Päivänä, jolloin aurinko porottaa lämpimästi. Iltapäivälehtien lööpit ja uutisten meteorologit kuitenkin lupaavat viikonlopulle massiivisia vesisateita. Niinpä tämän (ja usein monen muunkin) postauksen tiedoissa saattaa olla puutteita. Ettehän naulaa minua häpeäpenkkiin siitä syystä.

Mukavia heinäkuun hetkiä kaikille!

torstai 28. kesäkuuta 2018

Ilopilkkuja mielelle ja silmälle

Idänunikko - Papaver orientale - nyt jo nuppunsa aukaissut ja kukkinut.

Olen helposti ilahdutettavissa oleva ihminen. En kaipaa suuria tekoja enkä sanoja, vaan eniten taidan iloita pienistä huomionosoituksista ja lämpimistä sanoista, jotka muodostavat sydämeen pitkäaikaisen pesän. Parhaimmat ilonaiheet löytyvät useimmiten arkielämästä ja sen sujuvuudesta. En rakenna ylitsepääsemättömiä pilvilinnoja, vaan pyrin suhtautumaan elämään realistisesti. Näin jalat pysyvät maassa, mutta se ei estä haaveilemasta asioista, joiden ei ehkä ole tarkoituskaan toteutua. Ehdottomasti elämään kuuluu unelmointi ja kevyt ruusunlehdillä tanssahtelu.

Kyläkurjenpolvi - Geranium pratense 'Summer Skies'

Arpajaisissa minulla on aina surkea tuuri. Olen käynyt usein joulumarkkinoilla erään ystävän kanssa, joka kerää ja kahmii hienoja voittoja euron panostuksella. Siinä sivussa minä tuen ostamillani arvoilla milloin mitäkin urheiluseuraa voittamatta yhtään mitään. 

Yhden ainoan kerran olen yllättänyt niin itseni kuin ympäristönkin isommalla voitolla. Se tapahtui nuoruudessa Tukholman laivalla, jossa ensimmäisen ja viimeisen kerran syötin 20 penniä yksikätiseen automaattiin. Olin jo kääntämässä selkääni vekottimelle, kun se alkoi kolisten ja rämisten syöstä kolikoita kerättäväkseni. Mikäs siinä auttoi, kuin avata käsilaukku ja tunkea kolikot sinne. Kylläpä käsilaukku sen voiton jälkeen hetken aikaa painoi. Ympärillä notkuvat nuoret miehet soivat minulle jokusen ihailevan katseen, vaikka tänäkään päivänä en tiedä, miten onnistuin voiton saamaan. Sattumaa luultavasti.

Jalopähkämö - Stachys macrantha
  
Huonon arpaonnen tietäen en nykyisin kovin innokkaasti kilpailuihin edes osallistu. Täällä blogimaailmassa kyllä lisään itseni useinkin listoille mukaan ja yllättävän kivasti voittoja on kohdalle rapissut. Siitäkin huolimatta, että nykyisin osallistun yleensä vain yhdellä arvalla. Facebook-profiilini ja Villasukkasivustoni joutuivat häirinnän kohteiksi, jonka seurauksena irtisanoin facebookin ja poistin villasukkasivuston. Sen verran hankaluuksia ja pahaa mieltä häirinnästä aiheutui, että se vaikutti ja tulee jatkossakin vaikuttamaan rajoittavasti somen käyttööni.


Pihakuiskaajan matkassa -blogissa voitin kesäkuun alussa kuvassa olevan Puutarhakirjeitä-kirjan. Olen voitosta todella iloinen, sillä olin jo päättänyt kirjan hankkia, kunhan johonkin kirjakauppaan pääsisin. Kirja on vähän erilainen puutarhakirja, sillä se koostuu kahden runoilijan, Hannamari Heinon ja Kristiina Wallin kahden vuoden pituisesta kirjeenvaihdosta. Teksteissä seurataan vuodenkiertoa puutarhassa ja elämänkiertoa ihmisessä. Luin kirjan kotiuduttuani sairaalasta, enkä sen sopivampaa tekstiä olisi voinut tuohon tilanteeseen valita. Ajatuksia herättävää, seesteistä ja rauhoittavaa. Hieno kirja!

Puutarhablogien piirissä on paljon kirjojen ystäviä. Pihakuiskaaja kirjoittaa myös Kirjojen kuisketta -blogia, jossa hän esittelee mielenkiintoisia ja lukemisen arvoisia kirjoja. suosittelen!
  

Osallistuin ennen juhannusta Villa Suvituuli -blogin mielipidekyselyyn ja arvontaan, jonka tuloksena voitin kivan keittiöpyyhkeen ja kaksi suklaapatukkaa. Suklaatahan on vaikea vastustaa ja uusi keittiöpyyhe siirsi heti yhden vanhemman pölyisten ikkunalautojen pyyhkimisrätiksi. Meillä riittää nyt pölyn pyyhkimistä talon ulkopuolella, kun tieremppa etenee vauhdilla ja ennenkaikkea pölyllä. Rättiressukat ovat kovilla.

Hennon keltainen kliivia

Kummasti meikäläisen ilonaiheet pyörivät usein kasvien ympärillä. Talvella sain Ukkokullan tuoman orkidean kukkimaan toistamiseen ja nyt samainen orkidea on tehnyt kokonaan uuden kukkavanan, jossa nuput pullistelevat lupaavasti. 

Ihan yhtä ihana asia löytyi muutama päivä sitten kirjaston ikkunalaudalta, kun huomasin pari vuotta sitten Viherpajasta ostetun keltaisen kliivian ryhtyneen yllättäen kukkimaan. Juuso mokoma ei ollut vihjannut asiasta mitään, vaikka pötköttää ikkunan alla olevalla sohvalla päivät perätysten. 

Isotähtiputki - Astrantia major 'Star of Fire'

Kaikki lehtikaktukset ja koskaan kukkimaton posliinikukka ovat muuttaneet kesäksi ulos, eikä niiden kuntoa tule kastelun lisäksi sen kummemmin syynättyä. Sen sijaan kukkapenkkien ympärillä kiertely on jokapäiväistä hupia. Uusia kasveja ei juurikaan tässä vaiheessa penkeistä nouse, mutta nuppuja, kukkia ja lehtiäkin tulee varovasti käänneltyä ja katseltua, läheltä ja kaukaa.

Alppipiikkiputki - Eryngium alpinum - luultavasti

Yhtään kasvia en tänä kesänä ole istuttanut. Viime kesänä joitakin ja edellisinä sitäkin enemmän. Alppipiikkiputki löytyy kasviluettelostani, mutta toukokuussa poistin sen siksi, etten ollut kyseistä kasvia Päivänliljapenkissä odotuksista huolimatta nähnyt. Sinipiikkiputki on siinä hyvin kasvanut. Nyt sinipiikkiputken vierestä on noussut ja erittäin hyvin myös kasvanut toisennäköinen piikkiputki, jonka täytyy olla alppipiikkiputki. Istutustietojeni mukaan olen sen istuttanut kesäkuussa 2014. Missä kummassa se on luurannut nämä vuodet?

Samainen kasvi juhannusviikon alussa.

Ystävät, onko tuo kuvan kasvi alppipiikkiputki? Googletin kasvin ja tuolta sen pitäisi näyttää. Tuleeko kaikkiin alppipiikkiputkiin sinisyyttä kesän myötä samoin, kuin sinipiikkiputkiin? Niin tai näin, olen kovasti onnellinen piikkiputkien heräämisestä. Ihan ei ole arvontavoitto, sillä tarkoituksella olen kasvin aikanaan ostanut ja istuttanut. Vaan voitoksi hänen heräämisensä kyllä lasken.

Freesia ja poutapilvi kukkalaatikossa.

 Ilon ja onnen hetkiä sekä mukavia puutarhakierroksia kaikille!

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Tämä tai tuo haaste

Pioni Sarah Bernhard

Tuulikki Kukkia ja koukeroita -blogista antoi minulle Tämä vai tuo -haasteen. Jo Tuulikin omia vastauksia haastekysymykseen lukiessani ajattelin, että voisin ottaa haasteen omaan käsittelyyn. Postauksen loppuun päästyäni huomasin ilokseni Tuulikin minut haastaneen, joten nyt sitten mennään. Vastasin haasteeseen juhannuksena ja siksikin vastauksissa voi olla pikkaisen pilkettä silmäkulmassa.

Kuvitin postauksen pionien, idänunikoiden ja akileijojen kuvilla. Nimistä en mene sataprosenttiseen vastuuseen.


Pioni Festiva Maxima


Suihku aamulla vai illalla?

Mieluummin aamulla, sillä hiukset pysyvät kuohkeampina, kun ei kellahda makuulle heti hiusten kuivaamisen jälkeen.

Kaupungin ydin vai maalaisympäristö?

Minusta on kiva tehdä kaupunkimatkoja ja tutustua uusiin kaupunkeihin. Pitkään haja-asutusalueella asuneena taidan silti viihtyä paremmin maan pinnalla ja lähellä luontoa.

Pioni Duchesse de Nemours - tai sitten ei

Kirkkaat vai neutraalit värit?

Tykkään väreistä, myös kirkkaista. Vaatekaappiin kurkatessa sävyt ovat aika rauhallisia, koska pukeutuminen on paljon helpompaa, kun värit  sopivat hyvin toisiinsa. Välillä täytyy vähän repäistä ja ostaa kirkas t-paita tai toppi.

Outo vai typerä?

Omasta mielestä olen kumpaakin riippuen päivästä ja tilanteesta. Joskus olen haaveillut, että hattuhyllyllä olisi latauslaitteissa rivi erilaisia päitä, joissa hiukset ja meikki olisi valmiina ja sieltä sitten valitsisin kulloiseenkin tilanteeseen sopivan. Kuulostaa varmasti sekä oudolta että typerältä, mutta käytännöllistä se voisi olla.

Pioni Duchesse de Nemours - tai sitten ei.

Kevät vai syksy?

Kevät, ehdottomasti kevät. Kevällä valo ja lämpö lisääntyvät päivä päivältä ja kaikki on ikäänkuin edessä. Taaksepäin on ajoittain tärkeää katsoa, mutta minun suuntani on silti aina eteenpäin. Kohti kevättä ja sen jälkeen saapuvaa kesää. Ihanaa aikaa kumpikin.

Minttu vai kaneli?

Kanelihan se. Rakastan omenoita miltei kaikissa olomuodoissa ja mikäs sen parempi mauste omppuun kuin kaneli. Minttusuklaata tosin on sitäkin aika vaikea vastustaa.

Pioni Coral Charm

Suunniteltu vai extempore?

Kinkkinen kysymys. Ehkäpä suunniteltuun yhdistetty extempore. Eli ensin suunnitellaan jotain tekemistä tai menemistä ja kehysten puitteissa sooloillaan sydämen pohjasta.

Leffa kotona vai teatterissa?

Nykyisin pääasiassa kotona, sillä naapurikunnan erinomainen leffateatteri lopetti muutama vuosi sitten. Nuorempana olin intohimoinen leffaihminen ja kuuluin mm. leffakerhoon, jonka puitteissa tuli joka lauantai katsottua hyvin valittu ja esitelty elokuva. 

Pioni Karl Rosenfield - tänä kesänä vähemmän kerrottu

Espresso vai latte?

Espresso, joka on välillä niin vahvaa, että lusikka kupissa seisoo.

Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli?

Riippuu tilanteesta. Tiedonjanoisena ja asioiden kyseenalaistajana ehkä kysymyksiä esittämällä tieto karttuu paremmin.

Pioni Louis van Houtte

Halit vai pusut?

Mikäs sen mukavampaa, kuin rutistaa läheisiä ja ystäviä tavatessa. Pusut on varattu Ukkokullalle ja syötävän suloisille vauvoille.

Tulinen vai mieto ruoka?

Tulinen ruoka silloin tällöin, mutta arjessa pärjää miedommallakin.

Idänunikko - Papaver orientale 'Princess Viktoria Louise'

Nahka vai pitsi?

Sielultani olen aika herkkä ja nahkakuoreni läpäisee kovat sanat, kuin pinta olisi reiällistä pitsiä. Pitsi siis.

Ylipukeutuminen vai alipukeutuminen?

Alipukeutuminen, kerta toisensa jälkeen. Tapaan illalla valita vaatteet aamua varten valmiiksi. Sitten varttia ennen lähtöä muutan mieleni ja vaihdan koko repertuaarin. Niinhän siinä käy, että puolet päivästä harmittelen pikaista vaatemuutosta ja päätän seuraavalla kerralla pitäytyä illan valinnoissa.

Idänunikko - Papaver orientale

Kokemus vai mukavuus?

Pitkän kokemuksen opettamana mukavuus. 

Tv-sarjat vai elokuvat?

Kumpikin kelpaa riippuen laadusta. Ruotsalaiset ja brittiläiset dekkarisarjat tulee usein katsottua. Valtavirran ulkopuolelta tulevat elokuvat ovat viime vuosina yllättäneet positiivisesti.

Idänunikko - Papaver orientale 'Royal Wedding' - ehkä

Rock- vai country- musiikki?

Rock, vaikkakin jokunen vanhempi country-muusikko vetoaa edelleen vahvasti.

Punaviini vai valkoviini?

Kumpikin käy tilanteesta riippuen. Pään kolautuksen johdosta alkoholi on toistaiseksi kielletty, joten juhannusta juhlistin ystävän tuomalla kuohuvalla kuusenkerkkäjuomalla. Alkoholitonta ja todella hyvää.

Aquilegia vulgaris

Yksin vai yhdessä työskentely?

Olen tehokkaampi työskennellessäni yksin, mutta ilman apua ei kukaan pärjää, eikä tarvitsekaan.

Uiminen vai rannalla makoilu?

Uiminen. Rannalla makaan hetken, jos kassista löytyy hyvää luettavaa.

Aquilegia vulgaris Petticoat Pink

Pikaruoka vai kunnon ravintolaruoka?

Kunnon ravintolaruoka juhlistaa välillä elämää. Arkena tulee toisinaan syötyä "pikaruokaa", kun lämmitämme edellispäivän ruokaa.

Perunasalaatti vai pastasalaatti?

Kumpikin voi olla hyvää tai huonoa. Valitsen tänään perunasalaatin.

Aquilegia vulgaris

Parilliset vai eriparisukat?

Parilliset sukat. Paitsi silloin, kun olen unohtanut heittää reiällisen sukan pois ja se yhä uudelleen nousee pesun jälkeen sukkalaatikosta esille. Kummasti ne reiät sukissa huomaa vasta, kun on puoli päivää kävellyt ne jalassa.

Tanssiminen vai laulaminen?

Laulaminen. Ruokaa valmistaessani radio on päällä ja laulan mukana. Samoin autoillessa on kiva hoilottaa täysillä. Siis silloin, kun ei ole matkustajia mukana.
 
Puhelin vai netti?

Nykyisin netti enenevässä määrin. Netin avulla asiat monet voi hoitaa aikaan ja paikkaan katsomatta.  

Aquilegia vulgaris

Haastan mukaan seuraavat neljä blogia (haasteen vastaanottaminen on täysin vapaaehtoista eli ei siis mitään paineita):


Kiitos Tuulikille haasteesta ja mukavia kesäpäiviä kaikille!


sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Ruusut nauttivat auringosta

Valamonruusu - Rosa francofurtana 'Splendens'

Ruusupensaat ovat nauttineet auringosta ja lämmöstä. Niitä ei kuivuuskaan ole pahemmin haitannut. Kunnon lumipeitteestä huolimatta monet ruusupensaani olivat kärsineet talvesta ja jouduin leikkaamaan runsaasti kuolleita oksia. Pelkäsin sen vievän kukinnan mennessään, vaan niin ei käynytkään. Paljon nuppuja on leikatuissakin ruusuissa.

Valamonruusu - Rosa francofurtana 'Splendens'

Valamonruusu on komeaa katseltavaa. Sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä korkeutta ja leveyttä tämä pensas on kehittänyt itselleen nopeasti. Jokaisessa oksankärjessä on useampi nuppu ja kukkatulva sen mukainen. Valamonruusun kuvaaminen kannattaa ajoittaa ennen auringonlaskua, koska kukat menevät hämärtyvässä illassa suppuun. Monenlaiset pörriäiset tykkäävät valamonruusun kukista.

Kovin kärkkäästi valamonruusuni ei ole tehnyt juurivesoja, mutta pari karannutta kaveria otin pois ja kolmannen huomasin menneen jo naapurin puolelle. Sen saa sieltä hyvin pois nurmikonleikkauksen yhteydessä . 

Teresanruusu - Rosa rugosa 'Therese Bugnet'

Teresanruusu kukkii pihallani aina ensimmäisten ruusupensaiden joukossa. Tosin onpa se aurinkoisessa ja lämpimässä paikassakin asuessaan leikkimökin kupeessa. Tykkään sen istutuspaikasta kovasti, koska näen ruusun työhuoneen ikkunasta.

Rosa 'Lumo'

Ihana neidonruusu Lumo on tähän mennessä kukkinut puutarhassani varsin vaatimattomasti. Eipä sillä ikääkään vielä paljon ole, joten hyvin ehtii. Mielestäni en ole Lumossa nähnyt vielä edes nuppuja, joten hämmästyin kovasti sen korkeimmalla oksalla keikkuvaa avointa kukkaa. Pahoittelut, ettei kuvasta tullut kovin tarkkaa. Tuuli sitä huojutti kaukaisuudessa ja korkeudessa.


Rosa rugosa 'Ritausma'

Ritausma on vankkarakenteinen ja edelleen aika matala pensas. Joka talvi osa sen latvuksista paleltuu, mutta nopeasti se kasvattaa uusia versoja ja täyttää ne nupuilla. Ritausma on hyvin piikikäs. Sen kukat ovat hempeän vaaleanpunaisen valkoisia, kuin kiiltokuvissa. Sateesta kukat eivät pidä, vaan eipä taida tykätä moni muukaan ruusunkukka. Toistaiseksi Ritausmani ei ole avannut nuppujaan.

Rosa 'Ilo'

Ilo on kasvanut hitaasti ja kukkinut vaatimattomasti. Siinäkään en huomannut nuppuja, joten Lumon lailla se pääsi minut yllättämään. Tosin täysin vastakohtaisesti, sillä kun Lumon kukka keikkui korkeuksissa, tämä Ilo oli piilottanut ainokaisensa lehtien lomaan melkein maahan. Onneksi sen loistavan pinkki väri näkyi hyvin vihreiden lehtien lomasta ja pääsin kaunotarta ihastelemaan.


Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson'

Tove Jansson on jo kukkimisensa lopettanut. Sen kimppuun on iskenyt vattukärsäkäs ja valtaosa nupuista oli taipunut ja kuivunut. Keräsin kaikki löytämäni taipuneet nuput pois, mutta varmasti toukanmunien asuttamia nuppuja oli ehtinyt maahan pudota ja sinne kadota. Tove Janssonin kukan punainen väri on hämmästyttävä. Valosta riippuen se on kuin hienointa samettia.


Norjanruusu - Rosa 'Hurdal'

Norjanruusu Hurdal kuuluu uudempiin pensasruusuihini. Se on istutettu loppukesästä 2015 ja näyttäisi, että nyt se alkaa vähitellen päästä vauhtiin. Nuppuja on enemmän, kuin viime kesänä. Kukka avautuu ja kuihtuu melko nopeasti, joten kameran kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Myöhästyin tämän kukan suhteen ja taidan myöhästyä jatkossakin, sillä helteinen sää laittaa kukkimiseen vauhtia.


Punalehtiruusu -Rosa Glauca

Viime kesänä punalehtiruusu kukki todella runsaasti. Ajattelin, että nyt se pitäisi levähdystauon. Ei pitänyt. Kukkia on ollut paljon tänäkin kesänä. Yhden ison oksan jouduin kuivuneena poistamaan. Aiemmin punalehtiruusuni ei ole kovin paljon siementaimia kasvattanut, mutta nyt muutamia on hyvällä alulla ruusun kupeessa. Kunhan saamme sadetta, käyn kaivamassa ja purkittamassa taimet ystäville annettaviksi.

Punalehtiruusussa on jotain arkisen kiehtovaa. Sen kasvutapa on iso ja romuluinenkin, mutta lehtien punertava sävy ihastuttava ja pienten kukkien runsaus todella kaunista. Hienoa, että tämäkin ruusu on puutarhassani paikkansa löytänyt.
 
Tornionlaaksonruusu - Rosa majalis 'Tornedal'

Tornionlaaksonruusu kuuluu myös aikaisiin kukkijoihin. Tänä kesänä se on ollut täynnä pieniä kukkiaan. Yksittäinen kukka on aika pieni ja sievä. Kun kukkia on vieri vieressä, näkyy kukinta puutarhan toiselle puolelle.

Rosa harisonii 'William's Double'
  
Myös Viljaminkeltaruusu on laittanut tänä kesänä parastaan runsaalla kukinnalla. Keltaruusuni on vielä aika pieni, mutta parhaimmillaan sille tulee korkeutta 2 m. Niinpä puskalle on jo muuttokäsky annettu. Minä hölmöläinen istutin sen Pikkupuutarhan kivipenkkiin ja siellähän se valtaa ihan liikaa alaa. Kukkikoon nyt loppuun, eikä maan tämänhetkisen kuivuuden vuoksi kannata pitää siirron kanssa kiirettä.


Juhannusruusu - Rosa pimpinellifolia

Juhannusruusuni aloitti kukinnan tänä vuonna ennätysaikaisin, kuten varmaan monen muunkin puutarhassa. Ajattelin, että juhannusruusun kukinta olisi maltillista, koska viime kesänä se oli aivan täynnä kukkia. Mitä vielä, paljon oli taas kukkia. Aurinko ja lämpö nopeuttivat kukintaa ja nyt se alkaa olla ohi.

Juhannusruusullani on mukava historia. Se on tuotu pihallemme Ukkokullan äidinäidin kotipaikasta Hämeenkoskelta. 


Suviruusu - Rosa pimpinellifolia 'Poppius'

Myös suviruusu alkaa jo lopetella runsasta kukintaansa. Ruusupensailla, kuten monilla muillakin kasveilla menee juurtumiseen ja kotiutumiseen oma aikansa ja parastaan ne tuskin antavat ensimmäisinä vuosina. Sen huomaan konkreettisesti nyt, kun uudemmat ruusupensaani alkavat vihdoin päästä vauhtiin ja kukinta runsastuu vuosi vuodelta.

Metsäruusu - Rosa Majalis

Metsäruusu näyttää kukkivan takuuvarmasti joka vuosi yhtä runsaasti. Se on monien pörriäisten suosiossa ja aurinkoisena päivänä ruusun vierellä kulkiessa ruusunkukista kuuluu aktiivista surinaa ja pörinää. Illalla metsäruusu tuoksuu miellyttävästi.

Valamonruusu - Rosa francofurtana 'Splendens'

Omenaruusu on myös kärsinyt talvesta, mutta hyvin se on kasvattanut sekä vanhoille versoille pituutta että uusia oksia vanhojen lomaan. Sammalruusu ei ole vieläkään täysin toipunut tappotalvesta 2015/2016. Sinnikkäästi se silti vihertää oksansa ja nuppujakin on taas muutamia.

 Lisää kukintaa on siis odotettavissa, sillä alla luetellut ruusut ovat vasta aloittamassa.

Tarhakurtturuusu - Rosa rugosa 'Sointu'
Neilikkaruusu - Rosa rugosa 'F.J.Grootendorst'
Kirjoapteekkarinruusu - Rosa gallica 'Mundi'
Tarhakurtturuusu - Rosa rugosa 'Sävel'
Omenaruusu - Rosa magnifica
Sammalruusu - Rosa centrifolia Muscosa
Ranskanruusu - Rosa 'Duchesse de Montebello
Peittoruusu - Rosa 'Sommerwind'
Hansaruusu - Rosa 'Hansa'

Punalehtiruusu - Rosa Glauca

Viime kesänä ei pahemmin kirvat vaivanneet. Eivät ruusuja eikä muitakaan kasveja. Nyt on kirvoja ja kaikenlaisia toukkia nakertamassa nuppuja ja lehtiä. Vattukärsäkäskin näyttää kotiutuneen meille lopullisesti. Kunnan metsikön kaatumisen jälkeen tyhjää tilaa valtaa vattupuskat ja vaahterat. Vattukärsäkkään torjumisessa auttaa kuulemma luonnonvadelman hävittäminen. Ehkä laitan trimmerin soimaan sopivana arkipäivänä.


Juhannusruusu - Rosa pimpinellifolia

Ruusuisia kesäpäiviä teille kaikille!

 

torstai 21. kesäkuuta 2018

Hyvää Juhannusta!

Paeonia lactiflora 'Coral Charm'

Muumipeikon juhannusruno

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.
Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa, jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää, minkä nyt mä nään.

- Tove Jansson -


Hyvää Juhannusta kaikille!

Toivottaa Between ja kissansa Juuso