Tein vallan mainion päiväretken Raaseporin vanhoihin ruukkikyliin mukavalla naisporukalla. Lähdimme matkaan aamukahdeksalta Lohjalta Karjalohjan kautta Fiskarsiin. Sieltä jatkoimme Billnäsiin, Fagervikiin, Inkooseen ja Mustion linnan kautta paluumatkalle läpi Karjalohjan. Lohjalla jätin kyydistäni naisseuralaiset palaten kotiin iltakahdeksalta. Kolusimme kauniita ja mielenkiintoisia paikkoja koko päivän. Mukavaa oli, minkä lisäksi mieleen jäi itämään ajatus uusista täsmäretkistä päivän kohteisiin.
Fiskarsissa olimme reilusti ennen yhdeksää. Päivä oli pilvinen, joskin kesäisen lämmin. Saimme todeta heti kättelyssä, että kaikki paikat aukeavat vasta klo 10 tai 11. Torikahvila sentään aukesi yhdeksältä, joten menimme sinne hiomaan suunnitelmamme kahvin ja herkullisten suklaavadelmapiiraiden kera.
Fiskarsissa on runsaasti erilaisia puoteja, joissa on tarjolla niin paikallisten kuin muidenkin kädentöitä keramiikasta koruihin ja vaatteisiin. Tottakai Fiskarsissa on myös Fiskarsin näyttelytila ja myymälä.
Fiskarsissa on myös useita ravintoloita ruokailuun ja kahvitteluun. Päivä oli vasta aluillaan, joten kiertelimme joen molemmin puolin ihastellen vanhoja rakennuksia ja luonnon kauneutta.
Joen rannalla on hauskoja Anu Mykrän teoksia. Veikeitä otuksia oli puussa enemmänkin, kunhan älysi nostaa katseensa ylemmäs.
1600-luvulla syntynyt Fiskarsin ruukki tunnetaan nykyisin muotoilun ja taiteen keskuksena. Kannattaa tutustua ohjelmatarjontaan ja aukioloaikoihin etukäteen. Varsinkin, jos haluaa nähdä ja kokea jonkin erityisen paikan.
Fiskarsista suuntasimme Billnäsiin, joka on niinikään 1700-luvun ruukkikylä. Billnäsissä on joen rannalla enemmän isoja teollisuusrakennuksia ja vähemmän yhtenäistä punamultaisten hirsirakennusten aluetta. Päädyimme ensitöiksemme hypistelemään tavaroita Ratiashopin myymälään ja Billnäs Chocolaty Factoryn myymälään. Nälkä kuitenkin kurni vatsassa, joten herkullinen lounas vanhassa tehdasrakennuksessa toi sopivan tauon paikan.
Täydellä vatsalla sopi taas kurvailla seuraavaan kohteeseen eli Fagervikiin, joka ei kovin kaukana olekaan.Tämä viehättävä ja erittäin hyvässä kunnossa oleva ruukkimiljöö on kiertämisen arvoinen. 1600-luvun rakennuksista on pidetty huolta pihoja myöten.
Ihastelimme hyvinhoidettuja istutuksia talojen seinustoilla ja pihoilla. Kasvivalikoima koostuu enimmäkseen monille tutuista perennoista ja pensaista. Kulkuväyliä reunustavat lehmukset, vaahterat ja muut puut ovat selvästi ikivanhoja.
Punamultaisten hirsitalojen reunustaman hiekkatien päässä on 1737 valmistunut puukirkko, joka on yksi Suomen harvoja yksityisomistuksessa olevia kirkkoja. Kirkossa järjestetään kesäaikaan musiikkihartauksia ja kirkkoa voi varata myös esimerkiksi häitä varten. Kirkkoon voi tutustua opastettujen kiertokävelyjen yhteydessä.
Sekä kartano että alueen rakennukset ja puutarhat ovat yksityisessä omistuksessa. Alueella voi vapaasti kiertää katselemassa ja tutustumassa ympäristöä kunnioittaen ja muita huomioiden.
Vuonna 2005 toimintansa
aloittanut Fagervikin museo & info sijaitsee vanhassa tinaamossa,
kahvilan vieressä. Museo on auki keskiviikkoisin, joten meiltä se jäi tällä kertaa kiertämättä.
Fagervikin kartano sijaitsee Fagervikin kylässä Inkoossa. Kartano on alun perin rakennettu Fagervikin ruukin yhteyteen. Kartanon päärakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti C. F. Schröder, valmistui vuonna 1773. Kartano suojeltiin Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä 1992.
Fagervikin puisto on perustettu 1700-luvulla. Kartanon pohjoispuolella puisto on laaja, englantilaistyyppinen maisemapuisto ja kartanon eteläpuolella puisto on hoidetumpi, lähinnä barokkityylinen muotopuutarha, jossa sijaitsee mm. komea suihkulähde ja uusgoottilainen, kunnostettu kasvihuone. Vaativien kasviharvinaisuuksien kasvatukseen viehättyneen Fridolf Hisingerin aikaan Fagervikissa oli omat huoneensa muun muassa ananaksen, orkideoiden, kamelioiden ja palmujen kasvatukseen. Parhaimmillaan orkideahuoneessa oli 45 eri lajiketta.
Fagervikin kartano, ruukin alue ja kirkko ovat olleet Hisingin (Hisinger) suvun yhtäjaksoisessa yksityisomistuksessa vuodesta 1723.
Emme tienneet, että kartanon alueella olisi voinut kävellä enemmänkin. Tyydyimme kurkistelemaan puistoa sen reunamilta. Seuraavalla kerralla ajoitan käyntini sellaiseen ajankohtaan, että voin osallistua opastetulle kierrokselle. Minua jäi kiehtomaan nähdä puiden välistä pilkottanut valkoinen orangeria ja kuulla kertomuksia muotopuutarhan kasveista.
Kartanon suihkulähteeltä suunnistimme kahvilaan nauttimaan Ullanpäiväkorvarit, vaikka varsinainen nimipäivä olikin jo viikko sitten. Lämpimänä päivän kahvit tietenkin nautitaan ulkosalla. Niin sitten sattui, että saimme niskaamme päivän ainoa vesikuuron. Kahvit oli jo kupeista ryystetty ja viimeiset korvarinmuruset lautaselta naposteltu, joten kipaisin juosten hirvittävän jyrkän mäen ylös hakemaan autoa. Emme sentään kovin pahasti kastuneet ja sen mikä kesäsade kastelee, sen se kuivattaakin.
Fagervikistä ajoimme Inkooseen. Ensin satamassa sijaitsevaan Strand-kauppakeskukseen ihmettelemään. En ole aiemmin tuossa kauppakeskuksessa käynyt, mutta tulipa sentään hypisteltyä kauniita tavaroita sisustusmyymälässä ja testattua yleisövessa.
Emme olleet orientoituneet varsinaiseen ostosmatkailuun, joten päätimme jatkaa matkaa kohti seuraavaa kohdetta. Ennen Inkoon keskustasta poistumista pysähdyimme sentään tutustumaan Galleria Karaijaan ja saman jyhkeän rakennuksen toisesssa päässä sijaitsevaan Huone Ett Rumiin.
Tietenkin hypistelimme kummassakin paikassa kaikkea kaunista. Huone Ett Rumissa on parhaillaan Kirsi Neuvosen Luontoäidin helmassa -näyttely, jonka teoksista pidän kovasti. Mukaan tarttui muutama kaunis kortti ja silmiin osunut kirpparituotteena myynnissä ollut lasimalja.
Päivän viimeinen kohteemme oli Mustion Linna. Ruukkikylä tämäkin. Kustaa Vaasa perusti Suomen ensimmäisen rautatehtaan tänne 1561.
Ehdimme jo huolestua parkkipaikan löytämisestä, sillä saapuessamme oli myös kesäteatteriesitys juuri alkamassa. Tuurilla löydettiin auton sopiva kolo sopivalta etäisyydeltä itse linnasta, joten siitä vain jalkaisin kiertämään aluetta.
Magnus Linder II rakennutti kartanon vuosien 1783-1792 aikana. Rakennus on Suomen isoin ei-kirkollinen puurakennus, ja se on arkkitehtuuriltaan Suomen merkittävimpiä uusklassismin ja rokokooon aikakausien kartanoita.
Mustion Linnan loiston ajat olivat Hjalmar Linderin aikana 1900-luvun alussa. Hän omisti mm. 64 000 hehtaaria maata ja osti yhden Suomen ensimmäisistä autoista vuonna 1902. Hänen aikanaan linna tunnettiin seurapiirien keskuksena, sillä herra toi vieraikseen muun muassa Jean Sibeliuksen. Hjalmar Linder oli tunnettu myös toimistaan työväen oikeuksien puolustamiseksi: hän piti tarkkaan huolta ruukin työntekijöiden oloista, ja joutui lopulta pakenemaan Suomesta otettuaan terävästi kantaa sisällissodan kauheuksiin.
Nykyään linnan historiallinen ja kauniisti sisustettu päärakennus toimii museona. Vierailemisen arvoinen on myös linnan upea englantilaistyylinen puistoalue, jota koristavat erikoiset puulajit ja lummepolku.
Pitkä päivä runsaine kokemuksineen painoi jo sen verran porukkaamme, että tyydyimme lähinnä katselemaan tiedon ammentamisen sijasta. Mielelläni kiertäisin myös linnan, mutta se ei enää vierailumme aikaan ollut mahdollista. Mustion Linnan kotisivuilla suositellaan tekemään varaus opastetulle kierrokselle etukäteen varmistaakseen mahtumisensa.
Paanutaloksi kutsuttu 1800-luvun rakennus on osa Mustion Linnan hotellia.
Linnan edustan hoidetun puiston ympärillä oleva luonto on lehtomaista. Valtavien puiden siimeksessä oli mukava kävellä. Saatan kuvitella, miten upealta linnan alue on näyttänyt laajemminkin loiston vuosinaan 1900-luvun alussa.
Kierros ruukkikylissä oli antoisa, vaikka näkemisen kannalta tuli ehkä ahmittua turhan paljon yhteen päivään. Toisaalta tämä retki toimi hyvänä yleiskatsauksena, jonka pohjalta itse ryhdyin heti suunnittelemaan uutta retkeä ainakin Fagervikiin ja Mustion Linnaan. Eikä siis yhdistettyä reissua kerralla molempiin, vaan omaa intensiivistä päivää kummallekin.
Aika hurahtaa vauhdilla käsistä. Kuivuuden jatkeeksi olemme saaneet vettä oikein kunnolla. Puutarhasta ja muusta sitten muissa postauksissa.
Mukavaa alkavaa viikonvaihdetta!
