maanantai 30. kesäkuuta 2014

Suomenlinnasta sateiseen puutarhaan


Päivät hurahtivat vikkelästi 12-vuotiaan veljentytön seurassa. Nyt on taas pelattu, askarreltu, höpötetty ja tehty perinteinen teatterireissu Suomenlinnaan. Meillä oli varsinainen onni matkassa, sillä lauantaina aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja lämpöäkin riitti t-paitakeliksi. Söimme herneitä Kauppatorilla ja kiersimme Suomenlinnan kesäteatteriinkin vähän pidemmän reitin kautta.


Ryhmäteatterin Liisa Ihmemaassa oli jälleen kerran onnistunut esitys, joskin pidin toissakesäisestä Peter Panista enemmän. Jäin kaipaamaan herkkiä kohtauksia, joissa aikuinenkin joutuu nieleksimään ja silmäkulmiaan pyyhkimään. Lavastus ja puvustus olivat huikean hienot. Samoin Eino Heiskasen näyttelemä Herttajätkä oli kerrassaan mainio punkkariasussaan. Parasta esityksessä lienee oivallinen sanoilla ja kielellä leikkiminen. Se kirvoitti monet naurut ja ihastuneet taputukset. Hyvän Omantunnon linnaketta parempaa miljöötä tuskin voisi näille kesäisille esityksillä toivoa.

Sunnuntain kuvasaalis

Sunnuntaille olimme suunnitelleet pientä tutustumiskierrosta Avoimet puutarhat -tapahtumaan kotikunnassani Kirkkonummella. Viime vuonna en päässyt, joten nyt olin vakaasti päättänyt käydä ainakin Björkelundin ruusutarhassa Porkkalantiellä ja kotimatkalla ehkä parissa muussakin kohteessa.

Meillä satoi aivan kaatamalla ja ihan koko päivän. Tuuli vain pahensi sateen kastelevuutta. Varustauduimme Siiri-tytön kanssa kumisaappain ja sadevaattein päättäen vakaasti uhmata vettä ja tuulta. Ehkä olisi kannattanut jättää koko reissu väliin. Kuvia ei voinut ottaa laisinkaan, sillä kuka sitä kameraansa alkaa ehdoin tahdoin tärvelemään. Kaikkialla oli aivan hirvittävän märkää. Pensaat roikkuivat sateesta raskaina ja surullisina maata kohti latvojaan roikottaen. Kalliot olivat liukkaita ja joka askeleella litsahteli ikävästi. Näkymä mihin suuntaan tahansa oli harmaan sadeverhon peittämä ja sadevarusteista huolimatta housunpolvista valui vettä. 

Kotimatkalla jäi muut puutarhat käymättä, sillä sateessa ei ollut minkäänlaista taukoa ja kunnon puhalluksesta huolimatta auton ikkunoita ei tahtonut millään saada kirkkaiksi. Olimme niin märkiä, että huouimme kosteutta vielä kotonakin. Oikeastaan olen kuitenkin tyytyväinen, että sittenkin lähdimme reissuun. Nyt ehkä harmittaisi sekin vähä, mikä olisi jäänyt näkemättä.

Sateen ja kirvojen tärvelemä ruusunkukka omassa puutarhassani.

Björkelundin ruusutarhassa oli tietenkin runsaasti pensasruusuja. Joissakin oli nimilaput, mutta monissa ei. Toisaalta sillä ei liene suurta merkitystä, sillä rankkasateessa kaikki ruusupensaat näyttivät vettä valuvina ja kukkien terälehdet maahan pudonneina yhtä surullisilta. Puutarhassa oli useampi vesiaihe ja paljon myös perennoja. Tontilla oli kokoa 1,3 hehtaaria ja se jakaantui mukavasti kahteen osaan, joista toinen on kalliorinteen päällä ja toinen osa muodostui tasaisemmasta osiosta kallion alapuolella.  

Hansa-ruusu

En ole ajatellut avata omaa puutarhaani vieraille kävijöille (ainakaan lähiaikoina), mutta käynti vieraassa puutarhassa tarjosi roppakaupalla vahvistusta sille, että jotain minäkin olen oppinut näissä puutarhahommissa. Ahkerointi rikkaruohojen kitkemisessä on kannattanut ja puutarhani on enimmän aikaa hoidetun näköinen. Tietenkin on makuasia, tykkääkö rappioromantiikasta vai kunnossa olevista yksityiskohdista. Luultavasti tulisin sekopäiseksi joutuessani taistelemaan loputtoman sekamelskan keskellä. Nytkin jo on ajoittain vaikea istahtaa illalla sohvalla, jos ulkona on tekemättömiä töitä. 


Äsken pilkahti aurinko vai pilkahtiko? Ainakin nyt taivasta katsoessani se on jälleen raskaan pilvimassan verhoama. Säätietoja netistä vilkaistessani näyttäisi kuitenkin tulevan lämpimämpää. Ei ihan +10 asteessa tarvitse sentään yrittää koko kesää viettää.

Syystä tai toisesta en päässyt kommentoimaan kenenkään bloggauksia. Erroria tuli vastineeksi ihan jokaisesta blogista. Mikä lie syynä, korjaantukoon vilkkaasti. Aika moni oli käynyt kiertämässä avoimia puutarhoja, josta lämmin kiitos, sillä aikamoisia ideoiden vinkkipankkeja sellaiset postaukset ovat.


Tämän postauksen päätteeksi toivotan Johannan lämpimästi tervetulleeksi 
blogini lukijaksi.


18 kommenttia:

  1. Ihastuttavia kuvia Suomenlinnasta. Pihavierailuista saa paljon vinkkejä. Olen menossa parin viikon päästä paikallisen puutarhayhdistyksen kanssa pihavierailuille. Eilen en päässyt käymään missään, mutta aion olla ensi vuonna mukana:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vierailut muiden puutarhoissa houkuttelee avaamaan myös oman puutarhansa portit.

      Poista
  2. Sade sai sunnuntaina pysymään poissa puutarhoista, vaikka oli suunnitelmissa piipahtaa parissa kohteessa. Tänään kyllästyin ikiharmauteen ja kotoiluun ja uhmasin sadepilviä tekemällä pienen kierroksen saaristoon. Ihan mukava ajelu, autossa sateenvihmonta ei haittaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Autossa ei tosiaan kastu ja usein sadekin saattaa paikallisesti vaihdella paljonkin.

      Poista
  3. Kyllä nuo sadepäivät ja kylmyys rupeaa kyllästyttämää minullaki jäi käymättä puutarhojen katselu
    vettä tuli kaatamalla harmitti kovasti kun suunitelmat meni myttyyn :)

    VastaaPoista
  4. Hyvä tuuri oli teillä säiden suhteen Suomenlinnassa! Kun taas sunnuntai, oi ja voi... Ilma oli todella mitä kamalin. Säälitti ihan ne, jotka täällä etelä-Suomessa pitivät puutarhaansa auki. Olin toisaalta myös tyytyväinen, etten lähtenyt tänä vuonna tapahtumaan mukaan. Rahkeet ei olisi nyt riittäneet ja sitten tuli vielä tuo sadekin. Toivottavasti ensi kerralla säät ovat paremmat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tosiaan, harmitti kyllä muille avanneiden puutarhureiden puolesta. Ihan varmasti kurja sää verotti kävijöiden määrää ja latisti tunnelmaa.

      Poista
  5. Minä olen rappioromantiikan ystävä, sopii paremmin hermoille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanavalintani oli ehkä väärä sillä rappioromantiikka on jotain sellaista, mistä minäkin pidän. Minun ongelmani on kylläkin liiallinen perfektionismi, eikä se tee laisinkaan hyvää sen enempää omille kuin läheistenikään hermoille.

      Poista
  6. Eipä ole meikä koskaan käynyt Suomenlinnassa saas nähdä onko se joskus matkaohjelmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kesäaikaan Helsingissä liikut, kannattaa Suomenlinna laittaa matkaohjelmaan.

      Poista
  7. Suomenlinna on kiehtova paikka ja siellä kannattaa käydä.
    Avoimet puutarhat jäivät minulta kokonaan väliin, vaikka ihan melkein vieressä on sirtolapuutarha jossa myös avoimet ovet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsena tuli Suomenlinnassa käytyä vähintään kerran kesässä. Se on todellakin kiehtova paikka ja aina yhtä hieno kokemus.

      Poista
  8. Onpa harmi, että vettä tuli etelä-Suomessa niin kovin. Meillä oli suurin osa päivästä aurinkoista, yhdessä välissä vettä satoi kaatamalla, mutta se meni melko pian ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vettä tosiaan tuli aivan valtavasti ja hurjalla voimalla tuulen sitä riepotellessa miltei vaakasuoraan. No, mitäpä sitä menneitä suremaan.

      Poista
  9. Sielläpäin taisi sataa vielä enemmän sunnuntaina kuin täällä Lahden seudulla. Tuo tuuli varmasti pahensi asiaa. Meillä oli suht tyyntä eikä satanut kaatamalla. Toivottavasti ensi vuonna Avoimille puutarhoille osuu parempi sää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähemmän vetistä tapahtumaa minäkin toivon ensi vuodelle. Nyt näyttäisi tämän kesän sääkin vähitellen paranevan. Laittaa iloiselle mielelle.

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!