keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Pihatarkkailua

Autotarvikeliikkeestä pääsiäiskoristeita

Tuntuu tosi merkilliseltä olla kotona keskellä päivää ilman, että kohta pitäisi taas singota johonkin suuntaan puolikuntoinen vanhus kyydissä. Ukkokulta kylläkin lähti hakemaan äitiään sairaalasta, jossa häneltä leikattiin paksusuolisyöpä. Tarkoitus oli mennä samalla kyydillä jäädäkseni kylän keskustassa pois ja käydä asioilla, jonka jälkeen olisin kävellyt kotiin.


En lähtenyt, koska taivaalta tuli juuri lähdön aikaan lautasen kokoisia räntäriekaleita ja välillä silkkaa vettä. Sade loppui aika pian, mutta harmaata on edelleen. Sateen loputtua menin pihalle tutkimaan näkymiä. Etupihan marjakuusen alla on tulpunkärki poikineen.


Samoin krookuksia näkyy nousevan. Tälllä hetkellä tuo marjakuusen alusta onkin ainoa lumesta paljas paikka tienpuoleisella pihalla, sillä maanantain lumi-/räntäsade on jämähtänyt maahan, eikä näytä sulavan edes vesisateessa.


Myös Naapurimuuripenkiksi nimeämälläni alueella nousee kärkiä maasta. Istutustietojeni mukaan tähän olen istuttanut Omapiha-lehden tilaajalahjana hankittuja villitulppaaneja. Yksi sipuli näkyy pullahtaneen mullasta ylös. Joko pakkanen on möyrinyt multaa tai sitten linnut ovat käynneet tönkimässä. Etualalla vihertää sormustinkukan lehtiä. Niitä onkin nyt vähän siellä sun täällä, mitä sinänsä en laita pahakseni. Joskushan kuvittelin voivani hallita sormustinkukkaa ja saada se pysymään omassa penkissään. Sormustinkukka näytti minulle, että hänpä kasvaa ja kukkii ihan missä itse lystää. Niin niitä sitten putkahtelee marjapensaiden keskellä ja syreenin juurella ja tulevana kesänä näköjään myös pyykkitelineen vierellä.


Metsänreunan tuomessa on jo isot silmut...


...ja kyläkurjenpolvessakin on selvästi alkavaa virkistymistä.


Halkopino lojuu odottamassa pinoajaansa. Voisin aivan hyvin käydä halot keräämässä, mutta kun Ukkokulta ei ole ehtinyt niille sopivaa paikkaa vielä laittaa. Puupinoa varten oli alapihan kulmauksessa väliaikainen pressukatos, mutta se sortui raskaan tykkylumen alle. Tarkoitus on tehdä samalle paikalle vakaampi katos. Kunhan keritään.


Lisääkin pilkottavaa odottaa vierellä. Siinä on muutaman lepän ja yhden kuusen kaatotuotos. Osa lepistä lahoaa metsikössä pystyyn siten, että ensin harvenee latvus ja lopulta maassa seisoo oksaton hujoppi, joka sekin vähitellen lyhenee ja lopulta on jäljellä pehmoinen tynkä. Oman tonttimme rajalla harvennamme leppiä, jotta ne eivät kasvaisi liian tiiviisti ja siten lahoaisi pystyyn.


Isäni Lapselle tekemä Bertta-hevonen pääsee lähiaikoina puuhevosten ikuisille laitumille. Yli 20 vuotta se on seisonut leikkimökin kupeessa säässä kuin säässä. Hännän ja harjan olen sille muutamaan kertaan uusinut, mutta nyt on Bertta-ressukan kroppa lahonnut niin pahasti, ettei sitä pelasta enää mikään. Kannoin Bertan lehtikompostin suojaan nauttimaan viimeisistä päivistään.


Ulkona tete-narsissit ovat pysyneet viikon verran nuppuisina, mutta keittiön ikkunalla kukat ovat avautuneet sopivasti näin pääsiäisen alla. 


Toivotan Keskeneräisen Tää on vielä kesken -blogista lämpimästi tervetulleeksi blogini lukijaksi.

23 kommenttia:

  1. Lupaus keväästä ja sitämyöden kesästä!!! ihanaa katsella kuinka nuo ainavaan tuppaavat ylös talven jäljiltä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sipulikasvien keväistä voimaa on ihan pakko ihastella joka ikinen kevät. Se on yksinkertaisesti niin upeaa.

      Poista
  2. Ihania touhuja siellä! Mukavaa pääsiäistä!

    VastaaPoista
  3. Bertta on palvellut hyvin, nyt pääsee ansaituille vapaille. Piippoja piippoja nousee siellä, vaan ei näy mitään täällä. Ovat vielä lumen alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maatuska, tuossa ne minun piipponi ovat. Muut ovat lumen ja jään alla tukevasti.

      Poista
  4. Sehän on ihanaa, että sormustinkukat leviävät minne haluavat ! =) Minun pihallani ne eivät oikein tunnu viihtyvän, vaikka niin kovasti haluaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä lannistu. Pitkään meni, ennenkuin sormustinkukat alkoivat minun pihamaallani viihtyä ja nyt niitä tuntuu pukkaavan joka paikasta. Toivoisin, että niitä olisi myös jossain tietyssä penkissä lukuisia ja vieläpä erilaisia. Eivät vaan suostu pysymään paikallaan, joten olen luovuttanut. Kulkekoot.

      Poista
  5. Onpa sulla jo paljon alkuja. Kyllä tuo tervaleppä on kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin tervaleppä on upean värinen. Jaksan sitä ihastella harva se päivä.

      Poista
  6. Heh, kiitos! Olenhan minä tätä jo jonkun aikaa lukenut, ihan hämmästyin kun huomasin etten ollut aikaisemmin virallistanut suhdettamme.

    Teillähän näyttää jo ihan keväältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, nyt olemme sitten ihan virallisesti suhteessa. Käymme yhdessä ain.....jne...

      Poista
  7. Onpa lupaavia merkkejä maassa, kukkarunsautta odotettavissa. Minä tykkään sormustinkukan villistä menosta, niitä voi kitkeä pois paikoista joihin ei niiden halua kotiutuvan, mutta minulla ne rehottavat jopa kasvimaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, ainuttakaan sormustinkukkaa en ole raaskinut pois kitkeä sen jälkeen, kun totesin, etteivät ne pysy missään tietyssä penkissä. Oikeastaan on tosi mukavaa yllättyä ja löytää uusia ruusukkeita milloin mistäkin. Viime kesän aikana uusia ruusukkeita löytyi runsaasti, joten toivottavasti pääsen nauttimaan niiden kukkimisesta tulevana kesänä.

      Poista
  8. Minä kyllä tykkään sormustin kukista. Meille ne kyllä saa levitä mihin vaan. Kovastihan jo teillä piippoja nousee maasta Meillä ei ole viellä mitään noussut lumen alla ovat.
    Hyvää pääsiäistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irma, nämä kuvatut piipot ovatkin ne ainoat, jotka eivät ole lumen alla. Monin paikoin pihamaalla on vielä tukevasti hanki. Nyt toivon, ettei lunta tulisi ainakaan lisää pääsiäisen aikaan. Jos sataa, niin tulkoon vetenä.

      Poista
  9. between, ei sormustinkukkaa voi hallita, eikä vallita, se valitsee itse kasvupaikkansa ja tietää, missä on kaunein;) Sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä. Nyt saavat kasvaa missä ikinä haluavat ja toivon vain niiden lisääntyvän. Minäkin ihmettelen, että miksi niitä nyt näkyy ja sellaisissakin paikoissa, joissa ei ennen ole ollut. Saisinko vihdoinkin aikaan cottage gardenin!

    Oih, minäkin haluaisin villitulppaaneja! Meillä on paikoin vielä lumipenkkoja, mutta sulissa paikoissa näkyy jo mm. scillaa tulevan, esikot ovat pönkeinä ja magnoliassa, siinä arimmassa kaikista ikinä, on ihanan turpeat silmut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä enää vastusta sormustinkukkien vaeltelua. Aikanaan kuvittelin sekä akileijan että sormustinkukan pysyvän penkissä, mutta sitten luovutin. Akileijaa saatan jopa kitkeä pois, sillä sitä on riittämiin. Sormustinkukkaa en kitke, vaikka olisi miten kummallisessa paikassa. Päinvastoin, tuen sen vartta ja katson, että kasvilla on mahdollisimman hyvä olla. Ja toivon, että aikaa myöten se tekisi oikein kunnon valtauksia.
      Omapiha-lehdellä on pari kertaa vuodessa tilaajille edullisia tarjouksia. Yleensä niistä on joutunut maksamaan vain postimaksun tai ne ovat muuten vain edullisia. Nyt maaliskuun lehdessä oli postimaksun hinnalla tarhasarjaliljoja. Esittelen villitulppaanit, jos/kun ne aikanaan kukkivat.

      Poista
  10. Teillähän on kasvu ja hyvässä vauhdissa! Täällä on vielä paksut lumi- ja jääkerrokset. Viime keväänä tähän aikaan oli lumetonta. Sormustinkukat ovat ihania! Keväällä on hauska tutkailla, mistä niitä nousee. Oikein mukavaa pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä huoli Konnadonna, kyllä täälläkin lunta piisaa ja paikoitellen runsaastikin. Tuo marjakuusen alusta on ensimmäinen lumesta vapaa paikka.
      Elän toivossa, että tänä kesänä sormustinkukka kukkii entistä useammassa paikassa. Sen ruusukkeita ilmaantui syyskesällä tosi moneen paikkaan.
      Mukavaa pääsiäistä myös sinulle!

      Poista
  11. Minäkin pidän kovasti sormustinkukista: Meillä ne pysyvät suht koht samassa kasvupaikassa. Ilmeisesti muu puutarha ei ole niiden kasvuun sopiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perfektionistisena luonteena kuvittelin voivani hallita luontoa, mutta sormustinkukat näyttivät minulle paikkani - akileijojen kera. Ymmärsin kertalaakista ja nyt osaan nauttia milloin mistäkin paikasta putkahtavista sormustinkukista.
      Mukavaa pääsiäistä sinulle Sussi!

      Poista
  12. Mukavasti on uutta tuloillaan ja sekös on kiva asia. Voi Bertta rukkaa, mutta ehkä kuitenkin näin on paras.
    Terveiset täältä maalta ja ihme kyllä täällä ei näy jälkeäkään maanantain lumi-ja räntäsateesta. Täällä kyllä satoi ja maa oli ihan valkoinen. ( näin siitä valokuvan )
    Hyvää pääsiäisen aikaa teille......

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!