torstai 7. maaliskuuta 2019

Pari pipoa ja jämälankasukkia


Pitkään on pitänyt kutoa pipo, mutta enpä ole saanut aloitettua. Vihdoin kaivoin pyöröpuikot ja vuosi sitten alelaarista ostamani Novitan Rulla-langan esiin. Päätin kokeilla kukkajoustinta mallineuleena ja hyvinhän se pipoon sopii. Koska kukkajoustin tosiaankin joustaa hyvin, ei "kasvuvaran" vuoksi kannata laittaa ylimääräisiä silmukoita.


Toisen pipon tein Suvikumpu -blogista löytämälläni mallineuleella. Tämä mallineule on todella kaunis ja sopii niin sukkiin, tumppuihin kuin pipoihinkin. Lankana on 7veikan luonnonvalkoinen.


Naapurin syntymäpäiväsankarimiehelle kudoin nilkkasukat harmaasta 7veikasta ja vihreä-harmaasävyisestä Raggista. 


Jämälankaprojekti jatkuu. Jo keväällä inventoin lankavarastojani ja siirsin  kaikki pikkuruiset kerät omaan laatikkoonsa. Punnitsin kerät ja merkitsin painon kuhunkin kerään.
  
Joitakin sukkia olen kutonut siten, että toista sukkaa kudon saman kerän alkupäästä ja toista loppupäästä. Se on hitaampi keino, koska sukkaa on välillä vaihdettava nähdäkseen, kuinka paljon lankaa kumpaankin riittää. Mikäli siis haluaa sukista jotakuinkin identtiset. Jos taasen kutoo PeppiPitkätossu-sukkia, voi käyttää kunkin kerän yhteen sukkaan ja unohtaa värien sointuvuus.


Tällä kertaa tein niin, että jaoin kerät kahteen mahdollisimman saman painoiseen osaan. Näin sukat voisi kutoa yksi kerrallaan valmiiksi, mutta silti olen kutonut kumpaakin vuorollaan. Isompia jämälankakeriä alkaa olla sen verran vähän, että sukan edetessä ja yhden kerän loppuessa on pohdittava, millä värillä sukkaa jatkaa.


Jämälangoista valmistuu iloisia sukkia ja lapasia sukulaislapsille. Välillä joutuu pähkäilemään kerien riittävyyden ja värien sointuvuuden kanssa. Aika usein yllättyy, miten pitkän pätkän pienestä kerästä kutoo. Jonkun sukkaparin kohdalla voisi laittaa sukkaan käytetyt grammamäärät ylös.

Hassua, että langan uhkaavasti vähetessä, kiristän kutomisen tahtia. Ikäänkuin nopeasti kutominen saisi langan paremmin riittämään. 


Vanhoja lankavarastoja tutkiessa löytyy kivoja yllätyksiä, kuten näiden sukkien ruskeasävyinen viidakkolanka. Harmi, ettei sitä enää valmisteta. Lapset tykkäsivät viidakkolangasta valmistetuista sukista, joihin kirjoin silmiä ja viiksiä.


Tämän päivän lapset eivät taida paljon villatumppuja käyttää. Kurarukkasten alla ne ovat kuitenkin kevään hiekkalaatikkoleikeissä sopivat lämmittimet. Lasten neuleiden mitoitus tuottaa jonkin verran pään vaivaa, kun pikkuisia sukkia ja tumppuja niin harvoin nykyisin teen. Hyviä kokotaulukoita löytyy onneksi netistä.


Mikäli haluaa hyödyntää jämälankakerät mahdollisimman tarkkaan, on luovuttava symmetriasta ja identtisyydestä. Varsinkin erilaisista raitalangoista on vaikea saada kumpaankin sukkaan vastaavat kerrokset. Yritän sitoa sukat toisiinsa sopiviksi kutomalla vaikkapa varren resorin ja kantapään samalla värillä.


Vihreäsävyisiä lankoja minulla näyttää olevan vähän. Ylipäätään pienten kerien vähetessä värien sommittelu käy yhä vaikeammaksi. Lasten sukissa saa minusta olla iloisia raitoja ja leikkisyyttä. Mielessä käväisi ajatus tehdä kuhunkin sukkapariin jokin tarina, jota seuraten sukkien saaja voisi katsella niiden raitoja. Hmmm...kiva idea, mahtaako toteutua?


Olohuoneen pöytä on välillä sikinsokin lankakeristä, kun etsin sopivan kokoisia eriä ja sommittelen yhteensopivia värejä. Muutaman hallitusti suunnitellun sukan ja tumpun ehkä vielä jämälangoista saan, mutta lopuista tulee sitten räsymattovirityksiä. Ellen sitä ennen kyllästy jämälankaprojektiin ja siirry jälleen uunituoreiden kerien aloituksiin.

Kutomisessa on paljon samaa, kuin puutarhatöissä. Tehtävään uppoaa ja muu maailma sulkeutuu jonnekin etäälle. Palkitsevaa nähdä osaavansa ja oppivansa uutta. Rauhoittavaa mielen terapiaa.


30 kommenttia:

  1. Kylläpä olet ollut ahkera ja saanut aikaan paljon kaunista ja mieltä ilahduttavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi! Hyvin sain jämälankakerät vähenemään ja nyt voin taas palata uusiin lankoihin.

      Poista
  2. Jaksat olla ihaaltavan perusteelline, nuaren lankojenki kans. Mutta saappa sitte tehtyä jämälangoostaki hianoja sukkia. Ei uskoosisi jämiistä teheryyksi. Pipokki o hianoja ja mistää kukkajoustimesta ikinä kuullukkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika! Jämälankaprojekti alkaa olla lopuillaan. Olen tyytyväinen, että ryhdyin niiden kanssa sähläämään, sillä monen monta sukkaparia tuli pienistä keristä valmiiksi.

      Poista
  3. Sama ominaisuus/omituisuus minullakin, kiihtyvällä nopeudella on kudottava jämälangat, etteivät kutoessa lopu!!! Pipat (näin tamperelaisittain) ovat hyvännnäköisiä, sellaisia päässäpysyviä. Lasten sukkia ja lapasia voi tarjota päiväkotien tarpeisiin, juurikin kurarukkasten alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein naurattaa se puikkojen suihkeen rytmin kiivastuminen, kun lankakerän loppu häämöttää.
      Anoppi asui Tampereella vuosia ja monta muutakin sukulaista on sieltä päin. Pipa on minulle tuttu sana.
      Kunhan tuttujen lapset kasvavat, voinkin jatkossa viedä pieniä tumppuja päiväkotiin. Kiitos vinkistä!

      Poista
  4. Kaunis tuo punalila pipo! Ja ihania sukkia olet langanjämistä sävytellyt.
    Minä pääsin mattojen virkkuussa alkuun ja jo neljäs matto on tulollaan. Siinäkin saa pyöritellä kudekasoja ja etsiä sopivia värejä. Kiva idea tuo tarina. Mulle tuli ideaa että laitan matoille nimet. Nyt on valmistunut Marianne (karkki), Talvi, Kesäpelto ja Karkkivärit on vielä kesken...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea laittaa matoille nimet. Siten niihin tulee ihan oma elämänsä.
      Pitääpä käydä blogissasi katsomassa, millaisia mattoja virkkaat. En muista aiemmin nähneeni.

      Poista
  5. Hih, tuo on niin tuttua, että langan vähetessä vauhti kovenee, tosiaan sitä kuvittelee ehtivänsä pidemmälle siten :-D
    Ihania tumppuja, sukkia ja pipoja! Mahtavia väriyhdistelmiä, minä ainakin ihan keski-ikäisenäkin tykkään käyttää väri-ilottelusukkia.
    Tuo lankojen sommittelu on täysin koukuttavaa ja niin hauskaa. Ja yhtä projektia tehdessä jo miettii, mitä seuraavaksi, millä langalla ja missä projektissa voisi tätä kuviota, mallia tai lankaa seuraavaksi käyttää jne. Tää on täysin mukaansa tempaava laji, mikä on aivan ihanaa. Kun vielä syksyllä löysin äänikirjat, ei ole ollut puutetta talvi-iltojen ohjelmasta. Useimpina päivinä oikein odotan, että tulisi ilta, voisi lopettaa työt ja siirtyä kutimen ja äänikirjan pariin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väreillä leikkiminen on todella mukavaa. Melkein sitä askel nousee keveämmin, kun jalassa on iloisen väriset sukat. Ukkokullalla on pelkästään harmaita sukkia (joita äiti on hänelle kutonut). Päätin jossain välissä tehdä hänelle oikein kirkkaat ja iloiset sukat.
      Enpä ole älynnyt kuunnella äänikirjoja kutomisen ohessa. Siinäpä fiksu aluevaltaus. Kaksi mieluista harrastusta samanaikaisesti. Jonkun verran on musiikkia tullut kuunneltua, mutta soitin hajosi, enkä ole uutta saanut vielä hankittua.

      Poista
  6. Ihania sukkia!!! Ja noi pipot... Mä oon myös katsonut tuota kukkaohjetta, pitäisi ehtiä kokeilemaan! Mä annoin just jämälankoja eteenpäin kun tuntuu, että on niin paljon lankoja, ettei ehdi tekemään. Ja sit oon tietysti ostanut lisää... Ei järkevää, mutta kun langat vaan on niin ihania. Toivon saavani tämän hetken sorbet neuletakin valmiiksi, niin pääsis seuraavan kimppuun:)) Mukavaa loppuviikkoa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkajoustin on todella helppo. Tuosta pipon alla olevasta tekstistä pääset Hääräämön ohjelinkkiin.
      Minä vein vuosi sitten ison pussillisen jämälankoja päiväkotiin. Ottivat mielellään vastaan askartelutarvikkeeksi. Olet niin oikeassa, langat ovat ihania ja lankahyllyn ohi on vaikea kulkea, vaikka yhtään ei olisi uusille tarvetta.
      Mukavaa huomista naistenpäivää sinulle!

      Poista
    2. Juu olinkin jo aiemmin löytänyt tuon hääräämön ja ohjeen. Pitäisi vaan ehtiä kokeilemaan. Olen nykyään yrittänyt, että saisi ensin jotain valmiiksi ennen kuin aloittaa uutta. Vaikka kyllä noiden villapaitojen väliin on ollut pakko tehdä välipalana jokin nopea pipo tms.

      Poista
    3. Olet oikeassa, että ensin on hyvä tehdä keskeneräiset työt valmiiksi. Muuten niillä on vaara jäädä pitkiksi ajoiksi pyörimään käsityökoriin. Miten kummassa keskeneräisen työn aloittaminen uudelleen onkin niin vaikeaa.

      Poista
  7. Kauniit pipot ja niin sointuvin väriyhdistelmin tehtyjä sukkia. Kutominen on kyllä melko koukuttavaa ja nyt on vielä kivasti aikaa paneutua neulontaan ennen keväisten puutarhatöiden alkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kunhan kevät saapuu, ei pahemmin kutomaan enää ehdi. Elämä muuttaa pihamaalle ja sieltä sisälle tultua on jo sen verran väsynyt, ettei kutimet kiinnosta.

      Poista
  8. Kauniit pipot ja muutkin kudonnaiset:)

    VastaaPoista
  9. Aivan ihania sukkia ja muita kudottuja juttuja. Ilman muuta jämälangat kannattaa hyödyntää, kun saa noin kaunista aikaan. Pikkuiset rantueroavavuudet ovat vain persoonnalisuutta :)
    Itse tykkään kutoa aina paria tasavauhtia, näin tulee varmasti samansuuruiset ja näin harvemmin kutovalla käsialakin pysyy suunnilleen samaa.
    Käytän noita samoja kikoja kuin sinä, kerän molemmista päistä kudon ja puolitan ja punnitsen kerät/jämäpallerot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tasavauhdilla kutomalla saa varmasti saman mittaiset ja näkee myös, mihin lanka riittää. Minusta tuntuu, että samanaikaisesti kumpaakin sukkaa kutoessa ne valmistuvat nopeammin. Tuskin niin tapahtuu, mutta sellainen tunne syntyy.

      Poista
  10. Seuraaviin sukan varsiin laitan kukkajoustinta.
    Upeita sukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit!
      Kukkajoustin sopii hyvin sukan varsiin. Olen kokeillut.

      Poista
  11. Täällähän onkin varsinaista väri-iloittelua. Aivan ihanat pipot ja kaikki sukkaset. Jämälangat onkin kätevä käyttää varsinkin lasten sukkiin ja lapasiin, kasvavat niin nopeasti niistä ulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ritu! Langoilla ja puikoilla leikkiminen on mukavaa puuhaa kevättä odotellessa. Pian on jämälangat tältä erää käytetty, joten voin siirtyä täysien kerien aloittamiseen.

      Poista
  12. Hienoja väriyhdistelmiä!
    Vaikka en olekaan mikään väri-iloittelija, villasukat kuuluvat olla minusta hieman Peppi Pitkätossumaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina! Omassa pukeutumisessa ja sisustuksessa minäkin suosin hillitympää linjaa. Villasukissa sen sijaan väreillä on lupa välillä vähän revitellä.

      Poista
  13. Minun mielestä villasukissa saa olla värejä ja silloin juuri jämälankasukista tulee kauneimmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, olen samaa mieltä. Harvoin kudon harmaita sukkia, koska värikkäät ovat niin paljon iloisemmat.

      Poista
  14. Kukkajoustin! Sitä en ole vielä kokeillutkaan - kiitos vinkistä! Ihania sukkia <3

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!