Sekalainen seurakunta - tulppaaneja

Tulipa Darwin Pink Impression (2019)

Neljä-viisi vuotta sitten innostuin aivan valtavasti tulppaaneista. Istutin mittavan määrän erilaisia ja toinen toistaan erikoisempia tulppaaneja pitkin puutarhaa. Ne jopa nousivat seuraavana keväänä kiitettävästi ja kukkivat pitkään. Innostui jatkui vielä seuraavankin syksyn, mutta sittemmin se on vähän laantunut. Osasyynä lienee se, ettei ne tulppaanierikoisuudet suinkaan vuosien myötä lisäänny. Päinvastoin, hyvä jos vuoden parin päästä näkee enää vilauksenkin istuttamistaan kaunottarista.

Tulipa Peach Blossom (2017)

Viime syksynä istutin tulppaaneja varsin maltillisen määrän. Tarkoitus oli panostaa Darwin-tulppaaneihin, minkä teinkin. Enemmänkin olisi voinut istuttaa, mutta joko olin myöhässä tilausteni kanssa tai sitten Darwineja on vähemmän tarjolla.

Tulipa Darwin hybr. Red (2019)

Lumeton ja leuto talvi näyttää suosineen sipulikasveja. Puutarhassani on nyt noussut useita tulppaaneja, jotka olen istuttanut 2017 tai 2018. Ällistyttävän monta jopa ottaen huomioon, miten surkean pieni osa esimerkiksi kymmenestä istutetusta yleensä seuraavana vuonna vielä kukkii.

Tulipa Apricot Parrot (2017)

Kuten värivalikoimasta huomaatte, minulla ei sävyjen yhteensovittaminen toimi ollenkaan. Syksyn sipuliluetteloita selatessani ihastun kauniisiin kuviin ja klikkaan somalta näyttäviä sipuleita ostoskoriin. Loppusummaa katsoessani saatan sitten karsia pussukoita pois, kunnes summa on siedettävä kukkaroani ajatellen.

Takana Tulipa Prinsess Irene, edessä tulipa Leen van der Mark (2019)

  
Aina ei sipulipussukoiden kuva myöskään takaa lopputulosta. Oheisen kuvan etualan Leen van der Mark mainitaan esittelyssä punavalkoiseksi eli terälehtien yläosan pitäisi olla valkoinen. Ihan selkeästi se on keltainen.

Näiden viereen istutin valkoista Honeymoonia ja niinikään valkoista Mondialia. Niiden sipulit keräsin peurojen jäljiltä pitkin nurmikkoa. Laitoin sipulit takaisin  maahan, mutta eivät tietenkään enää ehtineet uudelleen juurtua.

Tulipa Sylvestris (2019)

Metsätulppaanit ovat tänä keväänä ihastuttaneet. Istutin niitä kahden eri syyshortensian ja yhden kriikunan tyvelle. Syyshortensiat ovat niin paljon tulppaaneja hitaampia ja eri ajassa loistavia, että kumpikin saa tilaisuuden olla huomion kohteena omana aikanaan.

Tulipa Exotic Emperor (2019)

Exotic Emperor tuli ja voitti minut niinä muutaman vuoden takaisina tulppaani-innostuksen hetkinä. Sen vihreäkellertävällä kehystetty kermanvalkoinen kukka on kuin unelmien tyllimekko helmat ylöspäin. Näitä minulla on useammassa paikassa, nyt ja varmasti jatkossakin.

Tulipa Sun Lover (2017)

  
Sun Lover taasen on suorastaan pröystäilevä valtavine kukkineen. Luulisi, että moisen kakkulautasen alla varsi taipuisi, vaan ei. Hyvin pysyy pystyssä. Aamulla nupussa ja auringonpaisteessa täysin avoinna. Tässä tulppaanissa minua kiehtoo terälehtien jännä väritys. Kuin taiteilijan sivellin olisi hennosti sieltä täältä koskettanut terälehtiä. En vain lakkaa ihmettelemästä luontoäidin leikkisyyttä. Vai olisiko asialla sittenkin ollut joku hollantilainen tulppaanijalostaja?

Tulipa Angelique (2019)

Joskus ikuisuus sitten olen edellisen kerran istuttanut Angelique-tulppaaneja. Mikä lie sai minut syksyllä niihin uudelleen palaamaan. Onhan nuo nättejä, mutta eivät saa sydäntäni sykähtämään vatsanpohjaan ja sieltä takaisin.

Tulipa Zurel (2014)

Tämä Zurel ansaitsee jo syyssipulien sinnikkyyden kestokiitoksen. Vuosi toisensa jälkeen se nousee kertomaan, että täällä ollaan. Tänä keväänä peräti kahden kukan voimin. Tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen löytyi vielä kolmaskin Zurel samasta penkistä, noin puolen metrin päässä kuvan kaksikosta. Tulppu on kokenus Prinsessa Ruususen heräämisen, sillä muutaman vuoden aikana näitä on näkynyt tasan yksi. En valita, mukavampi näin.

Tulipa Show Case (2019)

  
Show Case on aika söötti. Se muistuttaa jotain aiemminkin istuttamaani tulpaania, mutta ulompien terälehtien vihreä raita on huomaamattomampi. Kauneimmillaan nämä kerrotut tulppaanit ovat hetki ennen täydellistä avautumista. Kokonaan avonaisina ne näyttävät jo viittä vaille lässähtäneiltä.

Bermudankolmion tulppaanisotku (taustalla peuraverkkoja)

Pikkupuutarhan Bermudankolmion kaivoin loppukesästä totaalisesti auki. Samalla nousivat pois syysleimut, jaloangervot ja kuunliljat. Jaoin vuosia samalla paikalla asuneet kasvit ja istutin ne uudelleen. 

Mullan mylläyksen ohessa maasta nousi myös sekalainen joukkio kaikenlaisia sipuleita, isoja ja pieniä. Osasta olin varma, osasta en. Lajittelin sipuleita etenkin koon mukaan ja istutin ne sitten omille paikoilleen. Lisäksi istutin myöhemmin syksyllä tulppaaneja: vaaleanpunaista Darwin hybrid Mystic van Eikiä, lilaa Triumph Purple Princeä ja hyvin tummaa Singe Late Queen of Nightiä.

Odotettua enemmän vanhoja sipuleita nousi kevään tullen kukkimaan. Ilman peuravierailuja tulppaaneita olisi tämä alue tulvillaan.

Lopputulos on aika sotkuinen. Korkeammat olisi pitänyt laittaa taaemmas ja kukinta-aikakin heittelee melkoisesti.  Osa jättää jo hyvästejä toisten vasta aloittaessa.

Tulipa Single Late Queen of Night (2019)

Tulipa Elegant Lady

Sitten vielä pari kuvaa tulppaanibingosta. Sipulipussin kuvassa tämä lady on lähes valkoinen vaaleanpunaisine kärkineen. Penkissä tämä on selkeästi tätä kuvaakin keltaisempi hennosti vaaleanpunaisella sävytettynä. 

Ei ainakaan Tulipa viridiflora Greenland

Tämän tulppaanin pitäisi olla valkovihreä Greenland. Sipulipussin kuvan ja omien istutustietojeni mukaan. Tässä penkissä ei ole aiemmin ollut laisinkaan tulppaaneja, joten ihan ovat viime syksyn istutuksen tuotoksia. Luonnossa kukka on syvemmän, lähes viininpunainen. Kirkkaassa auringonpaisteessa en saanut kuvaan värin tummuutta, vaan se näyttää punaisemmalta. Ihan kiva, ei siinä mitään. Näin suurta eroa pussin kuvan ja sisällön suhteen minulla ei ole koskaan ollut. 

 
Trimmasin yhtenä päivänä tontin ja kunnan rajalta valtoimenaan kasvavan heinikon ja meille pyrkivät vadelmakasvustot. Yllättäen löysin karanneen tulppaanin vadelmien ja nokkosten joukosta. Perjantaina kunnan miehet tulivat suorittamaan kesän ensimmäisen puistoalueen nurmikonleikkuun. Vaikka tulppaani on monta metriä kunnan puolella, ruohonleikkaaja oli nätisti kiertänyt sen, kuten tein minäkin. Jätin myös muhkeat nokkoskasvustot tontin rajalle. Ehkä saan sieltä vielä lettutarpeet.

Tulppaanien kukinta on kestänyt mukavan pitkään, vaikka viime päivien auringonpaiste onkin laittanut niihin vauhtia. Laukat jo aukovat pullistuneita nuppujaan, mutta annetaan vielä hetkeksi näyttämö tulppaaneille.

Yllytyshullulta ei hommat lopu

Paeonia obovata - Amurinpioni

Puutarhaystävät, tiedätte, mihin johtaa toisten juttupostaukset uusista kasvituttavuuksista. Aika pian sormet hakeutuvat näppikselle googlettamaan kotia lähellä sijaitsevien puutarhamyymälöiden tuoteluetteloita. Josko ahaa-elämyksen tuottaneita taimia löytyisi omaan puutarhaan istutettavaksi. En ole enää aikoihin pysynyt laskuissa, kuinka monta ihanuutta meille on muuttanut pelkästään jonkun blogikirjoituksen seurauksena. 

Viimeisin tällainen on Amurinpioni, josta luin Mama's Garden -blogin Minnan luonnonlajipioneja käsittelevästä postauksesta. Luin Minnan jutun lauantaina 16.5. ja maanantai-iltana 18.5. jo istutin Amurinpionia omaan puutarhaan. Ilokseni löysin haluamani pionin helposti naapurikaupungin Muhevaiselta, josta on näköjään tullut vakiokohteeni taimihankinnoissa.

 

Spiraea 'Double Play Big Bang' - Tarhpensasangervo

  
Muutamassa blogissa olen ihastellut tarhapensasangervo 'Double Play Big Bangia'. Mikä värien ilotulitus pikkuisessa pensaassa onkaan. Tarkoitus oli istuttaa se timanttituijien eteen, jotta kirkkaat värit näkyisivät hienosti havunvihreää taustaa vasten. Valitettavasti tuhti omenapuunjuuri oli juuri aikomallani paikalla ja niinpä uusi pensas pääsi/joutui havujen viereen. Paikka näyttää avoimelta, mutta todellisuudessa se on suojaisa. Aidan toisella puolella kasvaa rusopajuangervoaidanne, jonka leikkasin varhain keväällä maan tasalle. Pian se jo huitelee korkeuksissa ja tarjoaa suojaa aidan toisellekin puolelle.

Viola odorata - Tuoksuorvokki

  
 Lappalainen etelässä -blogin Nilan huhtikuisessa postauksessa oli upeat tuoksuorvokkimatot pensaiden juurella. Heti heräsi kiinnostus, jopa innostus. Minulla ei ole yhtäkään tuoksuorvokkia, mutta sopiva paikka kylläkin. Ihan siltä istumalta en lähtenyt taimimyymälään. Kirjasin kasvin vinkkivihkoon ja seuraavalla puutarhamyymälän suuntaan osuneella kauppareissulla muistin vilkaista perennapuolta. Enpä tajunnut ostosta tehdessä katsoa, minkä värisiä tuoksuorvokkeja kotiin lähti. Kumpikin on nyt tehnyt ensimmäiset kukkansa valkoisina. Ei haittaa. Hyvin kelpaa.

Dodecatheon meadia - Vuorijumaltenkukka

Vuorijumaltenkukka minulla on ollut aiemminkin. Se meinasi jäädä kiivaasti leviävien arovuokkojen tukehduttamaksi ja niinpä päätin siirtää pienen kasvin ilmavampaan paikkaan. Huonosti kävi, hävisi sen siliän tien. Tiedän jumaltenkukan katoavan kukinnan päätyttyä ilmestyäkseen taas seuraavana keväänä uudelleen. Minun kukkani muutti jonkun muun vuorijumalan huomaan. Tuoksuorvokkiostoksilla törmäsin tietenkin myös vuorijumaltenkukkaan. Ei sen ohi voinut kulkea, vaan sinne nousi orvokkien viereen ja nyt on jo puutarhamultaan istutettu.

Petunia

Meteorologien luvatessa lämpimiä ilmoja, voimistui hinku saada perinteiset kesäkukat laatikoihin. Kylällä on kaksikin hyvää kesäkukkakasvattajaa. Vähän kauempana kotoa sijaitseva Pirkon puutarha on ystäväni isosiskon ylläpitämä. Kaikkihan sen tietää, miten innostavaa on pyöriä kauniiden kukkien lomassa. Tarkat paperille kirjatut suunnitelmat sumenevat oitis silmissä, kun syntyy "tahtoo tuon ja tahtoo tuon" -ilmiö. 

Ahkeraliisa, joka näyttää enemmän guineanliisalta

Pirkon puutarhan kasvit ovat todella hyvälaatuisia, tanakoita taimia. Valikoima on monipuolinen, joten teki nytkin vaikeuksia pysytellä edes jotakuinkin ostoslistassa. Minuun iski romanttisuus ja niinpä ostin pergolan laatikoihin valkoisia ja vaaleanpunaisia petunioita. Useamman kesän miljoonakellojen sijasta. Keittiön ikkunan alla oleviin laatikoihin on laitettava varjoisemmassa paikassa viihtyvää eli jälleen kerran ahkeraliisaa. Vaikka enemmän nuo taimet näyttävät guineanliisalta. 

Korkeisiin ruukkuihin sisääntulon molemmin puolin istutin hämähäkkikukkia ja harsotyräkkiä. Niiden seurassa on hyvin talvehtineet viime kesäiset muratit. 

Oxalis 'Iron Cross'

Joka kesä pitää laittaa ruukkuun tai kahteen käenkaalia. Pidän siitä todella paljon. Minulla oli tallessa runsaasti viime kesän mukuloita, jotka laitoin multaan muutama viikkon sitten. Kellarin kasvilampun lähelle. Kuvasta näette, millaisia suikerokäenkaaleja niistä kasvoi ilmeisesti siksi, että olivat liian kaukana kasvivalosta. Siirrettyäni ruukut ulos, varret ovat saaneet väriä ja varsien päässä olevat lehdet ovat alkaneet avautua. Mahtaako näistä enää normaalisti "käyttäytyviä" käenkaaleja saadakaan? Onneksi oli vielä yksi tuore pussukka samaisen kasvin mukuloita. Ne on nyt mullassa kunnon valossa. Toivottavasti niistä kasvaa mieluisa kesäkukkaryhmä.

Malva sylvestris 'Purple Satin' - Maurinmalva

Ruukuissa on ihan riittävästi kesäkukkia, ellei liikaakin - taas. Daaliat ovat hyvässä kasvussa, siemenestä kasvatetut jättiverbenat samoin. Maurinmalva on jo täynnä kukkia. Siirsin ne terassille. Suojaan kasvit yöksi toistaiseksi harsoilla.

Amppeleissa kasvaa kaksi hyvin talvehtinutta verenpisaraa. Myös kaksi begoniaa ryhtyi kasvuun päästyään uuteen multaan. Väristä en ole varma, sillä istuttaessa mukulat menivät sekaisin. Toivottavasti toinen on se keltainen, jota olen ihaillut pari edellistä kesää. Myös keijunmekon taimia istutin omaan amppeliinsa. Samoin Navettapiian arpajaisissa voitetusta valkoisen mustasilmäsusannan siemenistä iti useampi ja nekin ovat päässeet omaan amppeliinsa. 

Kuten huomaatte, yllytyshullulta ei hommat lopu. Ruukuissa riittää taas koko kesäksi kasteltavaa ja teidän blogejanne lukiessa lapioiminen on jatkossakin taattua. Laittakaa vaan ahkerasti kaikkien ihanuuksien kuvia ja tarinoita kivoista kasveista. Jos joku ei voi niitä vastustaa vaan saman tien lähtee taimimyymälään, ei siitä voi teitä moittia. Hyvää ja kaunista on kiva jakaa. Ja ottaa vastaan.

Viikonlopun muuttotalkoot

Kurkku Sherpa

  
Pitkään jatkunut lämpötilojen vahtiminen johti perjantaina taimiruljanssiin, jossa tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden tie kulki kellarista kasvihuoneeseen. Ensimmäinen lämmin ja aurinkoinen kevätpäivä - tai oikeastaan  kesäpäivä - antoi uskoa ja pontta muutolle. Kirjanpitoni mukaan viime vuonna hyötykasvit muuttivat kellarista kasvihuoneeseen 18.5. eli vajaa viikko aiemmin. Kuten viime vuonna, myös nyt kurkuissa on jo alkuja. Samoin muutama raakile tomaateissa.

Tomaatti Golden Sunrise

Muutossa riitti kantamista, sillä niin kurkut kuin tomaatitkin oli jo kellarissa istutettu kasvuastioihinsa. Painoa oli tuhdisti ja korkeiksi venähtäneitä kasveja piti liikutella varoen. Ukkokulta oli apunani, mikä helpotti melkoisesti. Aika monta reissua kellarista alapihalle ja takaisin saimme tehdä.

Koska kennokasvari on aika hatara laitos ja lämpö falskaa iloisesti ulos jokaisesta mahdollisesta saumasta, viritin narun avulla kummankin puolen kasvaria kaksinkertaisen harsoteltan. Sen suojassa kasveilla on lämpimämpää. Kennokasvarissa auringonpaiste ei porota yhtä kirkkaana kuin lasikasvihuoneessa, mutta keinovalosta luonnonvaloon muutto saattaa silti olla kasveille järkytys. Niinpä harso suojaa alkuun myös liialta porotukselta.

Aiemmin olen lämmittänyt kasvaria niin keväällä kuin syksyllä valopetroolilämmittimellä. Se ei ole järin tehokas ja lisäksi se on muistettava sytyttää illalla ja sammuttaa aamulla. Nyt Ukkokulta kantoi kasvihuoneeseen kellarissa olleen lämmittimen, jota varten vedettiin sähköpiuha pergolasta alapihalle. Lämmittimeen liitettiin ajastin, joka helpottaa sen käyttöä.

 
Tomaatit ovat kasvarin toisella seinustalla, kurkut toisella. Tässä vaiheessa taimet ovat turhankin tiiviisti, jotta ne on helpompi kääriä illalla harsoihin. Myöhemmin väljennän istutusastioiden välejä. Aamuisin avaan harsotelttoja, illalla käyn laskemassa ne alas. 

Myös oviaukon sisäpuolelle kiinnitin narun, johon sain laitettua tuplaharson. Se on kätevä myös kesäkuumalla, jolloin ovi on auki, mutta harso estää auringon porottamisen suoraan kasveihin.

Laitoin maximi-minimimittarin harsojen alle nähdäkseni, millainen vaikutus sekä harsoilla että lämmittimellä on. Aika hyvin lämpö pysyy yöaikaan. Mittari on näyttänyt runsasta +15 astetta aamuisin. Ei paha ollenkaan. 

Kasvien tukinarut ovat nyt harsojen vuoksi alempana. Nostan ne ylemmäs, kunhan harsot voi poistaa. 

Paprika Redskin

  
Lauantaina viritin Blumat-kastelujärjestelmän. Sitä on vielä säädettävä. Onneksi tilasin kevättalvesta Blumatiin varaosia, sillä yhteen letkunpätkään oli tullut reikä ja se oli vaihdettava. Lisäksi istutusastioita on nyt enemmän, joten ylimääräiset kastelutötsätkin (mitä ne sitten ovatkaan oikealta nimeltään?) olivat tarpeen. 150 litran musta vesisäiliö sekin tuottaa hiukan lämpöä kasvarin nurkassa nököttäessään.

Valkosipulit

Kasvimaalla kaikki alkaa olla mallillaan. Kesäkurpitsat ovat vielä kellarissa. Ne eivät ole ehtineet kovin isoiksi kasvaa, sillä kylvin ne vasta toissaviikolla. Retiisit ovat jo itäneet, samoin kosmoskukista ja herneistä osa on tullut pintaan. Etualalla valkosipulit vaikuttavat tyytyväisiltä ja kepasipulikin niiden kumppanina itää mukavasti.

Olen laiska kastelemaan, mutta nyt olen luvannut kunnostautua siinä hommassa. Kasteluletku on vedetty valmiiksi alapihalle. Senkun käyn kääntämässä kellarissa hanan auki. 

Nyt vain odotellaan kasvun ihmettä ja nautiskellaan!

Prunus - Tuomi

Tulppaanit aloittavat

Tulipa Pink Impression

Meikäläisen postaukset taitavat laahata jälkijunassa, kun kameraa ei ehdi juoksuttaa puutarhassa. Helatorstaina tapahtui säässä selvä muutos navakasta ja koleasta tuulesta huolimatta. Perjantai olikin sitten silkkaa kevätjuhlaa auringon paistaessa siniseltä taivaalta mittarin huidellessa kesäisissä lukemissa. Oi, millaista nautintoa.

Tulipa Pink Impression

Ilman muuta tulppaanit ovat lämmössä avanneet terälehtensä ja keikistelevät niin kukkeina ympäri puutarhaa. Kyllä niitä kannatti syksyllä multaan piilottaa monta pussillista. Peurat eivät ehtineet kaikkia syödä. Varsinkaan hitaampia, joiden nuput olivat vielä mullassa sorkkavintiöiden napsiessa lehtiä.

Tulipa Esperanto?

Kaikki tämän postauksen tulppukuvat on otettu ennen helatorstaita. Sateisen päivän iltana, jolloin vesipisarat ovat vielä kasvien lehdillä ja valuvat hiljalleen nuppujen terälehtiä pitkin maata kohti. Ehkä lauantaina ehdin kameran kanssa kuvaamaan avoimia kukkia ja keskittymään näiden kaunottarien ihailemiseen.

Tulipa Mount Tacoma

Kolea toukokuu on hidastanut kaikkien kasvien heräämistä. Toisaalta kukkaan ehtineiden sipulikasvien kukinta on kestänyt kiitettävän pitkään. Puutarhuri on saanut käydä tyhjäkäynnillä, kun joitain tehtäviä ei ole kylmien öiden vuoksi voinut viedä lainkaan eteenpäin. 

Tulipa ?

Monien muiden omituisuuksien ohella tämä kevät taitaa minun muistiini painua tomaattistressinä. Kurkut ja tomaatit ovat venyneet kellarissa mittaa hurjaa vauhtia. Pieniä kurkunalkuja on jo useita ja muutama tomaatinraakilekin löytyy. Sääennusteet ovat muutaman päivän ajan lupailleet lämpenevää ja se on herättänyt toiveet tomaattistressin laukeamisesta. Pääsevätkö ne vihdoin kasvihuoneeseen? Pulman ratkeamisesta taitaa tulla raportti myöhemmin.

Tulipa Purple Prince

Viime loppukesän ja syksyn mellastus lapion kanssa parilla istutusalueella puutarhassa on sipulien osalta johtanut yllätyksiin. Niin tulppaaneita kuin muitakin sipulikasveja nousee omituisista paikoista ja outoina yhdistelminä. Vaikka kuinka kirjaisi istutuspaikat ylös, on penkkien uudistamisen yhteydessä pakko tehdä pikaratkaisuja. Kun työtä on muutenkin paljon, ylös nousseet sipulit tulee usein tungettua ensimmäiseen sopivaan koloon. Mieluummin unohdan ne multaan kuin johonkin purkkiin odottamaan istutusta.

Tulipa Sylvestris

Miten minusta tuntuu, että tänä keväänä monet sipulikasvit, myös tulppaanit, ovat nousseet erityisen runsaina. Monet sellaisetkin, joita ei mielestäni viime vuonna näkynyt ollenkaan tai hyvin vaisuina, esiintyvät nyt tiiviinä ja vahvoina porukoina. Parempi kuitenkin näin päin, vaikka olisikin vain kuvitelmaani.

Yllä olevaa näkymää ihmettelin jonkin aikaa. Lähinnä kummastutti lehtien runsas määrä suhteutettuna muutamaan tulppaanin kukkavarteen. Paikalla pitäisi kasvaa useampi eri laukka, vaikka vain joitakin nuppuja on ilmestynyt näkyville. Ehkä osa tulppaaneista ja laukoista on päättänyt tyytyä tänä vuonna pelkkiin lehtiin.

Tulipa Sun Lover

Pikkupuutarhan Kivipenkissä kasvaa vain yksi Sun Lover -tulppaani. Toki istutin sinne niitä enemmänkin, mutta maistuivat ilmeisesti hyviltä. Onneksi alapihalla kasvaa isompi joukko näitä Sun Lovereita ja osa niistä on jäänyt syömättä. Yksittäisinä tulppuina ne ovat hiukan onnettomia, mutta isommalla porukalla komeita "aurinkoja". Kukka on melkeinpä kuin pioni.

Tuomi

Helatorstaiviikon alussa tuomen kukat olivat vielä nuppuina. Perjantai-iltana tätä kirjoittaessani kukat ovat jo auki. Pian siellä täällä näkyy valkoisina loistavia puita. Tässä sohvalla istuessani näen myös puiston toisella puolella naapuritalon pihassa kukkivan tuomipihlajan. On se vaan kivaa, että toisten istuttamaa kauneutta pääsee muutkin ihastelemaan.

Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua kaikille!

Pientä sievää

Tulipa Sun Lover

Peurojen vierailuista huolimatta taidan saada jonkinlaisen tulppaanikukinnan. Onneksi useimmissa tulpuissa nuppu on ollut mullan sisässä siinä vaiheessa, kun peurat ovat käyneet puutarhassani ruokailemassa. Osa tulppaaneista on toki niin tehokkaasti kaluttu, että jopa lehdet ovat näivettyneet. Olen suihkuttanut kasvien lehtiä Trico Gardenilla, mutta sen tehosta en toistaiseksi osaa sanoa mitään. Runsaiden sateiden vuoksi suihkutus pitäisi tehdä lähes joka päivä.

Tiarella cordifolia - Rönsytiarella

Istutusvimma on iskenyt jälleen tänä keväänä ihan hurjalla voimalla. Muutama kasvi oli suunnitelmissa, mutta niiden hakureissulla matkaan lähti muutakin. Eihän sitä voi käydä puutarhamyymälässä kiertämättä tarjolla olevia herkkuja.

Hulluinta lienee se, että ostin kaksi komeaa rönsytiarellan taimea, vaikka niitä kasvaa jo entuudestaan puutarhassani. Tyttärelle kasveja kaivaessani tajusin, että minullahan on yksi vähän varjoisemmaksi luokiteltava paikka, jota en ole riittävästi hyödyntänyt. Haaveilen sinne esimerkiksi varjohiippaa, mutta kun niitä ei kaupassa ollut, mukaan tarttui kaksi komeaa röntytiarellaa. Tuumasin kaupassa, että kasvakoon omat tiarellat rauhassa. En taida olla ihan järjissäni.

Pachysandra terminalis - Varjoyrtti

Kauan sitten istutin monta varjoyrtin tainta. Ne menestyivät hyvin ihan siihen saakka, kunnes metsikkö pari vuotta sitten kaatui tonttimme kahdelta sivulta. Muutenkin huippukuivaan kesään yhdistetty täydellinen valo-olosuhteiden muutos nujersi varjoyrtit. Muutaman olin ehtinyt siirtää ns. Makkaripenkkiin, jossa ne näyttävät viihtyvän oikein hyvin.  Enpä tainnut näin hyvin toteutunutta kukintaa niissä aiemmin nähdäkään.

Korjaus luetteloon; Primula elatior, ei primula veris

Laadin joka vuosi "istutuskartan" eli luettelon, johon merkitsen istutetun  kasvin nimen, istutuspäivän, istutuspaikan ja lopuksi vielä kasvin hankintapaikan ja -hinnan. Istutuskartan lisäksi ylläpidän Kasviluetteloa penkeittäin sekä kasviluetteloa aakkostettuna latinalaisen nimen mukaan. Syksyisin laadin kunkin vuoden sipuli-istutuksista luettelon penkeittäin ja samalla myös yhteenvedon sipuli-istutuksista vuosien varrelta. Lisäksi teen kevät- ja syyssuunnitelmista omat paperit. Niistä on helppo tarkistaa mm. tomaattien kylvöpäivät ja omenapuiden leikkuuajat.

Syringa vulgaris 'Beauty of the Moscow' - Jalosyreeni Moskovan kaunotar

Tänä keväänä olen jo istuttanut 62 kasvia, joista 7 on siirtoja paikasta toiseen ja 7 siemenestä kasvattamiani. Yksi kasvilaji käsittää pääsiäisen tetenarsissit, jotka istutin maahan. Viisi lajia odottaa vielä istuttamista. Siihen kuuluu kolme loistokurjenmiekka Double Standardia, kolme kyläkurjenplvi Double Jeweliä, yksi kiinanpioni Bowl of Beauty, viisi syysleimu Raving Beautyä sekä viisi punatähkää. 

Sempervivum - Mehitähti

Kaikenlaiset mehitähdet ovat mainioita herkkuja. Pallerovauvoja ympäriinsä levittävä mehitähti on alkanut viihtyä hyvin Oikearinteessä. Olen tehnyt niille portaiden viereen kaistaleen, jossa ne ovat alkaneet lisääntyä mukavasti. Hiekkaisessa rinteessä on alla juurimatto, jotta apilat ja muut kasvit eivät valtaisi liian helposti alaa. Juurimaton päällä on hyvin ohut kerros multaa ja karkeaa hiekkaa sekä muutamia kivenmurikoita muodostamassa vesipatoja, ettei sateella kaikki vesi valuisi rinteessä suoraan alas. Mehitähtien juurtuessa kivistä voi jo osan ottaa poiskin. Kasvit kyllä pärjäävät ilman keinotekoista kastelua.

Bellis- Kaunokainen

Bellis kukki viime kesänä loistavasti. Se lähetti sukulaisiaan nurmikonkin puolelle. Kevään tullen belliksistä ei näkynyt ainuttakaan. Kunnes sitten eräänä päivänä ilmestyi lehtiä ja pian myös nuppuja. Ensimmäinen jopa nurmikolle, ja sen kiersin kuuliaisesti nurmikkoa leikatessani. Tosin kävin sitten myöhemmin siirtämässä takaisin kukkapenkkiin.

Clematis alp. Willy - tai sitten ei

Kärhöjen aikainen herääminen on ihmetyttänyt ja ihmetyttää jatkuvasti. Tavallisesti ne ovat varsinaisia mattimyöhäisiä, jos jaksavat nousta laisinkaan. Syreenipenkissä asuvan Polish Spiritin naapuri oli viime kesänä aika vaisu lehtienkin kasvattamisessa, eikä kukista ollut tietoakaan. Nyt siinä on jo ensimmäinen nuppu. En vain ole varma, onko kyseessä Willy tai kenties Dr Ruppel, joka on aika aikainen sekin. Kukan avautumisen myötä salaisuus paljastuu.

Matteuccia struthiopteris - Kotkansiipi

Kotkansiipiä en jaksa olla ihastelematta. Muutaman toin iäisyys sitten vanhempieni pihalta. Ne kasvavat keittiön ikkunan edustan varjoisassa paikassa.. Ehkä ne pitäisi kaivaa ylös ja jakaa, kun maan päällä on melkoinen jötikkä, jonka huipulta uudet versot vuosittain nousevat. Mitä sanotte kokeneet? Osan kotkansiivistä olen siirtänyt tontin vieressä aiemmin sijainneesta metsiköstä. Kotkansiipi kyllä leviää maarönsyillä ihan itsestäänkin ajan kanssa. Joitakin olen jo kaivanut pois hankalan kasvupaikkansa vuoksi.

Geranium cinereum 'Ballerina' - Harmaakurjenpolvi

Monet kasvit ovat ihan uskomattoman sinnikkäitä. Kuvan harmaakurjenpolvi Ballerinan siirsin pois valkoisen tarhakylmänkukan alta Vasenrinteestä. Se sai uuden asuinpaikan Oikearinteestä, uuden jalosyreeni Moskovan kaunottaren läheltä. Pari päivää sitten huomasin kurjenpolven tehneen jo nuput. 

Viime kesänä istutin tosi monta erilaista kurjenpolvea. Mukamas pätevästä kirjanpidostani huolimatta en ole ihan kartalla, mikä kasvaa missäkin. Pitäisi kulkea istutuslistan kanssa puutarhassa, jotta kaikkien kasvien sijainti painuisi kunnolla mieleen.

Syreenipolku

Vielä on näkymät aika ilmavat, mutta vehreys ja vihreys lisääntyy päivä päivältä. Sopiva annos auringon paistetta ja lämpöä saa luonnon räjähtämään kasvuun ja kukintaan. Varsinkin näiden sateiden jälkeen. Sitä odotellessa nautitaan kaikesta pienestä sievästä.