Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rouge Cardinal. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rouge Cardinal. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. heinäkuuta 2019

Pionit meni - kärhöt tuli

Clematis ' Rouge Cardinal - Loistokärhö

Harvoin pionien kukinta viikkotolkulla kestää, nyt hädin tuskin kaksi viikkoa. Pari rankkasadetta hoiti kukkien rähjäännyttämisen varsin vikkelästi. Ensimmäiseltä sateelta suojasin pionit auringonvarjolla. Toinen pääsi yllättämään.

Clematis 'Multi Blue' - Loisokärhö

Vaan ei hätää, kun yksi menee, toinen tulee. Osa kärhöistä on jo kukkimisensa kukkinut ja osa vasta aloittelee. Alapihan Päivänliljapenkissä Multi Blue on kukkinut pidempään ja useita nuppuja odottaa vuoroaan. Rouge Cardinal lähti mukaan kisaan ja avaa muhkeita nuppujaan toinen toisensa jälkeen.

Clematis ' Rouge Cardinal - Loistokärhö

Olen täysin myyty Rouge Cardinalin upealle värille. Tykkään lähes kaikista väreistä, mutta tuollainen samettinen viininpunaiseen vivahtava käy suoraan sydämeen. Jotain olen näiden Päivänliljapenkin kärhöjen suhteen tehnyt oikein, sillä ne ovat terveitä ja kukkaisia. Kuuluvat toki pihamme vanhimpiin kärhöihin, joten ehkä ovat ohittaneet teini-iän kasvuongelmat ja elävät nyt seesteisiä aikuisuuden aikoja.

Clematis 'Ville de Lyon' - Loistokärhö
  
Pikkupuutarhan Ville de Lyon oli pari kesää hätää kärsimässä. Luulin sen tekevän kuolemaa. Ei tainnut toissa kesänä kukkia laisinkaan. Tänä keväänäkin kotilot söivät Villen kasvattaman ison verson, jonka seurauksena marinoin löytämäni kotilot etikkaan ja lisäsin vielä kärhön juurelle Ferramolia. Niin vain kärhö pukkasi uusia versoja ja vihdoin myös nuppuja. Juttelen hänelle mukavia, jotta viihtyisi, kasvaisi ja kukkisi tulevinakin vuosina.

Clematis integrifolia 'Aljonushka' - Tarhakellokärhö
  
Aljonushkaa voin suositella kaikille, jotka tykkäävät katsella runsasta määrää rypistettyjä pinkkejä nenäliinoja puutarhassaan. Aljonushka on enemmänkin pensasmainen. Se ei kasva monien muiden kärhöjen tapaan korkeaksi, eikä se kiipeä itsenäisesti mitään pitkin. Eli se tarvitsee jonkinlaisen tuen pysyäkseen pystyssä. Minulla Ajonushka kasvaa Ruusupenkissä kahden 140 senttisen puolikaaren muotoisen köynnöstuen välissä. Tänä vuonna Aljonushkalle on tullut leveyttä ja korkeutta sen verran runsaasti, että tuki on vähän ahtaanoloinen. Olisi pitänyt aiemmin asetella tukea paremmin ja ohjata kärhön kasvua tasaisemmin. Nyt koko puska on liiaksi kallellaan vieressä kasvavaan Sointu-ruusuun nojaten.

Princess Dianana ostettu - ei ole
  
Edelleenkään en ole löytänyt nimeä Kiemurapenkin tuijan edessä kasvavalle pienikukkaiselle kärhölle, jonka olen ostanut Princess Dianana. Ei ole Diana, ei todellakaan. Diana on selvästi pinkki, kun taas tämä omani sinisempi, kuin mitä kuvassa. Tässä kärhössä on aina valtavasti pieniä kukkia ja se kukkii aika pitkään. Köynnöksen versot kohoavat jo korkeuksiin hakien tuijasta tukea. 

Onko ylipäätään jotain hyvää sivustoa, jonka avulla voisi tunnistaa ja katsella erilaisia kärhöjä? Monien puutarhamyymälöiden kuvat ovat aika pieniä ja yksityiskohdiltaan epätarkkoja. Otan mielelläni vinkkejä vastaan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö
  
Tarha-alppikärhö Purple Dream on jo kukintaansa lopettamassa. Tässäkin on aivan ihana kärhö, joka aloittaa aikaisin ja kukkii runsaasti. Tänä vuonna se on ollut täynnä röyhelömekkoisia primadonnia. Onneksi olen istuttanut tämän kärhön alapihalle johtavan puutarhaportin kupeeseen, joten voin ihailla kukkia vaikka pergolassa istuessani. Ja taatusti joka kerran ohi kulkiessani olen pysähtynyt kukkia katselemaan.

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Vuosi sitten leikkasin sinisen alppikärhön matalaksi heti kukinnan jälkeen. Se oli alaosastaan risuuntunut ja kukkia ja lehtiä oli lähinnä yläilmoissa. Kuivuuden vuoksi alppikärhön kasvu oli hidasta, mutta hengissä se edelleen on. Tänä vuonna ei kuitenkaan tullut yhtään kukkaa, vaan josko sitten ensi vuonna.

Tykkään valtavasti alppikärhöjen kukinnan jälkeisistä takkutukista. Purple Dream huolehtii, että pörröisiä takkutukkia on kuvattavana, vaikka sininen alppikärhö ei nyt niitä tehnytkään.

Clematis 'Hagley Hybrid' - Jalokärhö

Viime kesänä minulla kasvoi Hagley Hybrid ruukussa. Syksyllä siirsin sen maahan, kuten olen monen muunkin kärhön kohdalla tehnyt. Keväällä ja alkukesästä Hagley Hybridissä ei ollut elonmerkkiäkään. Niinpä kaupassa edullisen kärhön nähdessäni ajattelin ostaa uuden ja istutin tällä kertaa Hagley Hybridin Allaspenkkiin punahatuilta vapautuneeseen tilaan. Köynnös on vielä pieni, mutta yhden kukan se jo teki. Meinasi jäädä huomaamatta, kun vieressä kasvaa samansävyisiä myskimalvoja.

Kuinkas ollakaan, uudelle Hagley Hybridille paikkaa hakiessani löysin viime vuotisen Hagleyn hyvässä kasvussa. Unohdin taas, että kärhöille on annettava aikaa ja kärsivällisyyttä. Vaan ei haittaa yhtään. Kyllä minulle kaksikin Hagleytä kelpaa.
 
Clematis 'Multi Blue' - Loistokärhö

Multi Blue -kärhöä minulla kasvaa ainakin kahdessa paikassa. Luultavasti kolmessa. Puutarhaportin oikealla puolella oleva kärhö jumitti jossain maan povessa pari vuotta ja päätti viime vuonna ilmestyä jälleen esiin. Vahvasti epäilen senkin olevan Multi Blue. Ensin uumoilin sen olevan Jackmannii, vaan eipä taida olla. Niin vain minullakin tiedot katoavat, vaikka mukamas olen tarkka kirjaamaan kaiken ylös.

Kuvan Multi Blue kasvaa Pikkupuutarhan kriikunan tyvessä ja kiipeää puuta myöten ylös. Unelmissani on sinisenään kukkiva kriikuna, mutta toistaiseksi kärhön kukinta on pysynyt varsin maltillisena.

Clematis viticella 'Polish Spirit' - Viinikärhö

Viime kesä oli meidän pihalla kärhöjen juhlaa. Ne kukkivat runsaasti ja pitkään. Tänä vuonna kukinta näyttää olevan paljon maltillisempaa. Polish Spirit vahvistaa Rouge Cardinalin lailla kärsivällisyyden tärkeyttä. Ilmeisesti kärhöjen pitää saada kotiutua kunnolla ja tuntea olonsa turvalliseksi ennen kunnon kukintaan ryhtymistä. Luulin Polish Spiritin jättävän kukinnan tänä kesänä kokonaan väliin vaan eipä se niin tee. Ensimmäinen kukka on avautunut ja pian tulee lisää perässä. Nuppuja löytyy joka päivä uusia.

Clematis vit. purpurea Plena Elegans ' - Viinikärhö

Pariin paikkaan olen istuttanut saman tuen vaikutuspiiriin kaksi erilaista kärhöä. Kuvan Purpurea Plena Elegans asustaa Jackmanniin tai Presidentin kanssa. Tarkka määritys puuttuu vielä. Toivottavasti saan sen, kunhan sinisen kärhön kukinta alkaa. 

Väritykseltään ja olemukseltaan ei siis mikään paras yhdistelmä näillä kumppaneilla. Joskus istuttamisella tulee kiire ja kyllästyneenä sopivan paikan pähkäilyyn tyrkkään kasvit ensimmäiseen sopivaan. Minä en saa väripäänsärkyä toisiinsa soveltumattomista väreistä. En myöskään osaa katsoa eri kukkaa samanaikaisesti toista oikealla ja toista vasemmalla silmällä. Kyllä maailmaan väriä mahtuu, ainakin minun maailmaani.
 
Clematis vit. Madame Julia Correvon - Tarhaviinikärhö
  
Myös Madame Julia Correvon asui viime kesän ruukussa ja pääsi syksyn tullen maahan. Julian väri on ihastuttava syvän punainen, lähes viininpunainen. Madame käyttää nyt juurtumiseen ja kasvuun ilmeisesti sen verran paljon voimia, ettei se kovin runsasta kukintaa tarjoa. Kolme nuppua sentään on jo näkyvissä. Ehkä niitä tulee vielä lisääkin. Olen todella iloinen, että tämä Madame selvisi talvesta.

Clematis 'Paul Farges' (Summersnow) - Lumikärhö
  
Myös lumikärhö on aloittamassa kukintaansa. Pidän tästä kärhöstä kovasti. Tässä vaiheessa voisin esittää itselleni kysymyksen, mistä kärhöstä en pidä. Eipä ole vielä tullut sellaista eteen, mutta vasta olen alkutaipaleella näiden kärhötuttavuuksien kanssa.

Lumikärhöä ei kannata ihan ahtaaseen paikkaan istuttaa. Se kasvaa niin korkeaksi, että alapihalla asustaessaan se kurkottelee kaksimetrisen tukensa yläpuolella ja näen sen työhuoneen ikkunasta. Ehkä se haluaakin kurkistella tekemisiäni ja ilmoittaa näin olemassaolostaan.

Clematis atragene 'Columnella' - Tarha-alppikärhö
  
Pikkupuutarhan Columnella kukki jo touko-kesäkuussa ja on nyt lopettanut. Sen kukka on aika tavalla samanlainen kuin Willyllä, mutta jälkimmäinen taitaa olla vaaleampi ja ilman terälehtien valkoista reunaa. Pohdin tätä sen vuoksi, että kumpaakin kasvaa pihallani, mutta en löydä Willystä kuvaa, vaikka varmasti sen olen ottanut.

Columnellan vieressä kasvaa Pink Fantasy, jonka ainokaisen nupun avautumista odotan. Jännä näiden kärhöjen kanssa, kun yhtenä kesänä yksi on uhkea ja täynnä kukkia. Seuraavana taas sama kärhö saattaa olla kaikin tavoin vaisu. Ehkä niilläkin on jokin yhteinen sopimus siitä, kuka on vuorollaan huomion kohteena.
 
Clematis 'Multi Blue' - Loistokärhö
  
Viime kesänä niin ikään ruukussa asunut ja syksyllä maahan siirretty Warszawska Nike ei ilmeisesti selvinnyt talvesta. Elän toivossa, että se on hidas ja haluaa käyttää aikaa sopivan ilmestymisajankohdan päättämiseen. Warszawska Niken syvän violetti kukka on upea ja jollei viime kesäinen kaveri jaksa nousta, hankin jossain vaiheessa sellaisen kaupasta. Tähän mennessä en ole törmännyt siihen kaupoissa, mutta enpä kovin monessa ole kiertänytkään.

Clematis viticella 'Polish Spirit' - Viinikärhö

Pitkään arastelin kärhöjen hankintaa. Pelkäsin niiden olevan vaikeita ja kuvittelin, ettei kärhöille sopivaa paikkaa meiltä löytyisi. Onneksi pääsin kuvitelmieni yli, sillä minusta kärhöt eivät ole sen vaikeampia, kuin moni muukaan kasvi. Monta kärhöä olen ostanut edullisesti ja hyvin ovat lähteneet kasvuun ja kukintaan. Useimmiten halvimpia kärhöjä olen pitänyt kesän isossa ruukussa ja istuttanut syksyllä maahan. Näin kärhö on kasvattanut kunnon juuret ja lisäksi minulla on ollut aikaa miettiä sopivaa istutuspaikkaa. Moni talvettaa kärhöjä kellarissa ja on siten saanut hyviä tuloksia. 

Puutarhan Lumo -blogin Kruunuvuokolla on useita upeita kärhöjä. Hän on laatinut erinomaisen postauksen kärhöjen kasvattamisesta. Sieltä minäkin olen tietoa omaan käyttöön ammentanut. Ko. postaukseen pääset klikkaamalla lihavoitua blogin nimeä. Suosittelen!



lauantai 1. kesäkuuta 2013

Kesä on alkanut!


Kesä on nyt virallisesti alkanut ja komeasti se onkin tapahtunut. Aamulla ropsahti vähän vettä, mutta niin minimaalisesti, ettei sillä puutarhan kannalta ollut juurikaan merkitystä. Päivä on ollut lämmin ja aurinkoinen, jopa helteinen, ellei tuuli olisi vilvoittanut. Tänään pidin kesänavauksen kunniaksi vapaapäivän, mikä merkitsi lähinnä sitä, etten kärrännyt multaa enkä kaivanut ainuttakaan kuoppaa. Puutarha on sentään kierretty pariinkin kertaan ja vähän piti kasvimaalla kastella. On kyllä aika vaikeaa olla pihalla vapaalla, sillä helposti tulee sukellettua jonkun pensaan juurelle nyppimään ja siitä ei sitten enää olekaan pitkä matka puutarhahanskojen hakuun ja totisiin toimiin.


Tulppaanien kukinta alkaa olla lopuillaan, mutta kaikki muu onkin nupullaan tai jo avannut kukkansa. Välillä tuntuu, että kesää on jo ollut pitkään ja sitten havahtuu huomaamaan, että hupsista, vasta toukokuu päättyi. Kuivuus on ilmeisesti haitannut etanoiden ja kotiloiden lisääntymistä, ainakin tuntuu, että kotiloiden määrä olisi pikemminkin vähentynyt. Ehkä ne kuitenkin ovat kaivautuneet koloihinsa ja marssivat joukolla jossain vaiheessa napsimaan meikäläisen istutuksia. Pohjantähdessä ja myös pensasruusuissa näyttäisi olevan samaa ötökkää kuin viime kesänäkin, koska niiden tuoreet versot ovat alkaneet painua suppuun. Pitäisi ehtiä ruusujen pariin mäntysuopasuihkeen kanssa.


Omenapuiden kukinta on huomattavasti viime keväistä vähäisempää, mikä kyllä vähän harmittaa. Vaan ehkä puut eivät jaksa joka vuosi samanlaista hedelmäsatoa kuin mitä viime vuonna saimme. Ukkokullan mielestä olen leikannut liikaa omenapuita, mutta ainakaan Punakanelin kohdalla se ei pidä paikkaansa. Pikkuisessa Valkeakuulaassa ei ole vielä yhtään kukkaa, mutta sen oksia jänöjussi pääsi napsimaan edellisenä talvena ja muutenkin puu on ihan lapsi vielä.


Akileijat ovat täynnä nuppuja ja jotkut jo avautuneetkin. Se ainoa valkoinen akileija on linnottautunut aroniapensaiden juurelle, eikä sitä ilman zoomia pääse kuvaamaan tallomatta muita istutuksia. Minulla ei ole mitään erikoisuuksia ja keväällä kylvämäni akileijat ovat lähteneet aika huonosti itämään ja kasvamaan. Kyllästyin lopulta roikottamaan taimikylvöksiä ikkunalaudoilla ja muutaman päivän karaisujen jälkeen kiikutin ne kasvimaalaatikkoon, laitoin harson päälle ja sielläpä kaikki taimet ovatkin viihtyneet varsin hyvin. Kun ei ole sitä kasvihuonetta, jonne taimet voisi siirtää ikkunalaudoilta vahvistumaan. Oikeastaan olen ihan tyytyväinen tuohon kasvilaatikkoideaan, mutta kulunut lämmin ja aurinkoinen toukokuu on toki sekin edesauttanut kasvien karaistumista.


Nyt tuntuu tosin tuhlaantuvan ylettömästi aikaa sen miettimiseen, mihin nämä uudet taimet meinaan istuttaa. Päässä risteilee kaikenlaisia ideoita, mutta mikä niistä olisi kehityskelpoinen. Toisaalta on kyllä hyvä antaa ideoiden muhia rauhassa, sillä olen huomannut niiden jalostuvan siten paremmin toteutuskelpoisiksi. Jos heti ryntää väsäämään ensimmäisen innostuksen vallassa, saattaa tuloksena olla pelkkää sutta. Ainakin meikäläisen tapauksessa.


Alppikärhö on avannut oikean kukkameren ja omenapuiden alle istuttamani Multi Blue sekä Rouge Cardinal kukkivat myös. Noissa kaupasta ostetuissa taimissa oli muutama nuppu jo valmiina. Sen sijaan viime keväänä istuttamani ja tyystin maailmaa vieroksuva Multi Blueni on vasta kasvattanut 15 cm:n verran vartta ja muutaman lehden. Toivon mukaan se tänä vuonna tykästyy tähän maailmaan vähän paremmin ja suosii minua muutamalla kukalla ja vähän pidemmällä varrellakin. Ville de Lyon -kärhöni kukki viime vuonna ihan mukavasti ja se on jo pukannut tyvestään pari pontevaa vartta. Kukkia saamme vielä odottaa.


Viime viikolla valmistui muutama aika kookas raparperinlehtilaatta ja jokunen pienempi pyöryläinen laatta. Niin on ollut kiirettä, etten ole oikein ehtinyt syventyä laattojen asennukseen, joten ainakin toistaiseksi ne saavat olla olopihan hiekka-alueella. Upotin niitä hivenen kivituhkaan ja reunoille laitoin myös muutamia kiviä. Alkuperäinen ajatus oli laittaa alapihalle näistä rapskulehdistä polkuja, mutta se ajatus vaatii vielä jalostamista. Jollain tapaa tykästyin tähänkin mahdollisuuteen, että olopihan hiekka-alueella olisi useampi tällainen rapskulehtikukkanen. Vaikka kivituhka tiivistyykin hyvin, kulkeutuu siitä kenkien mukana puupatiolle ja sisällekin alituiseen pölyä. Kivituhka kulkeutuu ja kuluu myös ajan myötä kokonaan pois haravoitaessa ja talvella kolatessa. Ja vaikka kuinka laittaisi maanrakennuskangasta kivituhkan alle, kylväytyy hiekkaan siemeniä ja vähitellen siinä alkaa versoa kaikenlaisia rikkakasveja. Meillä on myös kattava valikoima mm. taponlehteä tunkemassa itseään ylös kivituhkasta. Voi, miten mielelläni kattaisin kulkualueet liuskekivillä, mutta siihen ei ole varaa.


Eräs karvainen veijari viihtyy lämpiminä päivinä kukkien seassa nukkumassa. Valitettavasti se on tykästynyt muutamiin sellaisiin paikkoihin, joissa mamma ei erityisesti soisi sen makaavan. Eräskin yläpihan kukkapenkissä kukkimaan ryhtynyt särkynytsydän alkaa olla aika ruttaantunut, kun Juuso on köllöttänyt sen päällä. Samoin flexinarulla saa kummasti leikkokukkia aikaan, kun erään nelijalkaisen on pakko rynnätä suorinta reittiä pois kukkapenkistä.


Mutta viidakko tarvitsee leijonansa tai tiikerinsä ja onpahan mammalla mukavampi touhuta puutarhassa, kun oma villieläin viihtyy lähistöllä tallessa ja turvassa. Naapurin musta pantteri käy välillä kiusaamassa meidän poikaa, mutta yhdessä käännytämme pantterin kohti omaa pihaa. Sinne meni!


Taas tämä lauantaipäivä kallistuu kohti iltaa ja viikko kohti päätöstään. 
Mutta huomenna on päivä uus ja kesä senkun jatkuu.
Leppoisia sunnuntaihetkiä kaikille!