Nyt ottaa pattiin!

Yksi harvoista kukkivista krookuksistani.

Nyt ottaa niin paljon pattiin, että se on kerrottava ihan julkisesti. Kiersin aamulla puutarhan ja mitä näinkään! Tai oikeammin, mitä en nähnyt? Lähes jokaikinen pintaan noussut tulppu oli järsitty maan tasalle. Niin ala- kuin yläpihallakin. Lisäksi rinteessä kukkivat krookukset oli tasattu lukuunottamatta niitä kaunokaisia, jotka olin suojannut verkolla. Jopa ryhmä nupulla olleita kevätkirjotähtiä ovat muistoja vain.

Vaikka jälkiviisaudesta ei enää mitään hyötyä olekaan, ripottelin tulppujen istutusalueille pussillisen suklaaminttukahvia ja valkosipulirouhetta. Toivottavasti rusakot tykkäävät yhtä vähän suklaaminttukahvista kuin mekin. Ehkä vielä illan aikana maustan istutusalueet chilijauheella.

Norjanangervojen tyvessä orvokki puskee nuppua.

Jotta potutus ei liian pian laantuisi, myös pöytätietokoneeni sanoi sopimuksensa irti. Jokin siinä pimahti lopullisesti, eikä it-taitoinen Ukkokultani saanut sitä enää heräämään. Onneksi näyttää siltä, että tiedot ovat säilyneet koneen kahdella kovalevyllä. Ja varmistuksetkin ovat toisaalla tallella. Onneksi minulla on läppärini, jolla saan tärkeimmät asiat hoidettua. Tykkään kuitenkin työskennellä pöytäkoneella ja sillä päivitän myös blogini. Läppäriä ei ole synkronoitu pöytäkoneen kanssa, joten en pääse blogikuvavarastooni. 

Ukkokulta on pitkin päivää taivastellut pöytäkoneen kovalevyllä olevien kuvieni määrää. Hän laittoi varmuuden vuoksi kovalevyni kopioitumaan toiseen paikkaan. Tullessaan asiaa minulle ääneen ihmettelemään, kuvia oli kopioitunut yli 200.000 ja homma vaan jatkui. Kysyi, olenko tallentanut kuvani tuplana. No en, mutta toki monet kukkaset on tullut kuvattua useammasta vinkkelistä ja joka ikinen kesä.

Kellarissa taimet voivat hyvin

Uusi tietokone on tilauksessa ja se pitäisi olla noudettavissa lähi päivinä myyjän varastolta. Oman aikansa ottaa, kun Ukkokulta laittaa koneeseen kaikki tarvittavat ohjelmat ja siirtää tiedostoni.

Harmi, ettei napsittuja sipulikukkia voi kiskaista takaisin mullan alle ja työntää entistä ehompina uudelleen pinnalle. Tämä lumeton talviko on saanut jänikset näin kovin ahkerasti puutarhaan ruokailemaan? Vai mikä on syynä? Ehkä minun on ryhdyttävä nukkumaan päivällä ja istumaan yöt pihamaalla pelottelemassa jäniksiä. 

Aikanaan tämäkin potutus laimenee ja vähitellen katoaa kokonaan. Mitäpä sitä murehtimaan asioita, joille ei mitään voi. Eiköhän mullasta nouse jotain sellaistakin, joka ei jäniksille kelpaa. 


Lisäys eiliseen:

Ukkokulta kävi iltamyöhäisellä kellarissa. Talon nurkalla tepasteli peura matkalla alapihalle, mutta vaihtoi Ukkokullan kohdatessaan suuntaa takaisin puistoalueelle. Jäniksiä pihallamme vierailee ja tuhoja tekee. Peuran käynnit pelottavat ja harmittavat vielä enemmän. Niille kelpaa kaikki. Uskallanko tänä keväänä poistaa puilta ja pensailta verkkoja lainkaan? Voihan itku, sanon minä.

Sähköpostiapatiaa

Syysmyrkkylilja - Colchicum autumnale 'Waterlily'

Nyt on mielen vallannut haikeus puutarhavuoden päättymisestä. Toki pihalla on vielä vähän siivottavaa ja haravoitavaa, mutta ei niistä riitä kunnon ulkoilun korvaajiksi. Vapaa-ajalle on keksittävä muuta puuhaa.

Vuorenkilpi - Bergenia

Sukkapuikot ovat löytyneet taas iltojen virikkeeksi. Kutomisenkin motivaatiota hieman laskee se, ettei valmiita töitä voi loputtomiin laatikoihin kerätä. Viikko sitten olin myymässä kutomiani sukkia, tumppuja ja pipoja naapurikunnan käsityötapahtumassa. Onnetonta oli myynti. Ei ainoastaan minulla, vaan myös kaikilla muilla käsityöläisillä. Tapahtumaa ei ollut juurikaan missään mainostettu, joten asiakkaat eivät löytäneet perille ja potentiaalisia ostajia oli todella vähän. Sukkamyyjiä oli minun lisäkseni muitakin, joten tarjontaa riitti. Harmitti, kun vähäisten asiakkaiden osoittaessa kiinnostusta, eri sukkakauppiaat alkoivat kilpailla hinnoilla keskenään. Mummot huutelivat toistensa yli yhä alenevia hintoja ja kun miesten villasukkien hinta painui 8 euroon, totesin, ettei paljon kannata myyntiin mitään kutoa.

Valamonruusun kiulukka

Sukulaiset ja ystävät tulevat siis jatkossa saamaan yhä enemmän villaisia terveisiä, sillä jotain tekemistä käteni iltaisin kaipaavat. Kuinka palkitsevaa onkaan oppia uusia mallineuleita ja nähdä värikkäiden lankojen muotoutumisen valmiiksi työksi.

Aronian lehti

Viime päivinä olen joutunut pähkäilemään myös sähköpostiin tulvivan roskapostin kanssa. Käytössäni on ollut ilmainen sähköpostiosoite "ei-niin-tärkeää-postia" varten. Sähköpostiosoite kysytään yhä useammin monissa eri yhteyksissä ja niistä on seurannut monenlaista mainospostia. On siis ollut ihan järkevää ohjata tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat eri osoitteeseen, sillä mainospostia tulee ajoittain todella paljon, eikä sitä kaikkea ole mitenkään tarvetta käydä lukemassa. 

Punalehtiruusun kiulukat

 
Keväästä alkaen vähemmän tärkeään sähköpostiosoitteeseeni on alkanut tulla aivan valtavasti roskapostia. Siis ulkomaisista osoitteista tulevaa postia, joissa jo otsikkokin kertoo sisällön olevan silkkaa roskaa. Englanninkielisiä kirosanoja, peniksen pidennystä, outoja arpajaisvoittoja ja ties millaisia rahankeruukirjeitä. Niitä viestejä ei edes suositella avattavan ja olenkin ruksannut ne suoraan roskiin.Osa roskapostista on toki mennyt suoraan spämmi-kansioon, mutta yhtä paljon sitä tulee myös saapuneiden kansioon. Luettavien postien löytäminen joukosta on muuttunut työlääksi.

Tunturipoimulehti - Alchemilla alpina

Ilmaisissa sähköposteissa tila on usein rajallinen ja mm. roskaposti- sekä virussuoja varsin matalalla tasolla. Maksusta näitä palveluja voi toki saada enemmän. Nyt olen kyllästynyt aivan totaalisesti siihen, että joudun kahdesti päivässä tyhjentämään sähköpostini roskapostista, jotta se ei mene täysin tukkoon. Kävin läpi sähköpostini ja siirsin säilytyskelpoiset asiat toisaalle, jonka jälkeen irtisanoin osoitteen. Avasin uuden sähköpostin eri tunnuksella. Jatkossa aion miettiä tarkemmin, mihin sähköpostiosoitetta jaan, mutta luultavasti roskaposti löytää vähitellen uudenkin osoitteen.

Clematis Rouge Cardinal

 
Käytän nettiä ahkerasti jo ihan senkin vuoksi, että tänä päivänä monet palvelut ovat siirtyneet nettiin. Tietokone on ollut työvälineeni niin pitkään, että sen käyttäminen on minulle arkista ja luonnollista. Netissä liikkuessani yritän muistaa turvallisuussäännöt ja vältän klikkaamasta omituisilta tuntuvia linkkejä. Varovaisuudesta huolimatta tavallinen netinkäyttäjä on kyllä aika heikoilla väärinkäyttäjien edessä. Vaikka suurilta vahingoilta säästyisikin, joutuu välillä tekemään runsaasti turhaa työtä kaikenlaiseen siivoamiseen ja salasanojen vaihtamiseen. 

Kurjenpolvi jaksaa kukkia kylmyydestä huolimatta

Ja hei, on tullut aika kaivaa heijastimet laatikoista heilumaan takinhelmoihin.