torstai 1. toukokuuta 2025

Miljoona miljoona miljoona - jouluruusua!

Helleborus 'Anna's Red', istutettu 2023 Kriikunapenkkiin.
 

Tämän postauksen otsikko ei ole aivan paikkansa pitävä. Niin mielelläni kuin ottaisinkin puutarhaani miljoona jouluruusua, ei taida toiveestani koskaan tulla totta. Eikä tarvitsekaan, kunhan edes osa istuttamistani jouluruusuista kasvaa ja kukoistaa. Olen istuttanut niitä monen monta. Osa on viihtynyt vähän aikaa, osa pidempään. Olen jatkanut yrittämistä ja sopivan istutuspaikan etsimistä sinnikkäästi. Vihdoin alkaa näyttää, että ahertamiseni palkitaan.

Helleborus 'Anna's Red', istutettu 2023 Kriikunapenkkiin.

Viimeisin hankinta on enimmäisen kuvan tumma kaunotar eli 'Anna's Red', jonka tilasin nettikaupasta keväällä 2023. Sen kukka on yksinkertainen ja tummaakin tummempi. Erikoista tässä jouluruusussa on lehtien kirjavuus. Tänä keväänä suurin osa 'Anna's Redin' lehdistä oli mennyt talven aikana huonoiksi. Kukkavarsien perässä on tullut uusia lehtiä, joissa kirjavuus on selvästi nähtävissä.

Harkkokäytävän Helleborus 'Pretty Ellen', Istutettu 2020.


Suurimman osan pihani jouluruusuista olen ostanut Puutarhanikkareilta. Joko heidän Kevätmessujen osastolta tai jommastakummasta Espoon myymälöistä. Taimet ovat olleet jo ostohetkellä isokokoisia. Messuostokset olen istuttanut isompiin ruukkuihin kasvattamaan juuria. Touko-kesäkuussa olen siirtänyt ne maahan sopivaksi katsomaani paikkaan.

Harkkopenkin punainen jouluruusu, istutettu 2020


Jouluruusujen sanotaan viihtyvän puolivarjossa tai varjossa. Pihassani varjoisat paikat ovat vähissä. Sopivia puolivarjoisiakin on niukasti. Aina paistaa täydeltä taivaalta vähintään aamu- tai iltapäivällä. Jouluruusu ei pidä kuivasta paikasta. Liian märässä se taasen saattaa mädäntyä.

Olen istuttanut jouluruusuja erilaisiin paikkoihin nähdäkseni, missä ne parhaiten viihtyvät. Parhaimmaksi paikaksi on osoittautunut Pikkupuutarha, jossa jouluruusuni ovat osan päivästä koristeomenapuiden siimeksessä tai pensaiden tarjoamassa kevyessä varjossa. Kohopenkkeihin ei vesi jää helposti seisomaan, mikä on eduksi jouluruusuille. 

Syreenipenkin jouluruusut 1.4.2025. Istutettu 2014


Ensimmäiset jouluruusut sain kotikadun varren naapurilta. Silloin minulla ei ollut käsitystä niiden olosuhdevaatimuksista. Istutin taimet ensimmäiseen keksimääni paikkaan, joka oli olopihan Syreenipenkissä. Vieläpä turhan kaukana katsojan näkökulmaa ajatellen. Siellä ne ovat viihtyneet yllättävän hyvin ottaen huomioon, että paikka on varsin aurinkoinen. Kunnes huhtikuussa peura kävi niitä napsimassa, mikä luonnollisesti harmitti kovasti. Onneksi osa nupuista oli vielä aivan maan rajassa. Ne nousivat ilokseni myöhemmin kukkimaan.


Ensimmäisestä jouluruusustani, siitä Syreenipenkin taimesta puolikkaan laitoin Vasenrinteen yläosaan. Myöhemmin jaoin kasvin ja istutin molemmat jakopalat takaisin rinteeseen. Ajattelin, että siellä ei ainakaan vesi jää seisomaan kasvin juurelle. Paikka on varmasti pihani paahteisin, joten ihmeen hyvin jouluruusu siellä kasvoi ja kukki. 

Valo-olosuhteiden muutos ja viimeisten kesien kuivuus ja tuulisuus sai minut huolestumaan rinteen jouluruusuista. Kaivoin ne pari päivää sitten ylös. Kaivamisessa pääsi käyttämään ruista kunnolla, koska maa rinteessä on sateista huolimatta rutikuivaa. Jouluruusujen juuret eivät ole kovin pitkiä, mutta aika tiheä juuripöheikkö kummallakin on.

Saman tempun tein alapihan uloimman nurkan lähellä olevan Ovaalipenkin jouluruusulle. Se on kukkinut kiitollisesti joka vuosi, mutta kovin hyvävointiselta se ei minusta ole näyttänyt. Laitoin kaikki kolme jouluruusua ruukkuihin toipumaan aiheuttamastani lapiokammosta. Kahden jouluruusun juuret ovat niin suuret, että ne mahtuivat vain kellarista löytyviin isoihin saviruukkuihin. Kolmannelle riitti hivenen pienempi ruukku. 

Siirrän jouluruusut maahan myöhemmin.

Kriikunapenkin jouluruusu, istutettu 2019.


Pikkupuutarhan Kriikunapenkin jouluruusu on siitä kivassa paikassa, että se näkyy keittiön ikkunasta katsoessa. Hämärässäkin kukkien vaaleus kiinnittää huomiota. Tämä on monena keväänä kukkinut heti keväällä runsaana.

Kriikunapenkin vaalean jouluruusun tyvestä on tulossa uusia lehtiä. Istutettu 2019.

Nyt Kriikunapenkin jouluruusu on vasta pääsemässä vauhtiin. Uusia lehtikääryleitä nousee tyvestä. Taitaa siellä nuppujakin olla.

Aiemmin Kriikunapenkissä kasvoi kriikunapuu, josta penkki on saanut nimensä. Pelkäsin penkin jouluruusun saavan liikaa aurinkoa varjostavien oksien puuttuessa. Hyvin on pärjännyt, kuten 2023 istutettu 'Anna's Redkin'.

Syy kriikunan kaatamiseen oli se, että kyllästyin kaivamaan pitkin Pikkupuutarhaa nousevia kriikunanversoja. Kaulasin kriikunan loppukesästä 2021, jonka sanotaan vähentävän versojen kasvua emopuun kaatamisen jälkeen. Puu kaadettiin loppukesästä 2022. Eikä ole vesiversoja tullut. Alapihalla kasvaa kaksi kriikunaa, joiden ympäri pääsen ajamaan ruohonleikkurilla. Versoista ei ole tullut ongelmaa.

Muuripenkin vaalea jouluruusu. Istutettu 2022.


Pikkupuutarhan Muuripenkin 'Pretty Ellen' on selvästi mieluisalla paikalla. Myös sen takana kasvava tumma 'Pretty Ellen' kukoistaa hyvin.

Molemmat 'Pretty Ellenit' ovat kukkineet maaliskuun lopusta lähtien hienosti. Varsinaisia katseenvangitsijoita, sillä ohi en pääse vilkaisematta näitä. Saatan illalla nukkumaan mennessäni kurkistaa vierashuoneen ikkunasta vielä päivän viimeisen kerran kaunottariani.

Muuripenkin vaalea jouluruusu. Ostettu Elleninä 2022.


Tämä 'Pretty Ellen' on minusta tosi kaunis ihan mistä suunnasta tahansa katsottuna. Selkäpuolikin on sievä kuin mikä.

Helleborus 'Double Ellen Red' istutettu 2018.

'Double Ellen' laittaa myös tänä keväänä parastaan. Sen näen työhuoneen ikkunasta. Välillä sormet jämähtävät näppikselle, kun unohdun tuijottamaan Ellenin kauneutta. Aamuauringon säteet osuvat hienosti tummiin terälehtiin. Jos on vielä yökastetta tai sadepisaroita, tumma väri näyttää erityisen upealta.

Helleborus 'Double Ellen Red' istutettu 2018.


Laskin tässä äkkipäätä jouluruusuni. Niitä on peräti 11 kpl. Lisäksi Kivipenkissä yksi pikkuruinen siementaimi, joka on talveen 2020/2021 menehtyneen vaaleajouluruusun jälkeläinen. Lisäksi vielä nuo ylöskaivetut eli kolme ruukussa muuttoa odottavaa jouluruusua. 

Ehkä nämä riittävät. En tosin mene vannomaan, ettenkö jonkun ihanaisen jouluruusun kohdatessani sortuisi sitä ostamaan.

Kivoja kevätpäiviä ja jouluruusuisia toukokuun päiviä!


keskiviikko 30. huhtikuuta 2025

Hauskaa vappua!

 

"Miten ihmeellistä on olla elossa, kirsikankukkien alla." 

- Kobayashi Issa -

(japanilainen runoilija)

 

HAUSKAA VAPPUA!

 

 

tiistai 29. huhtikuuta 2025

Jälleennäkemisiä

 
Valkovuokot ovat kukkineet jo pari viikkoa. Viileinä pilvipäivinä niiden terälehdet ovat supussa. Auringon paistaessa koko porukka katselee kohti taivasta.

Valkovuokko on ihan omin voimin tullut puutarhaani. Sitä kasvaa useammassa paikassa, enkä koe sen lisääntymistä ongelmana. Uutisten mukaan valkovuokon kukinta on tänä vuonna etelässä kolme viikkoa etuajassa.

Tulipa 'Persian Pearl'

Tulppaaneista ensimmäisenä kukinnan ovat aloittaneet tähtitulppaani 'Persian Pearlit', jotka kuuluvat mielitulppuihini. Erityisen paljon pidän niistä nuppuisina. Purppuraiset kukat näkyvät hienosti sini-valkovoittoisten keväkukkijoiden joukosta.

Muiden tulppaanien kukinta tulee olemaan niukkaa. Se taas johtuu peurojen vierailusta. Muutamista tulpuista nuppu on kasvanut repaleisten lehtien keskelle. Useimmiten sekin on vahingoittunut. Jotkut tulppaanit ovat kasvaneet nuppuvaiheeseen vasta peurojen ruokailusession jälkeen tai ovat muuten sijainneet suojatummassa paikassa. On siis edelleen mahdollisuus nähdä omassa pihassa niitä kukkimassa.

Gagea minima - Pikkukäenrieska

Aiemmin ehdin jo julkisesti julistaa kadottaneeni pikkukäenrieskan. Sen, jonka sain Saaripalstan Sailalta. Tai sitten se samainen rieskanen oli ottanut hatkat muuttaen tontin rajalle. Siirsin karkulaisen takaisin omaan pihaan. Uutta istutuspaikkaa etsiessäni löysin iloisia yllätyksiä. Sailalta saatu pikkukäenrieska elää ja asuu juuri siinä, mihin sen pari vuotta sitten istutinkin. Oli jopa saanut lisää sisaruksia. Myös Pikkupuutarhan Kivipenkissä kasvaa pikkukäenrieskaa. Ehkä siinä syy niiden kahden hatkoihin. Kenties kokivat olonsa liian ahtaaksi.

Achillea filipendulina - Kultakärsämö


Iloisia jälleennäkemisiä on nyt ympäri puutarhaa. Pikkupuutarhan Kivipenkissä hyvässä kasvussa ovat niin kultakärsämö kuin kirjavalehtinen tähtiputki Astrantia major 'Sunningdale variegated'. Myös syysleimu 'David' ja jaloängelmä ovat hyvin hereillä.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan mukaan maaliskuussa alkava kasvukausi on yllättävä ja hyvin harvinainen. Kun maan lämpenemistä estävä lumi puuttui, tumma maa on lämmennyt nopeasti. Näin kasvu lähti nopeasti käyntiin. Lähde: YLE-uutinen.

Glaucidium palmatum - Sinikämmen


Sinikämmenen suhteen ehdin jo huolestua. Kävin monena päivänä tuijottamassa mustaa multaplänttiä siinä toivossa, että pikkuruinen vihreä koukku sieltä vihdoin ilmaantuisi. En usko omaavani minkäänlaista taikakatsetta, jonka avulla loihtisin kasvit nousemaan ja kukkimaan. Silti sinikäämen täytti toiveeni ja odotettu vihreä koukku suoristaa hissukseen varttaan juuri siinä paikassa, jota intensiivisesti kävin töllistelemässä.

Ihan turhaa hosua kasvien kanssa, kun kunnon lämpimiin kevät- ja kesäpäiviin on vielä aikaa.

Anemone tomentosa 'Robustissima - Hopeasyysvuokko


Tämä pikkuinen karvavarsikasvi ansaitsee fanfaarin. Se on taatusti yksi eniten odottamiani heräämisiä joka kevät. Aika monta syysvuokkoa istutin, kunnes vihdoin 2015 onnistuin sen kanssa. Yhtenä keväänä se jätti heräämisen väliin. Nousi taas seuraavana keväänä. Syysvuokkoni on tehnyt muutamia siementaimiakin. Pari niistä olen siirtänyt Pikkupuutarhaan. Saapa nähdä, miten ne aikovat viettää tulevan kasvukauden.

Pulsatilla vulgaris - Tarhakylmänkukka

Tarhakylmänkukat pukkaavat nuppunsa melkein samantien, kun ensimmäiset lehdet nousevat maasta. Jotkut kasvit haluavat ensin kotiutua ryhtyäkseen kukkimaan. Nämä eivät turhia kursaile, vaan kukkivat samantien saatuaan juuret tukevasti multaan.

Lilium martagon - Varjolilja

Leikkimökin (joka purettiin vuosi sitten) takana kasvaa syreenejä. Maanpeitekasvina on pikkutalviota. Myös kielo on löytänyt sinne tiensä. Olen vuosien myötä ripotellut alueelle varjoliljan siemeniä. Ne ovat runsastuneet vuosi vuodelta. Ei tulisi mieleenikään varjoliljoja kitkeä pois tai millään tavoin rajoittaa niiden kasvua. Levitköön rauhassa, tuonne mahtuu.

Pulmonaria saccharata - Valkotäpläimikkä

Keittiö- ja makkaripenkeissä valkotäpläimikät kukkivat iloisesti. Vielä niiden väleissä on tyhjää tilaa, koska muut alueella kasvavat kasvit eivät ole vielä hereillä. Särkynytsydän sentään on jo kasvussa ja rönsytiarellat näyttävät lupaavilta. Sormivaleangervoa ei näy. Myös varjohiippoja kaipaan. Ikkunoiden välisessä tuessa piippuköynnös on yhä unten mailla. Se on yleensäkin oikea mattimyöhäinen.

Pulmonaria 'Majeste' - Tarhaimikkä


Hopealehtisen tarhaimikän siirsin viime vuonna keittiöpenkistä alapihan Vapaapenkkiin. Siellä sillä on paremmat olosuhteet. Siirron jälkeen riittää aina jännittämistä, miten kasvi on selviytynyt ensimmäisestä talvestaan. Hyvin näyttää menneen tarhaimikällä. Nyt siinä on jo nuput valmiina avautumaan. Tässä vaiheessa se joutuu kilpailemaan scillojen kanssa. Uskon tarhaimikän pärjäävän ja rehevöityvän ajan kanssa.

Samassa yhteydessä esitän kiitokset Saaripalstan Sailalle tämän imikän taustan/nimen selvittämisestä. Olen ostanut ko. kasvin tähkäimikkänä, josta ei kuitenkaan löydy mistään tietoa. Eipä tietenkään, kun kyse on tarhaimikkä 'Majestesta'. 


Ötököiden kesäaika näyttää käynnistyneen. Parempaa kuvaa en onnistunut tästä otuksesta saamaan, kun se oli koko ajan valmiina ryömimään lehden alle. Joku hämähäkki varmaan on kyseessä.

Kimalaisia lentää kukasta kukkaan yllättävän paljon ottaen huomioon lähes päivittäisen tuulen ja vallalla olevan koleuden. Pystykiurunkannukset ovat selvästi kimalaisten suosiossa. Samoin kirjokevättähdet ja idänsinililjat.


Leppäkerttuja on myös runsaasti. Niitä ryömii mitä kummallisimmissa paikoissa. Maata kaivaessa tarkastan aina lapion sisällön. Jos rikkaruohon ja muun sälän kuskaankin kompostiin, madot palautan takaisin maahan. Olisi niille töitä kompostissakin, mutta eiköhän siellä ole matoja jo ennestään.

Paris quadrifolia - Sudenmarja


Nämä lehtikääröt kuuluvat sudenmarjoille. Mistä lienevät meille tulleet, mutta puolestani saavat olla. Sudenmarja on aika nätti kasvi. Se kukkii touko-kesäkuussa ja tekee heinäkuussa sinisen marjan, joka on myrkyllinen. 
 
Meidän pihalla ei liiku pikkulapsia eli minun ei tarvitse murehtia kenenkään puolesta. Wikipedian mukaan myrkytystapaukset ovat harvinaisia, minkä epäillään johtuvan vastenmielisen makuisten marjojen vähäisyydestä (yksi per kasvi).

Hydrangea anomala subsp. petiolaris - Köynnöshortensia


Jotain pientä on tullut pihalla tehtyä, ei mitään merkittävää. Välillä ripottelee vettä, minkä vuoksi en ole aloittanut isompia projekteja. Kuvaamista varten kyttään puolipilvistä ja tuuletonta säätä. Yksittäisiä räpsyjä sentään välillä otan.

Sain pestyä autotallin ikkunat. Viime vuosi jäi väliin. Muutenkin siivosin autotallin ja kokosin seinustalle vanhan Lundia-hyllyn saadakseni tavaroita paremmin järjestykseen. Lundian avulla sain hyllytilaa ikkunan ääreen daalioita varten, kunnes tulee sopivan lämmintä niiden ulos muuttoon. Talven daaliat viettävät kellarissa.

Autotallissa on meidän kierrätyspiste eli paikka, jossa on muoville, lasille, metallille, kartongille, kierrätyspaperille ja pulloille omat laatikkonsa. Ne tyhjennetään oman tai naapurikylän kierrätyspisteeseen viikottain kauppareissulla. Nyt kotoinen kierrätyspisteemme on tsekattu ja järjestyksessä.

Sorbus ulleungensis 'Dodong' - Tuurenpihlaja


Vappu lähestyy. Vappupäivänä siirrymme toukokuuhun, mikä tuntuu oikein hyvältä.


sunnuntai 27. huhtikuuta 2025

Taimitouhuja

Prunus 'Accolade' - Korisekirsikka

Koristekirsikka Kevätsuudelma pullistelee pihalla nuppujaan. Se ei onneksi ole ottanut nokkiinsa yöpakkasista eikä hyytävän kylmistä päivistäkään. Niin ainakin toivon. Nuppuja on paljon eli pääsen viettämään ikiomaa hanamia.


Sääukko kaiketi riitelee eukkonsa kanssa päätellen siitä, että vuoroin paistaa aurinko, vuoroin sataa vettä-lunta-räntää-rakeita. Maa ei sentään muutu valkoiseksi, märäksi kylläkin. Pihatyöt ovat ihan hyvässä reilassa. Tekemistä riittäisi ja mieluummin viettäisin aikaa ulkosalla. Kastuminen ei kuitenkaan innosta. Lisäksi näpit jäätyvät, jos työhanskat vähänkin kastuvat - kuten ne esimerkiksi voikukkia nyhtäessä tekevät. Märästä maasta on kyllä nautinnollista kiskoa voikukkia ilman mitään vempaimia. Harvinaista herkkua saada jämäkkä voikukka ylös pitkine juurineen. 

Tomaatti 'Vilma'

Lämpimämpää säätä odotellessa oli hyödyllistä käyttää aikansa taimien parissa kellarissa. Radio päälle ja tarvittavat välineet esiin. Sitten vain hommiin. Aloitin siirtämällä koulitut tomaatit isompiin astioihin. Niihin, joissa tomaatit viettävät kesän kasvihuoneessa. Kaksi tomaattia kuhunkin astiaan. Samoin tein paprikoille, joita tänä kesänä on vain kaksi punaista California Wonderia ja yksi keltainen California Wonder. Mielipaprikani Zazut tulivat taas kalliiksi, kun pussisssa olleista neljästä siemenestä yksikään ei itänyt.

Tomaatti 'Golden Sunrise'

Tukinarut jäivät vielä laittamatta. Pärjäävät päivän pari koulimisvaiheessa laittamillani naruilla. Vilmat ja Orange Dreamit lykkäävät jo nuppuja. Mullan kauhomista riitti, kun täytin sillä yhdeksän isoa istutusastiaa. Kahdeksan tomaateille ja yksi paprikoille. Kurkut saavat vielä kasvaa koulimisruukuissaan. Myöhemmin nekin pääsevät isoihin astioihin.


Pitäydyn tutuiksi ja turvallisiksi kokemissani tomaateissa. Lähinnä kirsikkatomaateissa, jotka kypsyvät lämmittämättömässä kennokasvarissani hyvin ja tuottavat myös herkullisen sadon. 

Tänä vuonna kasvamassa on 'Supersweet', 'Sungold', 'Gardener's Delight' ja 'Golden Sunrise'. Uutena viime vuonna Kivipellon Sailan lähettämää Microdwarf 'Orange Dreamia', joka iti kerrassaan loistavasti. Toista kertaa kasvatan myös 'Vilmaa', johon ihastuin viime kesänä. Tuottelias ja hyvän makuinen, matalana pysyvä lajike.

'Vilmaa' ja 'Orange Dreamia' tuli niin monta tainta, että osan annan Pojalle ja parille ystävälle. Myös muita tomaatteja tuli kyvelttyä jälleen yli oman tarpeen. Tuskin ainakaan kaikkia niistä jätän itselleni. Keltainen 'Yellow Pearshaped' iti ja kasvoi, mutta sen ulkomuoto on tänäkin vuonna nääntyneen oloinen. Ihan samassa mullassa, samoin periaattein sitä kasvatan kuin muitakin. Mikä lie häntä vaivaa? Taitaa joutua kompostiin.

Osa tomaateista kellarin suuressa tilassa.

Tarkoitukseni oli siirrättää toinenkin kasvivalaisin samaan huoneeseen sen toisen kanssa. Mahtuisi sinne hyvin. Jäi taas tekemättä. Ostin aikanaan ensin yhden lampun, joka sijoitettiin kellarin isoon tilaan. Myöhemmin hankin toisen valaisimen. Silloin keksin, että yhdestä varastohuoneesta voi tehdä taimihuoneen ja siksi uusi valaisin laitettiin saman tien sinne. 

Nyt sitten kaikki taimet viettävät aluksi kasvatushuoneessa. Kun on aika siirtää kasvaneet taimet isompiin astioihin, otan ison tilan valaisimen käyttöön. Lämpötila on kasvivalaisimen vaikutuspiirissä isossa tilassa n. +18℃. Se on ollut sopiva lämpö. Tomaatit kasvavat ja niistä tulee vankkoja.


Taimien ja mullan kanssa ahertaessa meni tunti poikineen. Päätin jättää viikkosiivouksen toiselle päivälle. Vaihdoin kyllä lakanat, pesin ja ripustin ulos kuivumaan. Säätä kyttäämällä sain ne jopa kuiviksi juuri ennen raekuuroa. Mankeli on edelleen rikki. Niinpä silitin lakanat ja muun pyykin saadakseni ne siististi liinavaatekaappiin.

Loppupäivän vietin tietokoneen ääressä päivitellen listojani. Olin jo aiemmin yhdistänyt syyssipulit istutuspaikkoineen Kasviluetteloon. Se ei kummempia toimia nyt vaatinut. Sen sijaan laadin tälle vuodelle Istutuskartan. toistaiseksi uusia istutuksia on vasta muutamina Liiteristä ostettuina niminä. Ei vielä hajua, mihin purkeissa odottavat kasvit aikanaan istuttaisin. Istutuskartan toiselle sivulle tulikin jo melko pitkä lista kasveista, joita olen aikeissa siirtää.

Kevätkausi 2025 kaipaa vielä tarkennuksia, vaikka aika paljon siihen merkkasin tapahtuneita asioita. Kuusisivuisessa listassa on suunnitelmat mm. kasvimaalavojen ja kasvihuoneen kasvatusaltaiden sisällöstä ja järjestyksestä. Lavakauluksia ei tietenkään uusiin asentoihin tai paikkoihin liikuteta, mutta niihin kylvämäni ja istuttamani kasvit noudattavat viljelykiertoa. Paitsi parsa ja mesimarjat, joilla on pysyvä paikka. 

Kevätkausi-listaan kirjaan myös erilaisten kevättoimien ajankohdat mahdollisine huomautuksineen. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi terassin öljyäminen, puiden ja pensaiden leikkausajat, jänisverkkojen poistoajat sekä tietenkin tietoa muutoskohteista. Kesäkukkaistutukset pyrin suunnittelemaan etukäteen, tosin varsin ylimalkaisesti. 

Useamman vuoden samanlaisia listoja tehneenä niitä on kiva verrata. Näin voi myös tarkastaa, milloin on syytä varautua kuluvan vuoden toimiin.


Maailmaan mahtuu kaikenlaisia hörhöjä. Yksi tällainen listahörhökin. Ainakaan en listoillani vahingoita ketään toista. Mitä nyt paria kärpästä, kun saatan niitä lätkäistä kierrätyspaperiksi menevällä vanhalla listalla. 


Lämpimämpiä päiviä odotellessa toivotan kaikille kivaa viikonloppua!

 

torstai 24. huhtikuuta 2025

Koska kukkii -haasteen loppuraportti

Puschkinia scilloides - Posliinihyasintti, Vattupenkki 16.4.2025
 

Hiidenkiven puutarhassa -blogin tämän kevään "Koska kukkii" -haasteen voin nyt paketoida valmiiksi. Veikkaukset menivät pieleen oikein kunnolla. Kuvittelin vähälumisen ja leudon talven sekä sinne tänne keikkuvan sään siirtävän kevätkukintaa pidemmälle. Väärin kuviteltu. Jollei nyt paljon aikaisemmin niin ainakin normiajassa suurin osa on jälleen herännyt.

Valitsin seuraavat kasvit seurattavaksi:

Crocus 'King of The Striped' - Kevätsahrami, kukkii 12.4.
Puschkinia scilloides - Posliinihyasintti, kukkii 18.4.
Hyacinthus 'Woodstock' ja 'Pink Surprise', kukkii 25.4.
Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus, kukkii 28.4.

 

 Crocus 'King of the Striped' - Kevätsarhami, kukkii 12.4., toteutui 1.4.

Crocus 'King of the Striped'

Seurasin etupäässä Vasenrinteeseen istutettuja krookuksia, koska aurinkoisena paikkana kukinta alkaa siinä muita aiemmin. Tänä vuonna krookukset nousivat samoihin aikoihin kaikkialla muualla paitsi Ovaalipenkissä. Näyttää kuin yksittäisiä krookuksia olisi noussut siellä täällä aiempia vuosia enemmän. 12.4. osoittautui vääräksi arvioksi. 'Romancet',  'Fuscotinctukset' ja 'Vanquardit' kukkivat 26.3. Varmistettu 'King of the Stripedin' kukinta-aika on 1.4.

Crocus 'King of the Striped'
 
Näiden krookusten kukintaa seuratessani olen etsinyt tietoa, miten erottaisin Crocus 'Pickwickin' ja Crocus 'King of the Stripedin' toisistaan? Kumpaakin olen istuttanut puutarhaani. Kummankin istutuspaikat olen merkinnyt istutusluetteloon. Varmaan joku terälehden viiva on toisessa eri tavoin. Jos edes toisessa viivat olisi vaakasuoraan, se helpottaisi tunnistusta.  

 

Puschkinia scilloides - Posliinihyasintti, kukkii 18.4., toteutui 17.4.

Puschkinia scilloides - Posliinihyasintti

Haasteen kakkoseksi otin posliiinihyasintin. Elän toiveessa, että saisin puutarhaani posliinihyasinttimeren. Sellaisen olen nähnyt useina keväinä naapurikunnan taajamassa, jätskikioskin vieressä. Pläntti ei ole kovin suuri, mutta sitäkin näyttävämpi posliinihyasinttien kukkiessa. Jonkinlainen alku onkin jo Ruusukolmiossa, jossa kasvaa Rosa 'Ritausma', 'Suviruusu' ja Rosa 'Tornedal'. Ruusut ovat keväällä paljaita, joten niiden tyveä elävöittäisi posliinihyasinttien paljous.

Puschkinia scilloides - Posliinihyasintti Ruusukolmiossa


Hyacinthus 'Woodstock ja 'Pink Surprise', kukkii 25.4., toteutui 15.4.

Posliinihyasinttien suhteen arvaus osui aika hyvin kukinnan alkaessa 17.4. Vattupenkissä kukinta alkoi jo 31.3. Sitäpä paikkaa en valinnut seurattavaksi.

Hyasintteja mix-pussukasta 23.4.

Edelliskeväänä hyasintit kukkivat niin hienosti Vasenrinteessä, että päätin ottaa ne tällä kertaa haasteeseen mukaan. Istutin syksyllä hyasintteja pari pussillista lisää. Sisällä en voi hyasintteja pitää, vaikka tykkään niistä paljon. Silmät alkavat kirvellä ja vuotaa. Silloin kun hajuaistini vielä toimi, sain myös päänsäryn sisällä olevista hyasinteista.

Hyacinthus 'Pink Surprise' (vaal.punainen) ja 'Woodstock' (tummanpunainen)

 
Päin mäntyä meni veikkaukseni. Melkein kuukaudella pieleen. Hyasintit nousivat pintaan jo 31.3. Sen jälkeen kasvu oli hidasta, kunnes ne pääsiäisviikolla alkoivat avautua. Merkitsen viralliseksi kukkimispäiväksi 15.4.

Pääsiäispyhien sade laittoi hyasintit makuuasentoon, josta ne ovat nousseet jälleen kiitettävästi seisomaan. Pääsiäiseksi terassin ruukkuun laittamani kolme vaaleanpunaista ja kolme sinistä hyasinttia ovat kukkineet ja kukkivat yhä hyvin. Nekin pääsevät maahan, kunhan aika koittaa. Paikasta en ole vielä täysin varma.


Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus, kukkii 28.4., toteutui 4.4.

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus


Pystykiurunkannus 'Beth Evansin' kukinta-arvio suorastaan hävettää. Se on joka vuosi kuulunut varhaisten kukkijoiden joukkoon ja minä menin laittamaan arvioksi 28.4. Mitähän päässäni liikkui tuollaista kukintapäivää pohtiessani? Yksittäisiä 'Beth Evanseja' löytäessäni ne ovat kukkineet 4.4.

Pieleen mennyttä arviota enemmän harmittaa peurojen vierailu pihassa juuri pystykiurunkannusten nuppujen aikaan. Sinne katosivat kiurunkannusten nuppujen ohella myös lukuisa määrä tulppaaneja kuin myös yhden jouluruusun kukat. 

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus


Onneksi pystykiurunkannusten juuret jäivät paikoilleen. Useaan mättääseen tuli myöhemmin yksittäisiä kukkia. Ilokseni Bethejä on löytynyt kaukaakin emokasveista.Tämänkin kuvan 'Beth' on ulkoistanut itsensä penkistä polun puolelle. Kukkikoon tuossa. Saan kyllä jalkani sopimaan astumatta kukan päälle. Jahas, vaahteravauvakin yrittää nousta tuosta oikeasta alakulmasta.

Corydalis solida 'Beth Evans' - Pystykiurunkannus
 
Jälleen kasvitietouteni tekee tenän, jonka vuoksi esitän kysymyksen näin julkisesti. Minulla kasvaa yhdessä paikassa vierekkäin luontokantainen lilakukkainen pystykiurunkannus ja 'Beth Evans'. Ihan itse ovat kumpikin valinneet paikkansa. En ole niitä siihen istuttanut. Muuttuuko 'Beth Evans' lilaksi, vai syntyykö kavereista jokin uusi väri?


Kiitos Minnalle tämän haasteen alulle laittamisesta. Kukkimisaikojen arvuuttelu ei ole vaikeaa, mutta siinä saa laittaa mukavasti aivosolunsa liikkeelle kevättä ja kevään edistymistä odotellessa. Kiva haaste, jossa vakavamielisyyden voi huoletta heittää menemään. Jotain koen myös tämän haasteen myötä oppineeni. Tosin tänä keväänä taisin unohtaa oppimani.

 

tiistai 22. huhtikuuta 2025

Hyvin on hoitunut kastelu

Tulipa 'Persian Pearl'
 

Ennen pääsiäistä manasin kuivuutta ja kaikkialla leijuvaa pölyä. Nyt on sekin asia hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Ainakin hetkeksi. Molempina pääsiäispyhinä eli sunnuntaina ja maanantaina vettä on tullut aamuvarhaisesta alkaen. Maanantaina sateen voima heikkeni puolen päivän aikaan. Sen jälkeen näytti jo, ettei enää sataisi. Ulkona kuitenkin hiukset kastuivat ylenmääräisestä kosteudesta.

Sade 20.4.2025

Sade 21.4.2025


Vanhan sanonnan mukaan keväällä sataa suoraan laariin. Sillä tarkoitettiin parempaa satoa eli hyvää viljelysten kannalta. En ole vielä lavakauluksiin mitään kylvänyt, eikä paljas multa siis kaipaa kastelua. Kaikki puut, pensaat ja muut kasvini kyllä kiittävät saamastaan kastelusta. Kuten koko ympäröivä luontokin.


Voimalla maahan tullut sade on lakoonnuttanut kasveja. Yläpihan keisarinpikarililja rötköttää pitkin pituuttaan. Puhumattakaan kirjokevättähdistä ja idänsinililjoista, joiden pystytukkainen kampaustyyli muuttui parissa päivässä pitkin päätä roikkuvaksi sileäksi malliksi.

Toiveestani Ukkokulta viritti ennen pääsiäistä talon kumpaankin päätyyn sadevesitynnyrit. Hyvä, että hän laittoi samantien myös ylivuotoputket. Sunnuntai-iltana 220-litraiset tynnyrit olivat jo piripinnassa. Juuri nyt ei ole mitään kasteltavaa, mutta siellähän se vesi säilyy. Kunnes uutta tulee tilalle. Seuraava sade on ennustettu ensi perjantaiksi. Määrällisesti paljon näitä päiviä vähemmän. 

Mikä muuten estää minua kastelemasta kellarin taimia sadevedelllä? Ei mikään. Hyvä, että huomasin.

Lamprocapnos spectabilis - Särkynytsydän


Kunnon kastelu on virkistänyt kasveja. Moni on kasvanut mittaa parissa päivässä huomattavasti. Myös uusia nuppuja on ilmestynyt ja vanhoja auennut. Sadepisarat näyttävät kauniilta timanteilta lehdillä.

Tulipa 'Sun Lover'

Todennäköisesti en pääse riemuitsemaan tulppaanien värikkäällä ilotulituksella. Joitakin tulppuja on säästynyt peuroilta. Pikkupuutarhan Kivipenkissä muutamassa 'Sun Lover'issa nuput ovat jo valmiina avautumaan. 

Tarkastin Sun Lovereiden istutusvuoden erillisestä Syyssipulilistasta, koska en löytänyt tietoa Kasviluettelosta. Yhdistin pari viikkoa sitten Syyssipulilistan Kasviluetteloon, koska totesin hyödyllisemmäksi kaikkien löytyvän yhdestä ja samasta listasta. Täytyy vielä fiksata Kasviluetteloa, jotta se olisi ajan tasalla.   

Syyssipuliistan mukaan 'Sun Lover'it laitoin viime syksynä.

Matteuccia struthiopetris - Kotkansiipi


Kotkansiipi on hauska kevään mittari. Muutama päivä sitten kaikki kotkansiivet näyttivät olevan edelleen ikiunessa. Sunnuntaina niihin olikin ilmestynyt vihertäviä koukkuja. Sieltä ne vähitellen käärivät lehtensä hitaasti rullautuen auki.

Muutaman kotkansiiven toin aikanaan vanhempieni lohjalaiselta pihalta. Suurin osa kotkansiivistä on tullut ihan itsestään aiemmin puiston tilalla olleesta metsiköstä. Kotkansiipi osaa lisääntyä ihan itsekseen, mutta riesaksi en ole sitä kokenut. Ne kasvavat tontimme puistopäädyssä, jota kutsun Metsäpuutarhaksi. Jollainen se ei enää ole.

Euphorbia dulcis 'Chamelleon' - Metsätyräkki

Päivänliljapenkin reippaasti kasvavaa Metsätyräkkiä katsellessani muistin Liisan (Liisan kasvit -blogista) maininneen eräässä kommentissa "Minulla on meneillään joku ihme fiksaatio näihin tummiin kukkiin!" Koskeeko fiksaatio kukkia vai myös kasvien lehtiä? Itselläni nimittäin on jatkuvasti lisääntyvä himo tummiin lehtiin.

Metsätyräkkiä sain vuosia sitten Saaripalstan Sailalta. Muistan olleeni kahden vaiheilla, otanko vai enkö. Hyvä, että otin. Pidän kovasti Metsätyräkistä. Siitäkin huolimatta, että se on alkanut tekemään siementaimia aika vallattomasti. Ne on pieninä helppo kitkeä. Eivätkä oikeastaan kovin paljon häiritse muiden kasvien joukossa. Tuovat kivasti väriä. Sitä tummaa!

Crataegus 'Paul's Secret' - Ruusuorapihlaja


Jokaiseen kevääseen kuuluu jännitys ja pelko, mitkä kasvit ovat menehtyneet talven aikana. Näin huhtikuun lopussa tarkkaa tietoa ei vielä edes ole, kun moni laji herää normaalistikin myöhemmin. 

Vuosi sitten minua harmitti suuresti edellisenä kesänä istuttamani japaninkirsikka 'Royal Burgundy'n menehtyminen. Metsästin uutta japaninkirsikkaa monen monesta puutarhaliikkeestä, mutta kaikkialla sain eioota vastaukseksi. Kirsikoilla oli ollut huono talvi laajemminkin. Yhdestä kauempana sijaitsevasta puutarhasta löysin japaninkirsikan. Hinta oli kirpaisevan korkea. Jäi ostamatta. 

Koska halusin jotain tummalehtistä, istutin sitten koristeomena 'Royalty'n. Vaikka sellainen minulla oli jo ennestään. Ei kuitenkaan juuri tuossa paikassa.

Malus purpurea 'Royalty' - Koristeomenapuu

Ilokseni kaikki koristeomput, niin vanhat kuin viime vuonna istutetut 'Royalty' ja 'Aamurusko' ovat selvinneet talvesta. Samoin ihanainen ruusuorapihlajani, josta tykkään valtavasti.

Caragana arborescens 'Pendula' - riippahernepuu

 
Nyt saa jorinat tältä erää riittää. Kodinhoitohuoneessa odottaa vino pino pyykkiä silittämistä. Niin mielelläni kuin pohtisin puutarha-asioita, on noita kodin huoltohommiakin välillä tehtävä. Suljen siis tietokoneeni ja siirryn multitaskaukseen. Eli silittämisen lomassa aion jatkaa parin puutarhaan liittyvän asian suunnittelua omassa päässäni.

Pääsiäinen on vietetty. Seuraavaksi kohti vappua.
Kivoja kevätpäiviä kaikille!