lauantai 11. elokuuta 2018

Omppuja, multaa ja multamanikyyri


Tänä vuonna tulee huikea omenasato. Valitettavasti suurimman osan siitä joutuu kantamaan kompostiin, sillä pihlajanmarjakoin toukat ovat löytäneet tiensä lähes kaikkiin hedelmiin. Myös muumiotautisia omenoita on nyt aika paljon. Pienikin vioitus puussa riippuvassa hedelmässä houkuttelee paikalle ampiaisia, jotka ruokailevat innokkaasti hedelmälihalla.


Hyvistä aikomuksistani huolimatta raakileiden harvennus jäi alkukesästä tekemättä. Aika hyvin puut hoitivat harvennuksen itse, mutta paljon on ryppäitä, joissa hedelmiä on liikaa. Ilmeisesti kuivuuden vuoksi myös hedelmien koko jää tavallista pienemmäksi.


Yleensä leikkaan vesiversot elokuussa pois. Tänä vuonna vesiversoja kasvoi hurja määrä ja yksittäisen verson kasvuvoima on ollut melkoista. Ukkokullan kanssa urakoitiin vesiversot muutama päivä sitten pois ja nyt omenapuut ovat taas sopivan ilmavia. Aurinkokin pääsee paremmin kypsyttämään hedelmiä ja tuuli puhaltamaan ötököitä omenoiden kimpusta muualle. 


Punaherukat keräsin jo pari viikkoa sitten. Vaikka kaikista kolmesta herukkapensaasta isoimmat ja vanhimmat oksat kuivuivat ja kuolivat marjoineen pystyyn, sato oli ihan hyvä meidän perheen tarpeisiin. Osan pakastin kokonaisena, osan keitin mehuksi ja osasta mehua tein herukkahyytelöä.

Aiemmassa postauksessa herukanoksien kuivumisesta mainitessani sain vinkin tutkia oksien sisusta mahdollisen herukkalasisiiven varalta. Tsekkasin myös, löytyisikö herukanvarsisääsken vioituksia, mutta en löytänyt. Sadon keräämisen jälkeen leikkasin kaikki vähänkin huonokuntoisemmat oksat, vanhat ja myös lamoavat oksat pois. Pensaat olkoot jatkossa tiukemmassa kontrollissa. Ykkössyynä oksien kuivumiselle pidän edelleen kuivuutta, joka meidän tontilla on ollut massiivista. Sadetta on saatu äärimmäisen vähän, hellettä ja sitä tehostavaa tuulta monen vuoden edestä. Olisi pitänyt alkukesästä keinokastella tehokkaasti, vaan monestakin syystä jäi tekemättä.

Netistä löysin hyvän oppaan: Herukan tuholaiset ja niiden torjunta.


Karviaiset sain kerättyä vasta tiistaina. Marjat olivat hieman jo ylikypsiä. Tavallisesti popsin enimmän osan karviaisista sellaisenaan, mutta nyt ajattelin tehdä niistä hilloa. Vaan hillon valmistamista varten jokainen karviainen pitäisi pyörittää kahdesti sormissa ympäri saadakseen pois nuo roskat. Litran verran sitä hommaa jaksoin ja sitten riitti. Kippasin loput marjat isoon kattilaan ja hurautin mehuksi, josta siitäkin tein hyytelöä. Hyvää tuli.

Tämän kesän ainoa ostoperenna: Delphinium grandiflorum 'Ocean Blue'

Kuluvana kesänä lapiohommia en ole pahemmin tehnyt. Keväällä juurakoina ostamani Lidlin kasvit ovat lomailleet purkeissaan kasvarin seinustalla. Siinä niitä on ollut helpompi kastella ja pitää elossa. Pahimpien helteiden mentyä hinku hyödylliseen tekemiseen sai yliotteen ja päätin vihdoin istuttaa taimet Ovaalipenkkiin. Ensin kaivoin sieltä pois vuorikaunokin ja pisamakellon eli puoli penkkiä piti kääntää kokonaan nurinniskoin. Se oli helppo homma, sillä kuivaan ja kuohkeaan multaan lapio upposi kuin voihin.

Vuorikaunokki - Centaurea montana

Pisamakello jouti kokonaan kompostiin. Se on niin ärhäkkä leviämään, että meinasi mennä hermo sen kanssa. Penkissä oli miljoona pientä alkua ja toinen mokoma vyörymässä penkistä uloskin. Vuorikaunokin kohtalo on mietinnässä. Tykkään sen kukasta, mutta kasvutapa on todella rasittava. Varret makaavat kukkapenkissä riipin raapin ja yrittävät köllöttää jopa nurmikon puolella. Koko puska pitää muistaa tukea ajoissa ja kunnolla, sillä ympäriinsä retkottava kasvi on kaikkea muuta kuin nätti. 


Saatuani vuorikaunokin ja pisamakellon pois, oli Ovaalipenkissä mukavasti tilaa. Alapihan takakulman sijainnin vuoksi Ovaalipenkin asukkaat ovat olleet hiukan hakusessa, mutta nyt porukka alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Istutin sinne tämän kesän ainoan perennaostoksen eli noin 35 senttiseksi kasvavan ritarinkannus Ocean Bluen. Lisäksi siirsin samaan penkkiin kasvarin seinustan ruukuista pari tarhajaloangervo Brautscleieriä ja kolme idänkurjenpolvi Baby Blueta. Penkin sävyvalikoima on sini-valkovoittoinen, jota sotkee päivänlilja Crimson Pirate, jonka pitäisi olla räiskyvän punainen. En vain keksinyt sille tähän hätään muutakaan paikkaa.

Pisamakello - Campanula punctata

Hölmö kun olen, enkä mistään mitään opi, istutin sitten siemenestä kasvattamaani ja niinikään helposti leviävää rohtosuopayrttiä Ovaalipenkkiä vastapäätä olevaan Raja-aitapenkkiin. Tämä penkki rajoittuu nurmikkoon ja muutenkin se on vähän villi ja syrjäisä paikka, joten rehottakaan suopayrtit siellä. Olen nähnyt paljon kuvia ja lukenut tarinoita suopayrtistä, joten pitäähän sitäkin kokeilla.


Lopuksi soma kuva puutarhurin manikyyristä. Versoja Vaahteramäeltä -blogin Riina kehotti kaikkia kuvaamaan omia "juhlakuntoon" laitettuja käsiä ja julkaisemaan kuvia blogissa, facebookissa ja instagrammissa. Muistakaa laittaa Riinalle linkki manikyyripostauksestanne. Oli muuten vaikea kuvata vasemmalla kädellä omaa oikeaa kättään. Kas, kun en tajunnut jalustaa kaivaa avuksi.

Kuvassa oikea käteni kuvattuna heti hikisen ja multaisen hanskan poistamisen jälkeen. Käsi on turvoksissa pääsiäisestä saakka kärsimäni jännetupintulehduksen ja siihen maanantaina annetun kolmannen kortisonipiikin vuoksi. Naarmut taasen sain ruusupuskassa intoilusta - ilman hanskoja tietenkin. Brittiläistä puutarhaohjelmaa katsoessani olen ihmetellyt, kun brittipuutarhurit eivät pahemmin hanskojen kanssa työskentele. Aika multaiseksi kädet tulevat hanskojenkin kanssa. Kunnon kynsiä minulla ei kesäaikaan edes ole. Sinne ne katkeavat puutarhan syvyyksiin milloin mitäkin kynsin nyhtäessä. Surunauhat sentään lähtevät pesussa pois.

Anopin äitienpäiväruusu intoutui välivuoden jälkeen kukkimaan.

Jatketaan siis kesäelämää, vaikka varsinainen lomakausi alkaakin useimmilta jo olla ohitse. Monet ovat postanneet virkistävistä vesisateista. Jos jonnekin päin maata sadepilviä kasaantuu liiaksi asti, puhaltakaan osa niistä tänne. Täällä puutarha ja luonto kaipaa kipeästi vettä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

28 kommenttia:

  1. Hieno juttu, että teidän marjapensaiden kuivattaja oli "vain" kuivuus eikä lasisiipi tai muu tuholainen :) Meillä on vielä puolet herukoista keräämättä, kun eivät olleet alaoksilta vielä täysin kypsiä. Karviaisilla menee vielä varmasti pari viikkoa ellei kauemminkin ennen kuin ovat syöntikypsiä. Punakarviainen on ihan liian hidas kypsymään meidän tontille, joutaisi hävittää tuo toinenkin puska. Hieno manikyyri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso kiitos sinulle tuholaisvinkistä. Osaan nyt paremmin tarkkailla tilannetta ja lisäksi asiaa selvittäessäni sain paljon arvokasta lisätietoa herukoita ja niiden tuholaisista.
      Meillä aurinko paahtaa nykyisin suoraan marjapensaisiin ja marjat kypsyvät nopeasti. Tänä vuonna ennätysaikaisin. Yleensä karviainen on kypsynyt paljon herukoita myöhemmin, vaan nyt sekin oli varhaiskypsä.
      Eikö olekin hieno manikyyri. Aika tavallinen näky minun hyppysissäni muulloin, kuin ydintalvella.

      Poista
  2. Ihan mahtavaa, kun osallistuit haasteeseen! <3
    Minäkin olen ihmetellyt brittiohjelmissa, kuinka kukaan ei käytä ikinä hanskoja. Minä yleensä käytän, paitsi tarkemmissa hommissa. Silti sormet ovat mustat, vaikka melkein millaisia hanskoja käyttäisi. Ja yleensä oikean käden etu- ja keskisormi kuluvat ensimmäisenä puhki. Kitkiessä varsinkin tulee käytettyä noita sormia tehokkaimmin.
    Ja noita naarmuja on jalat ja kädet täynnä. Joskus on työlästä tälläytyä vaikka kesän juhliin, kun täytyy hinkata ensin jalat ja kädet melkein juuriharjalla, ja sitten ihmetellä, miten saisi kaikki naarmut piiloon. :D

    Mutta tuohon sinun satoosi... Meillä on myös omppuja tulossa aika paljon. Minultakin tosin jäi tuo raakileiden harvennus välistä, mutta osa tippuu itsestäänkin, kun ei oikein mahdu kypsymään.
    Nyt on tosiaan sadonkorjuuta tiedossa. Minulla on marjanpoiminta vielä ihan kesken, mutta ei vielä ole ollut kiirettäkään. Nyt alkavat olemaan vasta kypsiä.
    Oikein ihanaa viikonloppua!
    Koostan noista mahtavista manikyyrikuvista vielä postauksen blogiini, niin saadaan ihailla meidän kaikkien upeita manikyyrejä. Saanko käyttää sunkin kuvaa, linkin kera?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina kivasta haasteesta. Postaus on tehty ajastettuna joten saat linkin vähän jälkijunassa. Ja ilman muuta saat käyttää kuvaa.

      Olen vuosia ihmetellyt, onko edes mahdollista omata sekä puutarhahommat että fiinit kädet/kynnet. Hauska siis nähdä, että meitä multamanikyristejä on muitakin. Hanskoista huolimatta kädet saavat osansa. Ja kuten sanoit, oikean käden hanskan käytetyimmät sormet kuluvat nopeasti puhki. Messuilta ostin ohuita hanskoja, jotka ovat olleet omiaan moniin tarkkoihin hommiin. Eivät vaan kestä kovin pitkään. Usein kun käy niin, että sitä vain lähtee katselukierrokselle ja unohtuu sinne nyppimään - ilman hanskoja tietenkin. Ehkä pitäisi aina pihalle lähtiessä automaattisesti ripustaa hanskat kaulaan samoin, kuin lapselle avaimen.

      Eivät kaikki omenat täälläkään vielä kypsiä ole. Valkeakuulaat ovat pisimmällä. Niitä pitää käydä suoraan puusta napsimassa, sillä maahan pudottuaan alkavat äkkiä ruskettumaan. Taidanpa tänään leipoa omenapiirakkaa.

      Leppoisaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. Ei ole liiemmin sadepilviä kohdalle osunut, eilen jo oltiin toiveikkaita mutta ei antanut tämän tontin kohdalle kuin muutaman pisaran. Omenasato on meillä tasan nolla, onneksi on ystäviä joilta saadaan omppuja se mitä tarvitaan vaikka olen muiltakin kuullut että laatu on kehno tänä vuonna. Mutta mehun ja soseen keittoon kyllä kelpaa.
    Vuorikaunokin kanssa on samat mietteet, olen kallistumassa kokonaan hävittämiseen sillä kasvi on todella ruma kukinnan jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen minäkin tähtäilin taivasta toiveikkaana, mutta vain muutama pisara sieltä irtosi. Järkyttävää tämä kuivuus. Enpä viime kesänä olisi uskonut, kuinka hartaasti nyt sadetta toivon ja odotan.

      Onneksi tosiaan on ystäviä, joilta omenoita saa. Ja kyllä noista meidän toukkaisista lopuista osa kelpaa hyödynnettäväksi. Tänään meinaan leipoa omenapiirakkaa.

      Vuorikaunokkini sai lopullisen lähtökäskyn. En aio sitä säästää. Lyhyen hetken kukinta on liian pieni etu kaikkiin haittoihin nähden.

      Mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  4. Ei sada, ei! Nyt alkaa olla jo pelko, miten kasvit selviävät talvesta, kun juuristo kärsii kuivuudesta. koko perennamaata ja puustoa ei vaan voi kannuilla kastella, kyllä siihen luonnon sadetta tarvitaan. Hyvä, kun näistä vallattomista karkulaisista ja haastavista kaatuilevista kasveistakin tulee kirjoitettua, että joku voi välttää niiden kasvattelun. Suopayrttejä ja vuohenkelloja minäkin revin ja tuskailen, miksi ne joskus on perennapenkkiin tullut laitettuakaan. Hieno manikyyri:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuivuudesta lurpattavien kasvien selviytymismahdollisuuksien puolesta minäkin pelkään. Vielä sitä yksittäisiä kasveja kastelee, mutta koko puutarhaa ei vain voi viikkotolkulla keinokastella. Heinäkuussa meillä on kunnolla satanut vain kerran. Se ei riitä mihinkään, varsinkaan kun aurinko on paistanut helteisesti päivä toisensa jälkeen.

      Varmasti on paikkoja, joissa tehokkaasti leviävät kasvit ovat edukseen. Ja aina on niitä, jotka tykkäävät leviävistä kasveista. Minusta olisi aiheellista tästä ominaisuudesta rehellisesti informoida, jotta tietoa ei jokaisen tarvitsisi kantapään kautta kokea. Ehkä vielä riivin ne suopayrtitkin pois, ennenkuin niistäkin tulee ongelma.

      Eikö olekin hieno manikyyri. Minun käsissäni varsin tavallinen kesänäkymä.

      Mukavaa viikonloppua sinulle.

      Poista
  5. Harmi kun nuo toukat ovat hyökänneet omppujen kimppuun! Meille ei kovin montaa omenaa tule, kun puut ovat niin pieniä vielä, mutta jos vaikka yhden piirakan saisi:) On kyllä ollut niin kuiva kesä että piha vaan pölisee vaikka kuinka kastelisi, kovilla on kasvit ollut. No täksi viikonlopuksi kyllä lupailivat sadetta että jospa tulisi:) Ihanaa viikonloppua ja kaunista kesänjatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän omenoista muutama säästy toukilta myös piirakkaan.
      Huomenna lisäksi luvattua sadetta odotan nyt enemmän, kuin mitään muuta. Puutarha tarvitsee vettä kipeästi.

      Poista
  6. Meille tuli kolmen tunnin kunnon sade toissa päivänä, teki kyllä niin hyvää kasveille. Vuorikaunokki on hankala kukkapenkissä myös ahkeran siementämisen takia; siemenkotia joutuu poistamaan, jos haluaa, että muutakin kasvaa, kuin vuorikaunokkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kolmen tunnin sade olisi niin toivottu vieras täälläkin.
      Minun vuorikaunokkini ei vielä ollut ehtinyt leviämään, mutta sen kasvutapa on hankala myös muiden kasvien kannalta, kun se lamotessaan kaataa samalla muut.

      Poista
  7. Harmillista tosiaan kun omenasato jää vähäiseksi. Täällä taas on vanhimmassa ja isoimmassa puussa todella paljon hyviä omenoita, mutta ovat kuivuuden takia varmaan kolmasosN pienempiä kooltaan. Omenoita maistellessani totesin niiden siementen olevan jo ruskeita joten kokoa ne eivät enää kasva, ovathan lajikkeeltaan kesäomenoita.
    Kiva kuulla että sait herukoita sen verran kuin tarvitsitkin. Meillä on vasta valkoiset kerätty, ja leikkasin heti kerättyäni kuivat ja huonokuntoiset oksat pois. Saman aion tehdä myös muille pensaille heti kun olen ne tyhjentänyt, muuten se homma jää tekemättä ja jää ensi keväälle. Minä myös aion laittaa kaikki marjat pakastukseen joko mehuna tai kokonaisina, ensimmäisen kerran elämässäni jätän kellarimehut tekemättä.
    Mukavaa elokuun jatkoa, ja nautinnollista sadonkorjuuta. Ja hei, heti kun aikaa liikenee, otan mukavan haasteesi käsittelyyn - ajatuksen asteella olen sitä jo vähän valmistellutkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan jokaiseen omppuun toukat eivät sentään ole onkaloitaan kaivaneet, joten kyllä sadosta riittää naposteltavaa ja piirakkaankin. Valkeakuulaat alkavat olla jo kypsiä ja Huvituskin lähellä. Muut saavat vielä jatkaa kypsymistään.
      Aikoinaan minäkin leikkasin marjapensaita vasta keväällä, mutta viime vuosina olen todennut kätevämmäksi hoitaa sen heti sadonkorjuun jälkeen. Silloin näkee parhaiten oksien kunnon ja toisaalta myös muistaa tehdä leikkauksen.
      Mukavaa, jos haaste kelpaa. Niissä on se hyvä puoli, että niitä voi säilöä kiireettömämpiin hetkiin.
      Leppoisaa elokuuta ja kesän jatkoa sinulle!

      Poista
  8. Täällä meillä tulee hyvä omena sato.
    Saimme myös vettä eilen ja tänään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään meilläkin on satanut ja ukkonen jyrisee parhaillaan jossain kauempana.

      Poista
  9. Voihan kesäkäsi! Käsikuvan lisäksi voisin kuvata oikean polveni, joka on pinttynyt harmaaksi ja nahkakin kuin elefantilla. :)
    Näitä sinun kauniita kuviasi on niin leppoista katsoa, työmääräsi unohtuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ei näitä meikäläisten jalkoja ja käsiä kelpuuteta muoti- ja kauneuslehtien malliesimerkeiksi. Kuin ehkä joillekin "epätoivoisten tuunaussivustoille". Pintaa se vain on ja talvella saa nahkaansa yleensä vähän sievemmäksi ahkerasti rasvaamalla.

      Poista
  10. Harmillista, että omenasato on kokenut kovia. Toivottavasti saatte edes muutamia omppuja maistella. Meillä puolet karviaisista taisi mennä lintujen suihin, kummasti marjat katosivat pensaista..
    Toivottavasti sinnekin on saatu nyt sateita, ainakin täällä on koko päiväksi luvattu vettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden satoasioiden kanssa ollaan aina enemmän tai vähemmän luonnon armoilla. Kyllä tuolta jokunen omppu kelpaa rouskutettavaksi ja piirakkaankin.
      Yöllä alkoi sade ja päivän mittaan muutama kuuro on tullut. Parhaillaan ukkonen jyrisee jossain kauempana, joten toivon mukaan lisää sadetta on luvassa.

      Poista
  11. Tuttu manikyyri kädessäsi. Harmi, että omenasato menee hukkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Multamanikyyri taitaa olla tuttua yhdelle jos toisellekin puutarhahörhölle.
      Omenasato on niin iso, että jokunen sieltä jää naposteltavaksikin.

      Poista
  12. Yksi väripilkku kaksivärisessä penkissä voi olla kauniskin. Täälläkin suunnitellaan istutamisia ja uusia kukkapenkkejä, mutta koska maa on niin pölyävän kuivaa, kaivaminen ei ole vielä innostanut. Tänään sentään satoi 13mm, joka on tämän kesän päiväennätys. Liää sadetta kaivattaisiin vielä paljon. Toivotaan, että sielläkin sataa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin väripilkku voi olla aika hauska piristys.
      Äärimmäisen vähän on tullut istutettua tai kasveja siirrettyä juuri tuon kuivuuden vuoksi. Tänään meillä on satanut ja siitä olen kovasti iloinen. Lisää saisi vielä sataa.

      Poista
  13. Meillä on myös omenoiden koko jäänyt hieman normaalia pienemmäksi kuivuuden vuoksi, mutta vanhat puut notkuu omenia. Muumiotautisia on vanhoissa puissa, mutta nuoremmat 'Pirja' ja 'Talvikaneli' ovat vastustuskykyisempiä ja tauti ei ole levinnyt niihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että teille tulee hyvä sato.
      Huomasin, ettei meilläkään punakanelissa ole muumiotautia, kuten talviomenassa. Koko on todellakin nyt normaalia pienempi.

      Poista
  14. Minäkin erehdyin ostamaan tuota pisamakelloa kotitontille...sai lähdön :D

    VastaaPoista
  15. Nätti tuo matala ritarinkannus. Eipähän tuulessa kuavu. Myökin kerättiin herukat mitä tarvihti, loput jiäp varpusille ja muille pikkulinnuille. Omenia tulloo riitävästi ja muahan puonneita kerätään kompostoitavaksi. Muumiotautii on jonkunverran noissa aikasemmissa ja ohutkuorisissa.
    Puutarhahommissa kädet väkisin kärsii. Hanskoja yritän käyttee, tarkempi homma tulloo tehtyy iliman. Nuarmuja ja rohtumia tulloo, vaan nekin korjaantuu aikanaan.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!