Koska kukkii -haaste: Raportti 1

Iris ret. 'Purple Hill' - Kevätkurjenmiekka

 

Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päivi laittoi minulle Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnan aloittaman Koska kukkii -haasteen. 

Ensimmäiseksi kukkijaksi valitsin Ruusupenkin takaosassa kasvavan kevätkurjenmiekka 'Purple Hill'in, jolle päivämääräksi laitoin 5.4. Kävin kurkkimassa maasta nousevia piippoja, mutta väriä ei niihin tullut millään. Sunnuntain 12.4. lämmin auringonpaiste houkutteli ensimmäiset 'Purple Hill't avautumaan. Jos oikein tarkkaan kuvaa tiiraa, kukkijoita on kaksi. Muut odottavat rauhassa vuoroaan. Tuli siis viikon huti. Ei haittaa yhtään. Pääasia, että on hengissä ja kukkii.

Iris ret. 'Purple Hill' - Kevätkurjenmiekka

Haasteen kasveja valitessani en muistanut, että samaista 'Purple Hill'iä kasvaa myös Ruusupenkin etuosassa. Näiden istutusvuotta en nyt tähän hätään löytänyt. Myöhemmin ne olen kuitenkin istuttanut kuin haasteeseen valitsemani takaosan irikset. Ne olen istuttanut syksyllä 2020.

Helleborus 'Anna's Red' - Jouluruusu

Huti toiseen suuntaan tuli kirjavalehtisen jouluruusu 'Anna's Red'in kohdalla. Ennustin sen kukkivan 19.4. Tämäpä on avannut ensimmäisen kukkansa lauantaina 11.4. eli viikon ennustamaani aiemmin. Tuo avaunut nuppu on takaoikealla. Muutkin nuput kurkistavat terälehtiensä lomasta toiveikkaina.

Kuten kuvasta näkyy, jouluruusussa ei ole ainuttakaan hyväkuntoista lehteä. Eikä huonokuntoistakaan, koska leikkasin ne pois tehdäkseni tilaa tyvestä nouseville uusille lehdille. Samalla tavalla lehdettömiä tai harvalehtisiä ovat muutkin jouluruusuni.

Helleborus 'Double Ellen'

'Anna's Red'in ei tarvitse Pikkupuutarhassa yksin kukkia. Vastapäätä sitä 'Double Ellen' availee myös kukkiaan. 

Helleborus 'Double Ellen'

'Double Ellen'illä on jo muutama kukka avoinna ja useita nuppuja valmiina seuraamaan perässä. Monta vuotta tuskailin saadakseni jouluruusut pärjäämään. Vihdoin ne ovat alkaneet palkita sinnikkyyttäni. Moni kasvi minunkin puutarhassani on kaunis ja näyttävä. Silti jouluruusu on kahmaissut ison paikan sydämestäni.

Nokkosperhonen

Sunnuntain aherruksen puutarhassa päätettyäni lähdin vielä nappaamaan pari kuvaa. Heti pihalle päästyäni ohitseni liihotti keltainen sitruunaperhonen. Ehdin jo harmistua, etten saanut mahdollisuutta napata siitä kuvaa. Ikäänkuin kaikki eivät tietäisi, millainen sitruunaperhonen on. Tai että niitä jo nyt lentelee yhden jos toisenkin puutarhassa. Onneksi en jäänyt harmistustani paikalleni jäystämään, vaan jatkoin kohti alapihaa. Siellä nokkosperhonen laskeutui kirjokevättähdelle kuin vartavasten kuvausmallikseni. Toivokaamme tästä tulevan runsas perhoskesä.

Vaahteravauva

Yksi takuuvarma homma joka kevät tontillamme on vaahteravauvojen kitkeminen. Tänään se sitten alkoi. Ensimmäinen vaaleanvihreä "solmu" loisti muuten vielä varsin ruskeassa maassa kirkkaana. Ei epäilystäkään, kuka siinä koittaa aloittaa elämäänsä. Tartuin vauvaa takaraivosta kiskaisten sen ylös mullasta. Helposti nousi. Vielä tässä vaiheessa. Pari-kolme viikkoa eteenpäin, niin vauvalla olisi vartta ja juurta jo paljon enemmän. Silloin on otettava käyttöön koko nyrkki tai molemmat kädet taimen ylös maasta saadakseen.

Corydalis 'Purple Bird' - Kiurunkannus

Sunnuntaipäivä sujui pihassa ja puutarhassa työn parissa. Aurinko paistoi iltaan saakka. Tuulikin siten, ettei ahkeroinnissa tullut hiki. Illalla kropan jäykkyys ja kasvojen kuumotus kertoi, että pihalla on oltu ja jotain tehtykin. Ihanaa hulluutta tämä puutarhaihmisen kevät! 

Mukavaa uutta viikkoa kaikille! 

Koska kukkii -haaste

Lumikellot Huvitus-omenan alla 17.3.2026

 
Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna laittoi jälleen jo perinteeksi muodostuneen Koska kukkii -haasteen liikkeelle. Tämä on joka vuosi yhtä hauska ja yhtä vaikea haaste toteutettavaksi. Kiitos Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päiville haastamisesta ja Minnalle haasteen alulle laittamisesta.

Alapiha 17.3.2026

 
Äkkipäätä voisi ajatella, että mikäs vaikeus siinä ennustamisessa piilee, kun samoja kasveja on joka kevät omassa pihassa katsellut? Vuodet vaan ovat niin kovin erilaisia. Tänä keväänä lumi on sulanut yllättävän nopeasti. Pakkaset loppuivat kuin seinään ja tilalle tuli plussa-asteita, auringonpaistetta ja joitakin vesisateitakin. Maassa on edelleen jonkin verran routaa, mutta ei lainkaan sellaisiin syvyyksiin, mitä kahden kuukauden pakkasjakso antaisi ymmärtää. 

Taitaa palloesikkokin heräillä 17.3.2026

Tänä keväänä valitsin arvuuteltaviksi seuraavat:

Iris ret. 'Purple Hill' - Kevätkurjenmiekka, kukkii 5.4.

Helleborus spp. 'Anna's Red'  - Kirjavalehtinen jouluruusu, 19.4.

Prunus 'Accolade - Koristekirsikka Kevätsuudelma 30.4.

Nämä kukkimisajat heitin ns. lonkalta. Kevätkurjenmiekkojen kärjet kurkistavat jo mullasta. Jouluruususta on uusia lehtirullia noussut mullan pintaan. Kevätsuudelman silmuja en ole muistanut edes tutkia.  

Iris ret. 'Purple Hill' 11.4.25

Purppuranvioletin kevätkurjenmeikka 'Purple Hill'n olen istuttanut syksyllä 2020. Se asustaa naapurin aidan vierustan Ruusupenkissä. Ehkä se on matalaksi kasviksi vähän liian takana. Varhaisena kevätkukkijana kevätkurjenmiekka näkyy kyllä hyvin, etenkin kun muut kasvit eivät ole vielä kasvaneet korkeutta ja leveyttä peittääkseen tämän herkun katselijan silmistä.

Helleborus 'Annas Red' 17.4.25

Kirjavalehtisen jouluruusu 'Anna´s Red'in tilasin nettikaupasta ja istutin pikkupuutarhan Kriikunapenkkiin alkukesästä 2023. Se on kukkinut kiitettävästi yksinkertaisin viininpunaisin kukin joka kesä. Tämän jouluruusun marmorikuvioiset lehdetkin näyttävät etenkin nuorina enemmän viininpunaisilta kuin vihreiltä. 

Helleborus 'Annas Red' 15.4.25

Vuoristosta kotoisin oleva 'Anna's Red' viihtyy vähän varjoisemmassa paikassa. Minun punainen Annani saa suojaa sen vasemmalla puolella kasvavasta vaaleajouluruususta, jopa metrin  mittaiseksi venyvästä Austin-ruusu 'Lady of Shalott'sta ja nuoresta koristeomenapuu 'Royaltysta'.

Kirsikka 'Accolade' 23.4.25

 Meillä oli vuosia sitten yksi hedelmiä tuottava kirsikkapuu, jonka kova talvi vei mennessään. Sitten kuluikin monta vuotta, kunnes ihastuin näkemääni koristekirsikka Kevätsuudelmaan eli Prunus 'Accoladeen'. Ukkokulta osti sen äitienpäivälahjaksi 2016. 

Accoladeni ei ole muodoltaan paras mahdollinen. Se haarautuu hyvin alhaalta, mikä aiheuttaa ylimääräistä pelkoa haaran halkeamisesta. Olen uskollisesti odottanut oman hanami-juhlan järjestämistä, mutta Kevätsuudelmani on kukkinut vaisusti. Vasta parina viime vuotena se on alkanut nuppuilla ahkerammin. Joka kevät siihen kohdistuu suuria toiveita. Onneksi kylän keskustassa kasvaa kaksi valtavaa rusokirsikkaa, joiden vaaleanpunaisia pilviä pääsen kuvaamaan ja ihailemaan oman Accoladen kukkarunsautta odotellessa.

Kirsikka 'Accolade' 29.4.25

Haastan seuraavat blogit mukaan:

Lappalainen etelässä

 

Sirpan luontoblogi 

Vaalean Vihreää

Säännöt: 

Tarkoituksena on valita muutama kevätkukkija ja arvata, milloin ne alkavat kukkia. Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä ja kasvien pitää olla vielä lepotilassa. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut viritelmät lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. 

Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Olisi mukavaa, jos kävisit laittamassa osallistumisestasi kommentin Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen (löytyy helposti blogin selainversion sivupalkista). Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui. Jos sinulla ei ole omaa puutarhaa, voit aivan hyvin osallistua haasteeseen arvuuttelemalla, milloin bongaat vaikkapa ensimmäisen leskenlehden kukan työmatkasi varrelta, krookuksia lähipuistossasi tai tulppaanin kaverin puutarhasta.

Uusia asukkaita puutarhaan tulossa

Pel. Estrelle Appleblossom

 

Saksalaisesta liiteristä ostamieni juurakoiden lisäksi puutarhaani on jonottamassa muitakin uusia asukkaita. Ihastelin pitkään Viherpeukaloiden kuvastossa jouluruusu 'Anna's Rediä'. Lopulta tein tilauspäätöksen. Muutamassa blogissa on jo ollut tämän kevään kuvia Anna's Redin avoimista kukista. Olen tyytyväinen ostokseeni, jonka kaivan maahan heti säiden parannuttua.

Kasvikuvat Viherpeukaloiden nettisivulta.

Samaan pakettiin otin 'Constant Wattez' -saksankurjenmiekkaa (3 juurakkoa) ja 'Peaches and Dreams' -tarhasalkoruusua (5 juurakkoa). Paketti saapuikin viikolla. Jouluruusun taimi on isokokoinen ja hyväkuntoinen. Salkoruusut ja saksankurjenmiekka olivat juurakoina, jotka laitoin ruukkuihin kasvattamaan juuria.

Kuva Puutarhanikkareiden nettisivulta.

Austin-ruusujen kauneuteen on vaikea olla ihastumatta. Yksi Pilgrim minulla jo oli, mutta se otti ja kuoli. Todennäköisesti valitsin sille väärän paikan. Kevätmessuilla ihastelin Puutarhanikkareiden Austin-ruusupurkkeja, vaan en silloin vielä tehnyt ostopäätöstä. 

Tässä yhtenä päivänä kävin moikkaamassa isää hoivakodissa. Kotimatkalla eksyin Puutarhanikkareiden Lommilan myymälään, jossa Austin-ruusujen ohi ei vaan voi kulkea. Vaihtoehtoja oli useita. Hetken pyörittelyn jälkeen päädyin oranssikukkaiseen Lady of Shalottiin. Istutuspaikkaa en ole vielä sataprosenttisesti lyönyt lukkoon. Katsotaan, kumpaan ehdokkaasta päädyn.

Kuva Viherpeukaloiden nettisivulta.

Viikko sitten pähkäilin ihan ääneen täällä blogistaniassakin uuden puun tai parin hankkimista. Turha asioita on oman päänsä sisälle säilöä. Puuasian kirjaaminen "mustana valkoiselle" toi runsaasti uusia näkökulmia ja ideoita. Sain teiltä lukijoilta hyviä kommentteja, joista jo yksi lähti toteutukseen. Tilasin Viherpeukaloilta punalehtisen isopähkinäpensaan. Puu se ei ole, mutta sopii hyvin ajattelemaani tarkoitukseen kasvaessaan 3-5 -metriseksi.

Iris reticulata 'Harmony'

Pari viikkoa sitten kipaisin naapurikunnan rautakaupassa ostamassa purkin Trico Gardenia, jolla yritän torjua peurojen ruokailuintoa puutarhassani. Pihamyymälään minulla ei ollut minkäänlaista asiaa, mutta oven läpi näin siellä olevan jo joitakin perennoja. Pakkohan ne oli käydä katsomassa. Hyvä niin, sillä pottien joukossa oli kaipaamiani tuoksumataraa ja japaninakileijaa. 

Tuoksumataraa sain vuosia sitten aivan ihanassa bloggarien kesätapaamisessa (13.6.2015)  Elämää Paratiisinpalasessa -blogin Lauralta. Kasvi viihtyi ja rehevöityi, mutta ei sitten tykännytkään alueemme uudistuksen myötä muuttuneista olosuhteista. Netistä luin, että tuoksumatara on silmälläpidettävä laji. Tämä tarkoittaa, että lajin elinympäristöt ovat uhattuina tai vähentyneet. 

Japaninakileijaa taasen olen ihaillut Hiidenkiven puutarhassa -blogissa. Aina välillä olen sekä tuoksumataraa että japaninakileijaa puutarhamyymälöissä etsinyt, joskaan en kovin aktiivisesti. Nyt sitten osuivat eteen molemmat samalla kertaa.

Siemenestä kasvattamani salkoruusu menehtyi talvella 2021.

 
Kylvin helmikuun lopulla kolmea erilaista salkoruusua: Champagnea, Chaters Doublea ja Carnivalia, joista viimeinen ei itänyt. Neljä Champagnea ja kaksi Chaters Doublea odottaa istutusta vankkoina taimina kasvarissa. Salkoruusut saattaisivat jo selvitä maahan istutettuinakin. Onhan parissa penkissä vuosi sitten istutetut salkoruusutkin heränneet. Odotan kuitenkin, että muutkin perennat nousevat nähdäkseni paremmin uusille sopivat istutuspaikat.

Mantelityräkki 1.6.2020 - Siirron jälkeen menehtynyt

Mantelityräkinkin sain tilattua menehtyneen tilalle. Vielä en tiedä, koska kasvi tulee. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa.

Herukkaperhonen? Vai joku muu?

 
Tällainen perhonen lennähti muutama päivä sitten alapihan portaalle. Selasin "Amiraali ja neitoperho" -kirjaa löytääkseni perhoselle nimen. Herukkaperhonen osuu mielestäni lähimmäksi. Sen siivet ovat normaalistikin hiukan repaleiset. Tämä yksilö näytti ylipäätään vähän huonokuntoiselta.

Edellisvuoden tete-narsissit kukkivat naapurin aidan edessä.

Kylvin kurpitsat ja kesäkurpitsat esikasvatukseen vappupäivänä. Vuosi sitten kevät oli pitkään kolea. Toukokuun puolivälin jälkeen saattoi jo kylvää lavakauluksiin harsojen alle kesäkukkia itämään. Kurpitsantaimien istuttaminen lavakaulukseen meni touko-kesäkuun vaihteeseen.

Nyt jännätään, koska tämän vuoden hyötykasvit voivat muuttaa kasvihuoneeseen ja koska pääsemme tekemään suorakylvöjä kasvimaalle.

 
Viime öinä kasvihuoneessa on ollut pakkasta alimmillaan -3.4℃. Yölämpötilat vaihtelevat pilvisyydestä riippuen. Pakkasöitä luvataan jatkossakin. Aurinkoa ja lämpöä meistä jokainen tietenkin toivoo. Eikä pelkästään itsemme vaan myös kasviemme vuoksi.

Kotilotkin ovat jo hereillä, joten niitä kannattaa nyt kerätä ahkerasti. Samoin liljakukot ovat liikenteessä. Kolme sellaista olen löytänyt kirjopikarililjoista. Kohtasivat tiensä pään sormieni välissä.

Fritillaria meleagris - Kirjopikarililja

Lämpimämpiä päiviä ja kivoja kohtaamisia puutarhoissanne toivottaen!