Hyötytarhan antimia

Vuodenvaihteen kohokohtia on päästä miettimään kylvöjä ja esikasvatuksia. Siemenpussit rapisevat, pesuhuoneen lattia täyttyy taimipoteista ja vesi nousee kielelle omaa satoa odotellessa. Taloudellisesti pienimutoinen hyötykasvatus ei kannata, mutta sepä ei olekaan tärkein asia. Parasta on seurata kasvun ihmettä, nähdä työnsä tulokset konkreettisesti ja tietää takuuvarmasti, missä lautaselle tuotu kurkku on kasvanut.

Retiisit ja ensimmäiset kurkut 14.6.

 
Retiisit kylvin kukkalaatikkoon kasvihuoneeseen jo huhtikuussa. Retiisi itää viileämmässäkin. Kahdesta kukkalaatikosta saimme satoa toukokuun lopussa. Silloin olin jo kylvänyt lisää retiisejä lavakaulukseen.Kasvihuoneeseen laitoin Saxaa ja Cherry Belleä. Lavakaulukseen vain Cherry Belleä, joka kasvaa nopeasti mehukkaaksi ja isokokoiseksi. Parhaillaan lavakauluksessa on jo toinen retiisikylvös kasvamassa.

Kurkku Sherpa

Jos jotain kasvarissa kannattaa kasvattaa, niin kurkkuja. Helppoja ja tuottoisia. Ensimmäiset kurkut kypsyivät kesäkuun alussa. Sen jälkeen kurkkuja on riittänyt niin paljon, että muutaman annoin jo naapurille hänen käydessä meitä moikkaamassa.

Olen jämähtänyt samoihin tuttuihin lajikkeisiin, vaikka voisi olla järkevää kokeilla välillä muitakin. Tänä vuonna muistin varastossani olevan Cordoban siemeniä, vaan ei ollutkaan. Kaupoista sitä ei löytynyt, enkä ehtinyt netistä tilaamaan. Kesän kurkuiksi valikoituivat sitten tuttuun tapaan Sherpa, Beth Alpha ja parin vuoden tauon jälkeen La Diva.

Tomaatti Sungold

Kylmä kevät jatkui ja jatkui. Aloin olla huolissani, kasvavatko kurkut ja tomaatit kellarin katon läpi asuintiloihin. Vihdoin koitti sen verran lämpimät säät, että saatoin rahdata hyötykasvini kasvihuoneeseen. Harsoteltoissa olivat tavallista pidempään, mutta niistäkin päästiin aikanaan eroon. Tomaatit ja kurkut kasvavat kellarissa vankoiksi. Kasvattamossani ei ole lainkaan luonnonvaloa, mutta taimitarhalta ostamani tehokas kasvilamppu syttyy ja sammuu ajastimella pitäen huolta suojateistani. 

Tomaatti Golden Sunrise

 
Joissakin tomaateissa oli jo raakileita niiden muuttaessa kasvihuoneeseen. Tänä vuonna kypsymistä on saanut odotella vähän pidempään. Sungold ehti ensimmäiseksi. Gardener's Delight taitaa kiriä  kakkoseksi. Muita tomaatteja ovat: Supersweet, Golden Sunrise, Yellow Pearshaped, Bumble Bee ja Pink Tiger.

Paprika Zazu

Viime vuoden runsaasta ja onnistuneesta paprikasadosta innostuneena laitoin niitäkin enemmän. Jonkun verran pilkoin paprikoita tuoresalaattiin. Pääosan säilöin etikkamausteliemeen ja siitäpä tulikin hyvää.

Paprika California Wonder

Keltaisen, pitkulaisen Zazun lisäksi kasvamassa on California Wonderia ja punaoranssia Lombardoa. Lisäksi kahdessa isossa purkissa on pojalta saaduista siemenistä kasvavaa chiliä, jonka pienet hedelmiä on jo kehittymässä. Tämä chili on aika voimakasta, mutta ei sentään ihan mahdotonta. Se käy tuoreena ja kuivattuna hyvin ruoan maustamiseen.

Paprika Lombardo

 
Pieneen kennonkasvariin ei kovin paljon kasvatettavaa mahdu. Täytän tilan niin, että juuri ja juuri mahdun itse käytävälle kasvejani hoitamaan ja satoa poimimaan. Tänä vuonna tomaattien varret ovat tavallista kiemuraisempia kallistuen voimakkaasti käytävää kohden. Täytyy olla entistä varovaisempi, ettei kasvarissa kääntyessään vahingossa katkaise isoja oksia tai pahimmassa tapauksessa varsia.

Kurpitsat

Lavakauluksia meillä on 10. Kahdeksan niistä sijaitsee entisen avokasvimaan paikalla. Myöhemmin hankin kaksi uutta laatikkoa, joista ysi on sijoitettu kasvarin ja sadevesitynnyrin viereen. Siinä kasvaa tänä vuonna tuoksuherneitä, kehäkukkia, ruiskukkia ja samettikukkia.

Kymppilaatikko oli vuosi sitten aidan puistonurkassa, vaahteran oikealla puolella. Silloin siinä oli kosmoskukkia. Ajatus oli, että kosmokset viherryttäisivät ja värittäisivät muuten hankalaa paikkaa. Kuivan kesän vuoksi laatikkoa sai kastella yhtenään ja silti kosmokset jäivät matalimmiksi, eivätkä kukkineet kovin runsaasti. Jo syksyllä siirsin kymppilaatikon vaahteran vasemmalle puolelle, puun ja harmaan lehtikompostin väliin. Nyt siinä on kurpitsaa ja kesäkurpitsaa.

Siirtäessäni kymppilaatikon syksyllä uudelle paikalle, jouduin luonnollisesti sen tyhjentämään. Osan vanhasta mullasta kippasin takaisin laatikkoon siirron jälkeen. Laitoin sinne myös syksyllä haravoituja lehtiä. Keväällä lisäsin ja sekoitin vanhaan multaan/lehtimassaan biokompostorista kärryllisen tavaraa. Ja kaiken päälle uutta pussimultaa, johon sitten istutin esikasvatetut kurpitsat.

Kurpitsat kasvavat hyvin ja tuottavat jo hedelmää. Pyöreitä Tom Foxeja on jo muutama kasvamassa. Kurpitsalla on tilaa luikerrella pois laatikosta, sillä vaahteran ja aitanurkan välissä ei nurmikkokaan kunnolla kasva. Kuiva paikka täynnä vaahteran juuria saakoon näin kesäisen tehtävän toimia kurpitsalonkerojen vallattavana.

Viime kesänä kesäkurpitsasato oli syystä tai toisesta aivan onneton. Nyt varsinkin keltaisia kesäkurpitsoja kasvaa ja kypsyy vauhdilla. Vihreistäkin on jo satoa tulossa ja saatu. Kesäkurpitsan kasvuvauhti on melkoista. Yhtenä päivänä laatikossa on pari pientä vauvaa ja seuraavalla kerralla isoja mötiköitä.

Kesäkurpitsa on hyvää ihan vaan salaattiin pilkottuna, mutta saa siitä myös monenlaista muuta ruokaa. Tykkään erittäin paljon spagettikurpitsasta, mutta niiden esikasvatus ei tänä vuonna onnistunut. Siemenet eivät vain itäneet. Spagettikurpitsa on herkullista uunissa valmistettuna.

Mangoldi

Mangoldia pitää joka kesä olla. Ihan jo sen kuvauksellisuudenkin vuoksi, mutta tottakai se on myös hyvää syötävänä. Mangoldin kaverina kasvaa porkkanaa. Tänä vuonna käytin kumppanuuskasvien valinnassa apuna Tiiu Kukkasjärven kevään oivallista teosta "Omavaraistelua kaupunkipihalla". Kirjasta löytyy selkeä taulukko, jonka avulla on helppo löytää omille kylvöksille sopivat kaverit.

Vitoslaatikossa kasvaa lehtiselleriä, lehtikaalia ja salaattia. Rukolaa kylvin laatikon toiselle reunalle muutaman vanhan siemenen. Suurin osa syötiin, muutama ehti kukkaan. Tilalle laitoin kaupasta ostetun lehtisalaatin, josta onkin riittänyt syötävää. Yhdestä ostoruukusta taitoin osan viikonlopun salaattiin, lopun laitoin multaan. Siitä kasvoi muhkea pehko, joka kasvaa ja rehottaa ahkerasta verottamisesta huolimatta. 

Ykköslaatikossa on punajuurta: nauhallinen Moulin Rougea (joka iti huonosti) ja raidallista Barbietolaa. Retiisiä on nousemassa kolmas satsi. Pässä on tilliä. Vapaapenkkiin istutin esikasvatetun timjamin ja basilikan. Timjami voi hyvin. Basilika kärsi alkukesän kylmistä öistä ja on huonossa hapessa. Ostin juhannukseksi kaupasta basilikaa, josta olen osan käyttänyt ruoanlaitossa. Juurakon istutin Vapaapenkkiin, jossa se näyttää viihtyvän hyvin.

Käytän lavakauluksissa myös vuoroviljelyä eli kasvit kiertävät laatikoissa yhden tai maksimissaan kahden vuoden välein. Ainoastaan kahdessa laatikossa istutukset pysyvät vuodesta toiseen samoina. Toisessa on parsaa ja toisessa pensasmustikkaa ja mesimarjaa, joista mesimarja on tehokkaasti vallannut kohta koko laatikon itselleen.

Tagetes 'Favourite Red' - Samettikukka

Aiemmin jo mainitsin ysilaatikossa kasvavan kesäkukkia. Samettikukkia esikasvatan kellarissa. Tänä vuonna kuvan Favourite Redin ohella Jolly Jesteriä, Fireballia ja Strawberry Blondia.

Tuoksuherneet

Tuoksuherneiden esikasvatus lähti uuteen loistoonsa löydettyäni muutama vuosi sitten ruotsalaisen Cecilia Wingårdin ohjeet. Niiden avulla tuoksuherneet ovat onnistuneet entistä vaivattomammin ja paremmin lopputuloksin. 

Aiemmin istutin esikasvatetut tuoksuherneet isoon ruukkuun. Viimeisimpänä kesänä tuo ruukku oli muovia, joka kuivuessaan keveni niin merkittävästi, että vähänkin voimakkaampi tuuli kaatoi sen monta kertaa päivässä. Lavakauluksen suuri multatila ei kuivu yhtä herkästi kuin ruukku. Kasvin juurillekin on enemmän tilaa, mikä varmasti lisää niiden viihtyvyyttä.

Viime vuonna istutin tuoksuherneet ysilaatikon takalaitaan. Tueksi laitoin koottavan, metallisen lehtikompostin kaksi osaa limittäin siten, että ne ulottuvat lavakauluksen pitkittäissuunnassa laidasta laitaan. Näin tuoksuherneet kiinnittyvät kärhillään jo kasvuvaiheessa tukeen. Tarvittaessa voi lisätä tukinaruja. Tuoksuherneet muodostavat kukkaisan seinän ja peittävät samalla näkymän takana olevaan valkoherukkaan. 

Tuoksuherneiden edessä kasvavat kehäkukat eivät vielä kuki. Sen sijaan ruiskukat jo kukkivat ja kaatuilevat kehäkukkienkin päälle. Etureunassa on samettikukkia, jotka puolestaan vyöryvät laidan yli kohti nurmikkoa.

Kosmoskukat

Kutoslaatikossa on pääasiassa kehäkukkia. Laidassa näkyy myös kesämalvikkia, joka ei taida jaksaa kilpailla kosmosten kanssa. Sinänsä sääli, sillä pidän kovasti myös kesämalvikista. Sen kukka on kaunis ja kuvauksellinen. Tajusin vasta hiljakkoin, että olisin voinut kylvää kesämalvikkia myös Vapaapenkkiin, jossa pari vuosi sitten istutettua syyshortensiaa eivät vielä varjostaisi kesäkukkia. Enää en viitsi hakea kaupasta uusia siemeniä. Ehkä eivät ehtisi kasvaakaan kukkimiskokoonsa.

Kosmoskukka 'Velouette'

Kosmoskukkiin on jo ilmestynyt nuppuja. Ensimmäiset avautuvatkin. Kylvin kolmea erilaista: Velouette, Early Summer ja Candy Stripe. Tuoksuherneitä olen jo leikannut muutamia maljakkoon. Toivon mukaan saan poimia myös kosmoskukkia. Uskon näin käyvän. Isosta määrästä niitä yleensä riittää.

Mehiläisen vasut täynnä siitepölyä

Kasilaatikosta syötiin alkukesästä omaa parsaa. Muutama jäi kasvamaan ja kukkimaan omia aikojaan. Yhtenä iltana huomasin kuvauskierroksella mehiläisten pörräävän parsan kukinnoissa vasut täynnä oranssia siitepölyä.

Ruohosipulia en enää lavakauluksiin kylvä. Niitä kasvaa muutamassa kukkapenkissä ja Vapaapenkin kasvimaan puoleisessa laidassa monivuotisina. Käyn leikkaamass ruohosipulia tarpeen mukaan ruokaa laittaessani. Pakastan sitä myös talveksi valmiiksi silputtuna. Osa saa kukkia rauhassa. Persiljaakin on muutama nippu lähellä ruohosipulia. Viime talvena persiljan talvehtiminen onnistui hyvin.

Daucus carota - Villiporkkana

Aidan reunustalla, villiviinien tyvessä kasvaa villiporkkanaa. Ensimmäisenä keväänä esikasvatin muutaman taimen ja istutin ne aidan viereen. Sittemmin olen ripotellut siemeniä ja varmasti myös siementävät itse.

Daucus carota 'Dara' - Villiporkkana

Villiporkkana Darakin on vihdoin päättänyt viihtyä kasvimaan kupeessa. Minusta se ei ole niin punainen kuin siemenpussin kuvassa. Ei haittaa. Pidän kovasti villiporkkanoista ja iloitsen niiden lisääntymisestä.

Ruiskukkia kylvin pari kesää sitten aidan vierustalle. Ne ovat päättäneet jäädä sinne jokavuotisiksi väripilkuiksi. Tosin mix-pussukoiden väreistä ainoastaan sinisen siemenet kylväytyvät. Muut värit kaikkoavat sen yhden kesän jälkeen.

Kakkoslaatikossa on valkosipulia. Vuosi sitten syksyllä kylvetyt valkosipulit käytännössä mätänivät kammottavan jääkannen vuoksi, emmekä saaneet satoa ollenkaan. Tilasin suosikkiamme Aleksandraa netistä. Nyt näyttäisi olevan hyvä sato tulossa. Hienoa, sillä valkosipulia kuluu keittiössämme runsaasti.

Tavallista sipulia laitoin pussillisen seiskalaatikkoon. Nekin ovat hyvässä kasvussa. Pussissa oli istukassipuleita niin paljon, että laitoin niitä muutaman myös Vapaapenkkiin. Vuosi sitten pistelin ylimääräiset sipulit marjapensaiden väliin. Kyllä ne sielläkin kasvoivat, mutta jäivät pienikokoisiksi. Syynä ainakin osittain lienee kuivuus. Marjapensasaluetta en kastellut. Kasvimaata ja sen läheisiä paikkoja tulee joka kesä kasteltua ahkerasti. Erityisen paljon kuivina jaksoina.

Allium cristophii - Tähtilaukka

Aidan vierustalla kasvaa muutama iso tähtilaukka. Ne ovat viihtyneet paikalla jo useamman vuoden. Sijainti ei ole hienolle kasville paras mahdollinen, sillä ne joutuvat taistelemaan näkyvyydestä villiviinin kanssa. Täytyykin laittaa "korvan taakse", että hankin näitä syksyllä istutettavaksi muualle puutarhaan.

Omena Huvitus

Omenasato tulee tänä kesänä olemaan heikko. Huvitus kukkii näköjään joka vuosi runsaana, niin nytkin. Punakaneli, valkeakuulas ja syysomena kukkivat varsin vaisusti. Kylmyyskin saattoi verottaa niiden pölytystä. Viime kesänä meille ilmestyi ensimmäisen kerran omenankehrääjäkoita. Suihkutin suurimpia esiintymiä vedellä. Tänä kesänä seittirykelmiä on tosi paljon. Annoin olla. En ala myrkkyjen kanssa touhuamaan. Vesiletkujenkin kanssa sai kesäkuun aikana sai seisoa riittävästi.

Huvituksen vesiversot

Tapaan leikata omenapuiden vesiversot heinäkuun puolivälin tienoilla. Pian on sen homman aika. Huvitus tekee aika runsaasti vesiversoja, valkeakuulas vain muutaman. Muut omenapuut siltä väliltä. Omenapuillamme on jo ikää, eikä niillä muuten ole paljoakaan leikkaustarvetta. Kevättalvesta saatan jotain oksia lyhentää.

Kriikunoista ei tule satoa ilmeisesti ollenkaan. Puut kukkivat valkoisenaan, mutta juuri silloin osui tosi kylmät ja tuuliset päivät. Kukat satoivat valkoiseksi lumeksi nurmelle. Pölyttäjiä ei näkynyt, ei siis hedelmiä. No, onpa ollut useita perättäisiä runsassatoisia vuosia. Levätköön välillä.

Karviainen

Kahdesta karviaispensaasta tulee marjaa kivasti. Samoin kahdesta isosta punaherukasta. Mustaherukka PohjanJätit siirsin viime kesänä parempaan. Paikkaan. Ovat elossa ja muutama marjakin maistiaisiksi näyttää tulevan.

Samettikukat parsalavan päässä

Tästä tuli taas pitkä jorina, jonka voi ihan luvalla kelata pikana. Tai katsoa vain kuvat. Olen istunut tietokoneen ääressä pitkän tovin, joten nyt on kiirehdittävä suihkuun. Telkussa on lauantai-illan ratoksi pari katsottavaa ohjelmaa: Shetlandsaaren murhat kera miellyttävän Jimmy Perezin (Douglas Henshall) ja iltauutisten jälkeen uudet jakson Vera Stanhopea. Taattua Ann Cleevesin kirjoihin perustuvaa tuotantoa.

Arjet vaikeudetkin on taas selätetty, kun antihistamiinit ja kortisoni kukistavat hyvässä tahdissa ampiaisen aiheuttamat vaivat. Maailma näyttää paljon paremmalta molemmin silmin katsottuna.

Ihanaa sunnuntaita, onnistuneita Avoimia puutarhoja!

 

Ampiaisdraamaa

Rosa Therese Bugnet

Kuljen parhaillaan silmä tai oikeastaan puoli naamaa turvoksissa. Ei ole kyse perheväkivallasta eli Ukkokulta ei ole livauttanut minua suutuspäissään nyrkillään. Hän kun ei ole koskaan nyrkein uhonnut kenellekään. En myöskään ole toikkaroinut pihapuita päin, enkä pudonnut portaita. Minulla oli yhteenotto ampiaisten kanssa ja kuten arvata saattaa, toiseksi jäin.

Kipaisin keskiviikkona hakemaan kasvarista kurkkuja. Ovesta sisään kurkistaessani huomasin myös ensimmäisten tomaattien kypsyneen. Niinpä ojensin käteni tomaatinvarsien lomaan herkullisia Sungoldeja poimiakseni. Samalla tökkäsin johonkin ylimääräiseen pehmeään, jolloin draaman ainekset olivat koossa. 

Tagetes patula 'Favourite Red' ja 'Jolly Jester'

 
Ampiaiset olivat rakentaneet pesän kasvarin pitkänsivun seinäsaumaan. Siellä se harmaa mötkikkä killui sopivasti tomaattien taakse piiloutuen. Tökkäykseni sai aikaan pörriäisten vihaisen joukkopaon pesästään. Pienestä kasvarista on vain muutama harppaus ulos, jonka suoritinkin harvinaisen vikkelästi. Ampparit perässä ovesta ja kattoikkunasta. Hyvin pääsin pois amppariparvesta. Paitsi yksi niistä lensi kasvojeni ja silmälasieni väliin, enkä saanut sitä riittävän nopeasti pois. Auts, että sen pisto sattui.

Tuoksuherneet

Silmänympärys kihelmöi kipeästi, kutisee ja on kauttaaltaan punainen pallura. Kävin torstai-aamuna kysymässä apteekista jotain helpotusta. Farmaseutti sanoi, ettei silmänseudulle saa laittaa lainkaan hydrokortisonivoiteita (eikä hyönteisten pistoon tarkoitettuja muitakaan voiteita). Ensiavuksi hän suositteli vahvinta käsikauppa-antihistamiinivalmistetta. Ja pikaista käyntiä lääkärissä tuhdimman antihistamiinihoidon aloittamiseksi, jotta välttyisin tulehdukselta ja mahdollisilta muilta seurauksilta.

Helpotusta silmäongelmaan odotellessa ja ajatuksia pois silmästä pitääkseni luin postauksianne. Monen monta mielenkiintoista juttua, mutta yksityiskohtaisempi syventyminen ja kommentointi yhden silmän avulla sujui huonosti kymmensorminaputtelusta huolimatta.

Symphytum officinale - Rohtoraunioyrtti

Ampparipesä on jo otettu pois kasvarista pitkävartisella haavilla. Pesä vaurioitui irroitettaessa ja olihan sen kyljessä kourani muksaisema reikä. Kasvarin ovi ja ikkuna on ollut auki, jotta mattimyöhäisetkin lentäisivät muualle. Nyt siellä vaikuttaa rauhalliselta. Pörriäiset ovat jatkossakin tervetulleita puutarhaani, kunhan eivät ihan iholle tule. Ehkä ne haluavat sanoa samoin minulle.

Dahlia Sneezy

Hyvää ja erityisesti tervettä viikonloppua kaikille!
Sekä sunnuntaille kivaa Avoimien puutarhojen päivää, niin esittelijöille kuin vierailijoillekin!

Ruusun sulle antaisin...

Rosa centifolia Muscosa - Sammalruusu

 
Mikäli haluaa nauttia ruusujen kukinnasta, kannattaa istuttaa erilaisia pensasruusuja. Eivät sentään toukokuussa vielä aloita, mutta kesäkuusta syyskuulle kukintaa saa ihailla. Minulla ruusuista kukkivat ensimmäisinä juhannusruusu, rosa Poppius eli Suviruusu, Tornionlaaksonruusu ja rosa Majalis (metsäruusu). Anopin lapsuudenkodista tuotua juhannusruusua kasvaa kolmessa paikassa. Muut ruusupensaat asuvat alapihalla kolmena ryhmänä ja yläpihalla yhtenä ryhmänä.

Rosa rugosa 'Ritausma'

Aloituskuvan yhteydessä mainittujen neljän ruusun lisäksi meillä kasvoi jo aiemmin rosa Glauca (punalehtiruusu), sammalruusu (rosa centifolia 'Muscosa') ja Hansaruusu (rosa rugosa 'Hansa'). Viljaminkeltaruusukin (rosa harisonii 'William's Double') löytyi, mutta viiden vuoden asumisen jälkeen se irtisanoi sopimuksensa.

Rosa rugosa 'Ritausma'

Kesällä 2013 "sairastuin" ruusukuumeeseen. Tauti ei ihan heti parantunut, vaan jatkui vielä pari vuotta eteenpäin. Osasyynä kuumeeseen oli varmasti OmaPiha-lehdestä 3/2011 lukemani Pirkko Kahilan artikkeli suomalaisesta ruusujalostuksesta. Sen seurauksena pihaamme muuttivat Sävel, Sointu, Ilo, Lumo ja Tove Jansson. Eivätkä nämäkään vielä riittäneet, vaan piti lisäksi hankkia Neilikkaruusu, Ritausma, Omenaruusu, Kirjoapteekkarinruusu, Valamonruusu ja Teresanruusu. Sekä muutama maanpeittoruusu Sommerwind ja Fairy rinteeseen.

Rosa gallica 'Mundi' - Kirjoapteekkarinruusu

Ruusupensaita istuttaessani en ottanut kunnolla huomioon täyskasvuisen pensaan mittasuhteita. Tuli laitettua liian lähekkäin ja ahtaasti, mistä seurasi muuttokaruselli. Muutenkin tapoihini kuuluu myllätä olemassa olevia istutusalueita, joten lapio on viuhunut ruusupuskienkin osalta. Kaikki eivät siis asu alkuperäisillä istutuspaikoillaan, vaan osa on muuttanut. Mieluummin siirrän jonkun kasvin menetyksen uhalla mieluisampaan paikkaan kuin katselen sitä tyytymättömänä vuodesta toiseen. Tietenkin olisi parasta miettiä istutuspaikat kerralla pysyviksi.

Rosa 'Hurdal' - Norjanruusu

Ruusukuume alkoi vähitellen helpottaa, mutta jonkun jälkitaudin seurauksena tilasin vielä Oulujoen taimistolta Norjanruusun ja Duchesse de Montebellon. Jälkimmäinen on kukkinut hyvin vaisusti. Tänä vuonna siinä ei ole nuppuja ollenkaan. Sen sijaan Norjanruusun kukinta on vuosi vuodelta runsaampaa. Helteen vuoksi kukinta alkaa olla jo loppusuoralla.

Rosa 'Hurdal' - Norjanruusu

Norjanruusua ei kannata ihan pieneen tilaan istuttaa. Sen kasvukorkeus on 2-3 m, jopa 4 m. Oksat rentoilevat sinne tänne, joten leveyttäkin puskalle kertyy. Minulla se kasvaa Pikkupuutarhan Muuripenkissä, kahden koristeomenapuun välissä. Korkeimmat oksat näyttävät tavoittelevan taivaita - tai ainakin koristeomena Aamuruskon yläoksia. 

Rosa 'Hurdal' - Norjanruusu

 
Minusta oli viehättävää katsella, kuinka koristeomenapuut ja Norjanruusu elelivät sulassa sovussa toisiinsa kietoutuneina. Nopeasti vilkaistuna olisi voinut väittää, että Aamurusko oli aloittanut uuden kukinnan. Joskin tällä kierroksella ruusuisena. En osaa tarkoituksella istuttaa kasveja siten, että ne täydentäisivät toinen toisiaan, muodostaisivat sopivia pariskuntia. Joskus sentään luonto auttaa pyytämättä, mikä on mukavaa.

Norjanruususta jutustelin jo aiemmin kesäkuussa. Pahoittelen mahdollista toistoa.

Rosa rugosa 'F.J.Grootendorst' - Neilikkaruusu

Tänä keväänä olen ollut luvattoman laiska. Mokoma saamattomuus alkoi ehkä jo syksyllä. Tosin pitkään jatkuneella kylmällä keväällä oli oma osuutensa, mikä minulle puolustukseksi laskettakoon. Nyt tuo laiskuus kostautuu. Vuosi sitten vannoin leikkaavani ruusupensaita reilusti ja ahkerasti. Hui, hai. Lupaukseksi jäi. Nyt puskat rehottavat kaikkea muuta kuin kauniina ja joidenkin oksat kaatuilevat uhkaavasti kohti maata. Kukkivat kyllä runsaana, kuten kuvan neilikkaruusustakin näkee. Nuppuja on tungokseen saakka.

Rosa rugosa 'Sävel'

Sävel on valkoisena kukista. No, ehkä enemmän ruskeana, sillä kuumuudessa yksittäisen kukan kehitys nupusta lakastumiseen tapahtuu silmänräpäyksessä. Pitäisi ehtiä leikata kuihtuneita kukkia, sillä olen huomannut sen lisäävän uusien nuppujen kehittymistä. Sävel on tosi piikkinen pensas, eikä sitä ihan paljain käsin parane käsitellä.

Rosa rugosa 'Sointu'

Soinnun kukinta on sekin ohikiitävän nopeaa. Nätti ruusupensas, joka viileämmässä säässä ilahduttaisi pidempään. Häneen pätee sama kuin Säveleenkin eli ahkera kuihtuneiden kukkien poistaminen lisää ja pidentää kukkimista.

Rosa magnifica - Omenaruusu

Omenaruusu on kärsinyt tänä kesänä monenlaisista ötököistä. Kirvat eivät sen kukkia tuhonneet, mutta ilmeisesti vattukärsäkäs on ollut tämänkin puskan parissa ahkerana. Kuten monen muunkin ruusun kohdalla. Aiempina kesinä vattukärsäkäs on katkonut lähinnä pimpinellaruusujen nuppuja eli juhannusruusu ja Tove Jansson ovat olleet sen pääasiallisia kohteita. Nyt katkottuja nuppuja näyttää olevan ruusulla kuin ruusulla.

Isoista ruusupensaista en ala vaurioituneita nuppuja keräämään siinä toivossa, että siten torjuisin kärsäkkäitä. Liian suuri homma lopputuloksen onnistumiseen nähden. Sen sijaan toukokuussa istuttamaani Austin-ruusu Lady of Shalottin mahdolliset nuput olen valmistautunut tavalla tai toisella torjumaan kärsäkkään iskuilta.

Rosa rugosa 'Hansa'

Hansaruusu olisi ihan nätti pensas, jos se suostuisi kasvamaan hallitummin. En kyllä ole kovin tarmokkaasti siitä huolehtinut. Vähintäänkin kaipaa kunnon leikkausta ja karsintaakin. Osa oksista on pitkänhuiskeita ja  kaatuvaisia, osa vasta kasvunsa alussa. Hansa-ruusu on aika voimakaskasvuinen, mutta  kestää hyvin alasleikkuun. 

Ihmiset ovat innokkaasti poistamassa Hansaruusua minunkin pihastani vedoten sen haitallisuuteen. Hansaruusu on kurtturuususta jalostettu tarhakurtturuusu, eikä kuulu rajoitettavien piiriin.

Rosa francofurtana 'Splendens' - Valamonruusu

Valamonruusu kukkii runsaasti. Se on myös innokas tekemään juurivesoja. Valamonruusuni asusti alkuun Ruusupenkissä, joka rajoittuu naapurin aitaan. Huomasin Valamonruusuni tekevän juurivesoja myös naapurin puolelle. He eivät asiasta minulle mitään maininneet. Päätin kuitenkin siirtää ruusun toisaalle välttääkseni pienenkin mahdollisuuden juurivesakiistan syntymiselle. Nyt se saa olla rauhassa ja tarvittaessa voin rajoittaa puskan leviämistä vaikka trimmerillä.

Sormustinkukat ruusupuskissa

 
Olemassa olevat pensasruusut riittävät minulle - luulisin. Sen sijaan Austin-ruusut kiinnostavat, vaikka niiden suhteen minulla on ollut huono tuuri. Tai sitten en vain ole istuttanut niitä riittävällä huolella ja hyvään paikkaan. Tuorein hankinta on toukokuussa istutettu Lady of Shalott. Siihen tuli kaksi pikkuista nuppua, joista kumpaisenkin mahdollisesti vattukärsäkäs oli käynyt katkomassa. Seuraan Ladyn tilannetta nähdäkseni, tekeekö se uusia nuppuja. Ja huolehtiakseni nuppujen voinnista aina kukkien avautumiseen saakka.

Tuorein OmaPiha-lehden numero 4/23 on pullollaan ruusuisia juttuja kauniine kuvineen. Artikkelit olen jo lukenut ja kuvat käynyt läpi. Asiaa lehdessä on jälleen paljon. Lehti on yhä yöpöydällä, sillä aion palata sen pariin vielä ennen seuraavan numeron ilmestymistä.

OmaPiha-lehden kestotilaajat saavat vuosittain erilaisia tilaajalahjoja toimituskulujen hinnalla. Tänä vuonna on vuorossa 'Roseus'-tähtisahramin mukuloita. Pihassani on useita kasveja, jotka olen saanut vuosien mittaan tämän lehden tilaajalahjana.

Osallistuin Pellervo-Median OmaPiha-lehden digitestauksen lukijapaneeliin. Voitin arvonnassa mansikkakäsineet ja puutarhalapion. Niille löytyy käyttöä. 

Mainittakoon, ettei tämä ole minkään sortin yhteistyöpostaus. Hyvää on kiva jakaa. OmaPiha-lehteä kelpaa kyllä kehua.

Monenlaisten pikkuötököiden ja viikkotolkulla puutarhassa mekastaneiden harakkalapsien lisäksi välillä näkee puutarhatiikeriäkin. Naapurin Mamis-kissa tapaa kiertää meidän pihan säännöllisesti. Toisinaan se tulee avoimesta pihaovesta sisällekin tehden tupatarkastuksen. Mamis on aika arka kissa, eikä yleensä anna edes rapsuttaa itseään. Kuvaaminenkin on hankalaa, kun se ei pysy paikallaan. Alapihan aidan luona otin monta otosta. Ainoastaan tämä yksi ei heilahtanut. Kissa sen sijaan oli heilahtanut aidan toiselle puolelle.

Eipä olisi heinäkuu voinut hienommin alkaa. Tällaista mannaa saimme lauantaina. Sadevesitynnyrit täyttyivät hetkessä. Sade alkoi aamulla vähän verkkaisempana kastellen maata vastaanottamaan runsaampia määriä. Ehkä tämä vesisade ei vielä täysin riitä täyttämään vajaita vesivarantoja, mutta toki auttaa merkittävästi janoista luontoa ja puutarhaa.

Sateen ropina oli musiikkia korvilleni. Olisin suonut sateen jatkuvan läpi yön, mutta iloitsen kovasti jo tästäkin.

Vettä on luvassa tulevillekin päiville. Viime aikoina tosin ennustetut sateet ovat kuivuneet ennen meidän kylälle saapumista. Toivotaan, että edes osa alkavalle viikolle luvatuista toteutuvat.

 

Rosa centifolia Muscosa - Sammalruusu

Kauniita kesäpäiviä kaikille. Välillä sadetta, välillä aurinkoa, jokaiselle sopivasti.