Kasvipiehtarointia

Laukat pullistelevat

Olen vaihteeksi harrastanut kasvipiehtarointia. Mitäkö se on? Kasvipiehtarointi on sitä, kun saa päähänsä haluta jotain tiettyä kasvia ja sitä pitää ryhtyä metsästämään netin syövereistä ja vieläpä juuri sillä sekunnilla, kun ensimmäinen ideanpoikanen on aivoissa ohi vilahtanut. 

Ihan ensimmäiseksi täytyy tutkia halutun kasvin saatavuus eri puutarhamyymälöistä. Alkuun sitä rajaa ostopaikat sopivan ajomatkanpäähän, mutta etsinnän jatkuessa sitä on lopulta valmis vaikka tilaamaan ulkomailta, kunhan metsästämänsä kasvin saa.

Alppikärhö kukkii tänä vuonna runsaasti

Homma on kohtalaisen yksinkertaista siihen saakka, kun vaihtoehtoja on tasan yksi. Sitä joko löytyy tai ei löydy. Jos löytyy, tarvitsee vain katsoa itselleen sopiva ostopaikka ja kenties vähän myös vertailla hintoja.

Metsästysprojekti muodostuu huomattavasti monimutkaisemmaksi heti, kun etsittäviä kasveja on useampia ja niilläkin eri vaihtoehtoja. Yhdestä liikkeestä saattaa löytyä yksi ja toisesta toinen. Useimmiten nämä myymälät sijaitsevat kaukana toisistaan, joten pitää pohtia, jaksaako ja ehtiikö tai onko ylipäätään mitään järkeä ajella ympäriinsä jahtamaassa jotain tiettyä kasvia.

Aronian nuput aukeavat pian

Mitä enemmän klikkailee puutarhaliikkeiden kotisivuja, sen kaoottisemmaksi olo muuttuu. Jokaisella taimia myyvällä yrityksellä on ihan omanlaisensa tapa esitellä tuotteitaan. Jotain yhdenmukaisuutta niistä sentään löytyy ja onneksi kasvien latinankielisen nimiasun mukaan voi jotain esihakua suorittaa. Harmillisinta lienee, että todella kattavan ja monipuolisen valikoiman omaavia taimimyymälöitä on yllättävän vähän. Siis sellaisia, josta saisi kerralla suurimman osan listatuista tuotteista. Sen yhden ainokaisenkaan löytyminen ei ole varmaa, ellei myymälään soita ja varmista kasvin saatavuutta. Niitä saattaa myymälän nettisivujen mukaan olla, mutta kauppaan päästyäsi ovatkin loppu.

Pikkutalvio kukkii huonosta alustaan huolimatta

Tulin jo epätoivoiseksi metsästäessäni yhtä ruusua ja kahta kärhöä. Ei mitään erikoisuuksia, kunhan vain sain päähäni, että sellaiset minun puutarhaani pitäisi saada. Yhdessäkään myymälässä ei kotisivujen mukaan ollut kaikkia. Yhdestä myymälästä löytyisi kaksi kolmesta, mutta siellä hinta on melkoisen paljon korkeampi näiden kahdenkin kohdalla.

Kuunliljat kasvattavat lehtiään

Aikaa netissä seikkailuun meni hurjan paljon. Etenkin, kun en lopulta saanut asiaan minkäänlaista järkevää lopputulosta. Tiedän, että suunnittelemani kasvit tulevat puutarhaani ajallaan, tavalla tai toisella. Jos siis ovat tullakseen. Jotenkin vain lähti taas idea lentämään siinä vauhdissa, että toteutuksen olisi pitänyt tapahtua heti eikä viidestoista päivä. 

Pioni terhakkaana

Metsästysturneen jäljiltä olo on kuin isommankin puutarhaprojektin loppuun saattamisen päätteeksi. Sillä erotuksella, ettei mitään onnistumisen tunteita ole nyt päällimmäisenä. Pikemminkin turhautumista siitä, että hyvää puutarha-aikaa tuli käytettyä täysin turhanpäiväiseen ja tuloksettomaan haahuiluun. Tämä ei ole mitään ennenkuulumatonta minun touhuissani. Turhautuminen onneksi haihtuu ja seuraavana päivänä olen taas entiselläni. Usein tällaisten hyödyttömien etsintäsessioiden jälkeen ideat jalostuvat ja toteutus tulee olemaan alkuperäistä parempi. Sen kun muistaisi aina, kun joku idea lähtee päässäni lentoon.

Unikonnuppu valmiina avautumaan

Mahtaisiko joku ahkera tietotekniikkanörtti kehittää taimillekin sellaisen "seuraa-hinta" -ohjelman, johon kasvin nimen syöttämällä näkisi heti koosteen mahdollisista ostopaikoista ja kattavan hintavertailun. Tai edes suuntaa antavan. Samaan tyyliin, millaisiin esimerkiksi kodinkoneita hankkiessani olen netissä törmännyt. 

On se onni, ettei meidän taloudessa asu enää lapsia. Kuolisivat nälkään ja äidinkaipuuseen, kun ruoanlaiton ja hellyyden jakamisen sijasta äiti istuu tietokoneen ääressä metsästämässä paria puskaa niin intohimoisesti, että kaikki muu elämä ympäriltä unohtuu täysin.

Tällaista nyt. Kohta taas uudet kujeet.