perjantai 26. elokuuta 2016

Ihmettelyä puutarhassa

Syyshortensia - Hydrangea paniculata 'Grandiflora'

Aikoinaan istutin syyshortensian talon aurinkoisemmalle puolelle, nykyisin olopihaksi kutsutulle alueelle. Onneksi tulin katumapäälle ja parin vuoden ihmettelyn jälkeen siirsin pensaan talon toiselle puolelle sisäänkäyntiä vastapäätä. Isoksi kasvettuaan syyshortensia näkyy hyvin keittiön ikkunasta katsoessa ja etenkin iltojen pimetessä sen valkeat kukinnot suorastaan loistavat etupihan valojen niihin osuessa. Sykähdyttää lämpimästi sisimmässä joka kerran näkymää iltapimeällä vilkaistessa.

Syysleimu - Pholx paniculata

Syysleimut eivät tänä vuonna oikein ole parhaimmillaan. Kukinta on vaatimattomampaa ja yksi väri katosi viime talven melskeisiin kokonaan. Lisäksi sateet ovat hakanneet leimujen kukinnot rikkonaisiksi. Leimut ovat kyllä yllättävän sitkeitä nousemaan sateen ja tuulen pieksäminä takaisin pystyyn heti auringon niitä kuivattaessa. Sateen vioituksia aurinkokaan ei korjaa.

Keijunkukka - Heuchera (Black Beauty tai Fire Chief)

Keijunkukkia tulee vähemmän kuvattua, vaikka sen kunnian ne kyllä ansaitsisivat monen monta kertaa. Keijunkukkia minulla ei vielä kovin pitkään ole ollutkaan, joten kokemukset niistä ovat aika kevyet. Olen hankkinut erityisesti tummalehtisiä versioita ja istuttanut niitä sekä yläpihan Pikkupuutarhaan että alapihalle pariinkin paikkaan. 

Keijunkukan lehtiä - Heuchera 'Black Beauty'

Keijunkukkia kuvatessa minulle tulee aina mieleen eräällä valokuvauskurssilla annettu opastus eli ei koskaan pitäisi jakaa samaa kohdetta - korkeaa tai leveää - moneen eri kuvaan. Ohjetta oli selkeytetty kolmella kuvalla, joissa ensimmäisessä oli Eiffel-tornin jalkaosa, toisessa keskiosa ja kolmannessa huippu. Keijunkukkaa on vaikea kuvata selkeänä kokonaisuutena, koska lehdistö on matala ja tiivis, kun taas kukinto korkea ja hentoinen. Tai siis minulle tämä on ongelma, tuskin silti kaikille kameran kanssa puutarhassaan huseeraaville.


Lumikärhö Clematis ´Summer Snow´ (´Paul Farges´)

Puutarhaihmisen elämä on yhtä oppimista. Ikinä ei voi sanoa, että nyt tiedän ja osaan kaiken. En kyllä ole ollut aikeissakaan niin sanoa, mutta aiheesta sain muutama päivä sitten ihan konkreettisen esimerkin. Viime kesäinen kärhöinnostukseni on jatkunut tänäkin kesänä ja kesäkuun alussa istutin alapihan köynnöstukeen kiipeilemään Paul Farges -nimellä ostamani kärhön. Jostain osui silmiini, että kyseiselle kärhölle on toinenkin nimi eli Summersnow (kumpi lienee oikein: yhteen vai erikseen kirjoitettuna). Yksikään lamppu päässäni ei silti syttynyt. Ei ennen kuin nähdessäni Suvikumpu-blogissa kukkivan lumikärhön kuvan. Minullahan on samanlainen! Minulla on lumikärhö!


Lumikärhö Clematis ´Summer Snow´ (´Paul Farges´)

Kärhössä - siis lumikärhössä, on jo jonkin aikaa ollut lukuisa määrä hauskoja, pampulamaisia nuppuja. Nyt ne ovat alkaneet poksahdella avonaisiksi kukiksi ja niitä on todellakin paljon. Köynnös on vain niin mahdottoman korkeaksi kasvanut, etten ilman tikkaita taida päästä kukkia kunnolla kuvaamaan. Ottamani kuvat on yläviistoon sihdattu auringon paistaessa silmiin. Ehkä jonain päivänä raahaan tikkaat alapihalle pelkästään kuvatakseni tuota ihanaa kesälunta. 



Toinenkin ihmettelyn aihe korkeuksista löytyi, mutta tällä kertaa vähemmän miellyttävä. Kävelin yhtenä iltana tapani mukaan nyppimässä, kääntelemässä ja vääntelemässä puutarhassa ja kuinka ollakaan pysähdyin ihmettelemään alppikärhöön ilmestyneitä muutamia loppukesän kukkia. Ilo niistä loppui lyhyeen, kun huomasin kärhön lehdissä ja oksistossa monen monta kotiloa. Oikein isoja ja pullukoita. 


Alppikärhö - Clematis alpina

Vesi ei todellakaan kielelle kihahtanut, vaan pikemminkin kiukku sauhusi korvista. Hain oitis talon nurkalla odottavan pesuainepurkin (purkkeja on joka nurkalla, ettei vaan tule kiusaus liiskata kotiloita tai nakata kukkien joukkoon jatkamaan tuhotöitään) ja pudottelin kymmenkunta kotiloa purkin etikkaliemeen kärventymään. Ihan hyvin riittäisi, että ne lyllertävät kasvien lehdillä ja lymyilevät mullassa. Pitkääkö niiden myös kiipeillä korkeuksissa. Hyi. No, tulipa sen illan jumppa ja venytykset hoidettua kotiloita korkeuksista kurkotellessa.

Verkko suojaa kuvassa näkymätöntä kärhöä, jota rusakko on käynyt verottamassa.

Inkalta (Auring*n ihanat -blogi) viime kesänä saatu koristemansikka Pink Panda on kovasti innostunut laajentamaan asuinaluettaan ja sen punaisia rönsyjä kulkee Päivänliljapenkissä ristiin rastiin. Jonkun verran olen rönsyjä leikannut pois ennen kuin ne ovat ehtineet muodostaa lehtiruusukkeen. Jatkossa aionkin odottaa, kunnes lehdet ovat ilmestyneet. Silloin rönsyssä on jo pienet juuretkin ja näin voin jakaa kasvia muualle omaan puutarhaan tai antaa jakotaimena jollekin toiselle. Toistaiseksi Pink Pandasta ei ole ollut suurta riesaa, sillä ahomansikan tapaan nuo rönsyt lähtevät keveästi nyppäämällä.

Lilja On Stage

Tylsä Mörökölli lopetti hiljan oman postauksensa kehottamalla lukijoita menemään pihalle ja haistamaan kukkasen. Kyseinen toimenpide on viime aikoina meidän pihalla sujunut ilman suurempia manöövereitä, sillä pitkään ja hartaasti kukkinut lilja On Stage tuoksuu todella voimakkaasti. Ei edes tarvitse mennä sen läheisyyteen, sillä tuoksu ulottuu monen metrin päähän. Ihan hyvälle tuoksuu, mutta jonkun kerran on käynyt mielessä, että onneksi näitä ei ole kymmenittäin. Voisi olla pitkän päälle pihamaalla oleskellessa päänsärky jo lähellä.

Rakastan näitä pelaguun nuppuja.
  
Ahkeroin näitä postauksia viikonloppuna useamman kappaleen ja laitan ilmestyväksi ajastuksella. Välillä ajatus juoksee ja tekstiä syntyy, kun taas toisella kertaa päässä surisee lähinnä tyhjäkäynti. Toinen syy postausten massakirjoitteluun on se, että olen menossa Pojan kanssa viiden päivän reissulle Berliiniin ja tämän postauksen julkaisun aikaan taidan jo perillä ollakin. Luultavasti reissun jälkeen olen niin tohkeissani kaikesta näkemästäni, ettei puutarhalle hetkeen riitä voimavaroja ja aikaa. Pikkasen matkajännitys mahan pohjassa jo tuntuu. Kuten aina. 

Leppoisia puutarhapäiviä kaikille!
  

21 kommenttia:

  1. Paljon kaunista kukintaa on vielä puutarhassasi. Upea syyshortensia. Ikävä löytö nuo kotilot. Toivottavasti sait kaikki hävitetyksi. - Oikein mukavaa Berliinin matkaa. Berliini on yksi parhaimmista Euroopan kaupungeista!

    VastaaPoista
  2. Ihanaa matkaa! Tuo lumikärhö on kyllä kaunis.

    VastaaPoista
  3. Hyvää matkaa!
    Ihania nuppuja ja kukkia, lilja on kaunis, mutta haisuliljat ovat tosiaan vähän vaikeita, jotkut niin äiteliä, ettei kestä.
    Voi harmi noita kotiloita! Lumikärhö on niin söpö, pitkään haikailin sitä, mutta nyt minulla on muutama pikkuruinen siementaimi viime kesänä kylvetystä mantsuriankärhöstä, eikös se ole samantyyppinen kukkapilvi.
    Miksi kotiloita ei pidä liiskata? Mun järjellä olis luullut niiden sitten olevan hyvää linnunruokaa, mutta ehkä sitten ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kotilot liiskaa esimerkiksi kengällä, saattavat kotilossa olevat munat kulkeutua kengänpohjassa toisaalle puutarhassa tai peräti kokonaan muualle, jolloin ihminen vain edesauttaa niiden reviirin laajenemista.

      Poista
  4. Hienoja on hortensiat nyt. Mullakin oli se Summer snow-kärhö, mutta en ole nähnyt sitä tänä kesänä. Mutta saattaahan se jossain mullan alla lymytä.
    Keijunkukatkin ovat tosi kauniita, mutta ah niin haasteellisia kuvattavia.
    Toivottavasti matka sujuu hyvin, varmaan siellä on paljon lämpimämpää kuin täällä pohjoisemmassa :)

    VastaaPoista
  5. Oi mukavaa reissua!
    Aivan ihania kuvia ja kukintaa:)

    Kotilot! Argggh! Mulla ne veti alppikährön napaansa ihan tosta vaan! Kyllä saavat kyytiä...

    VastaaPoista
  6. Ui ui noita suloisia karvanuppuja! Tekisi ihan mieli silitellä niitä vähän : )

    Hyvin näyttää mansikka laajentavan reviiriään. Ne onneksi lähtevät hyvin pienistä aluistakin ja siirto onnistuu hyvin.

    Oikein hyvää reissue teille : ))

    VastaaPoista
  7. Ihania ihmettelyjä!
    Minäkin koen monesti kasvien kuvaukset vaikeiksi, kun ei meinaa saada juuri kukintoja ja lehtiruusukkeita samoihin kuviin, puissa on vähän sama juttu. Niimpä sitä tulee vääntäydyttyä vaikka minkälaisiin asentoihin kuvausyrityksissään.
    Mulla on kaksi noita lumikärhöjä, jotka olen ostanut vähän eri nimillä. Toisessa lapussa luki: Clematis far. Summer Snow ja toisesessa
    Clematis x fargesioides, ´Paul Farges `, ´Summer Snow`. Samat kasvit nääkin lienevät. En tosin ostanut niitä vahingossa vaan tarkoituksella kaksin kappalein. Tykkään niin kovasti niiden rehevyydestä ja pitkästä kukinnasta.
    Oikein ihanaa reissua teille! Nauttikaahan kovasti ja tuo sitten tännekin terveisiä millainen paikka oli!

    VastaaPoista
  8. Elokuun kukkaloistoa. Paljon sinulla on kukassa.
    Hyvää viikonloppua, suuntaan sienimetsään.

    VastaaPoista
  9. Kauniita kuvia, erityisesti ihailin pelargonin kauniita nuppuja.
    Mukavaa Berliinin matkaa teille!

    VastaaPoista
  10. Kiva kun meillä riittää näitä ihmeitä ja ihmettelyjä ihan omassakin puutarhassa, saati sitten muualla :D
    Lumikärhö on niin kiitollinen kasvi, kukkii tosi pitkään ja kasvaa tosi nopeasti tosi isoksi!
    Oikein antoisaa Berliinin-reissua teille! Pari vuotta sitten meidän Artisti oli siellä puoli vuotta töissä ja viihtyi oikein hyvin. Mukava kaupunki oli hänen mielestään :)

    VastaaPoista
  11. Leimukukat ovat kauniita. Minulta on ne hävinneet :(
    Syyshortesia on kaunis, kiva kun se vaihtaa väriänsä syksyllä.

    VastaaPoista
  12. Hortensia onkin upea ja näyttävä kukkiessaan.
    Lumikärhö...todella ihana.
    Hyvää matkaa sinulle.

    VastaaPoista
  13. Siis eikä...teillä kukkii kyllä niin hienosti. Meilläkin on ollut paljon noita kotiloita.

    VastaaPoista
  14. Kauniita kuvia. Kyllä näin elokuussakin vielä riittää ihasteltavaa. Oma suosikkini on syyshortensia. Sitä jaksan vuodesta toiseen ihastella.

    VastaaPoista
  15. Minä istutin myös kesällä lumikärhön mongolianvaahteraa pitkin kiipeämään. Ja viime viikolla huomasin muutamia valkoisia pikkupalloja;) Toivottavasti vahvistuu ja tämä kaunotar ja kiipeää korkeuksiin!
    Ja hyvää reissua teille!

    VastaaPoista
  16. Toisaalta kiva, että nuo kotilot olivat kiivenneet näkyviin. Meillä ne piilottelevat lehtien alla. Ihanaa kukintaa! hyvää reissua, vaikka olet jo varmaankin palailemassa :) (luin postauksen niin myöhään).

    VastaaPoista
  17. Hienoa kukintaa Minulla oli viimevuonna lumikärhö mutta paleltui viimetalvena
    Odottelen jospa se viellä nousisi eloon ensikevänä :)

    VastaaPoista
  18. Ihana lumikärhö! Minulla se kärsi viime talvesta, eihän raukka ollut vielä kunnollla ehtinyt juurtuakkaan. No, elossa on ja kasvussa, joten ehkäpä siitä kaunis tulee ;)

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!