sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Puita ja pensaita istuttaen

Primula Pruhoniciana-ryhmä 'Wanda' - Suikeroesikko

Pari päivää on kulunut rattoisasti lapio- ja kärräyshommissa. Tuoreet kasviostokset piti saada mahdollisimman pian maahan aloittamaan kasvuaan uudessa kodissaan. Istuttaminen on sinänsä yksinkertaista, mutta paljon siihen saa tuhraantumaan aikaa. Ensin kaikki tarvittavat tavarat on kannettava paikalle, sitten tehtävä itse istutus ja lopuksi vielä kiikutettava samaiset tarvekalut pois. Helposti vierähtää tunti jos toinenkin.

Pulsatilla vulgaris 'Rubra' - Tarhakylmänkukka

Ensimmäisenä istutin kolme hunajamarjaa eli makeasinikuusamaa (Lonicera caerulea) alapihan aidan eteen, punakanelin ja valkeakuulaan väliin. Nurmikon olin jo aiemmin kuorinut pois paikalta, möyhentänyt maan ja tuonut uutta multaa tilalle. Kolme pensasta sujahti kuoppiinsa näppärästi. Juurelle runsaasti vettä ja hetken päästä lisää multaa.

Punakanelin toiselle puolelle istutin kaksi timanttituijaa (Thuja occidentalis 'Smaragd'). Niitä varten en ollut muokannut maata valmiiksi, joten urakkaa riitti perustamispuuhissa. Lopulta nurmikko oli poistettu, maa möyhennetty, uutta multaa lisätty ja ämpärissä vettä juuriinsa imeneet tuijat istutettu. Havujen eteen oli tarkoitus istuttaa pienikokoinen kukkiva pensas, mutta en saanut etsimääni. Toiste sitten.

Meconopsis betonicifolia - Sinivaleunikko

Kolmantena istutusvuorossa oli koristeomena Makamik (Malus purpurea 'Maka-mik'). Sille oli paikka jo valmiiksi muokattu. Sopivan kuopan kaivamalla Makamik löysi kotinsa, sai uutta multaa, vettä ja tukipuut vierelleen. Laitoin myös runkosuojan, jotta jänikset eivät heti puputa pientä puuta kuoliaaksi. Samalla muistin virittää hunajamarjoille verkon ympärilleen, vaikka en tiedä, tykkäävätkö jänikset hunajamarjoista.

Sempervivum hybrid 'Summer' ja Sempervivum arachnoideum

Alapihalta siirryin lähemmäksi yläpihaa eli rinteeseen, jonne olin ostanut istutettavaksi jalosyreeni Moskovan kaunottaren (Syringa vulgaris 'Beauty of Moscow'). Paikkaa en ollut valmistellut etukäteen ja niinpä jouduin urakoimaan tovin saadakseni pari kuollutta aronianjuurakkoa pois maasta. Mielessäni olin kuvitellut syreenin tulevan rinteeseen, mutta käytännössä se on lähes tasamaalla rinteen yläosassa. Paikka on multava, eikä vesi jää kasvin juurelle seisomaan. Jotta syreeni saisi riittävästi vettä juurtuakseen kunnolla, tein laattamaisista kivistä tilapäisen padon pikkupuun rinteen puolelle.

Moskovan kaunottarella ei vielä ole paljon mittaa, mutta työhuoneen ikkunasta sitä katsoessani olen oikein tyytyväinen istutuspaikkaan. Tulevina vuosina voin nähdä puun myös töiden lomassa. Sitä voi ihailla niin ylä- kuin alapihalta. Pienestä koostaan huolimatta taimi on vankka ja sen silmut pullistelevat vihreinä. Toivottavasti se kotiutuu.

Bergenia - Vuorenkilpi

Honkkarissa käydessäni ostin myös kaksi valkoista pallohortensiaa (Hydrangea arborescens 'Annabelle'). Aiemmin minulla on ollut vain yksi pallohortensia, jonka ostin 4 eurolla muutama vuosi sitten markkinoilta. Siihen tuli viime kesänä ensimmäiset kukat, joskin aika pienet. Loppukesästä ostin pinkin pallohortensian Tahvosten puutarhavierailulla. Sen kasvua ja kukintaa odotan innolla.

Uudet pallohortensiat istutin Bermudankolmion takalaitaan eli sisäänkäyntiä vastapäätä. Toiveissa olisi, että ne ajan kanssa kukkisivat yhtä komeasti, kuin erään talon pihassa lenkkireittini varrella.

Helleborus - Jouluruusu

Vielä riittää istuttamista. Puiden ja pensaiden jälkeen ei puhti riittänyt perennojen maahan kaivamiseen. Muhevaisella Makamikia ja jalosyreeniä hakiessani matkaan lähti myös kaksi punaista tarhakylmänkukkaa (Pulsatilla vulgaris 'Rubra'), joille en ole edes paikkaa päättänyt. Matkan varrella poikkesin myös toisessa puutarhamyymälässä ja kuinkas ollakaan, ostin muhkean sinivaleunikon (Meconopsis betonicifolia). Onkohan sinivaleunikoista tulossa samanlainen päähänpinttymä, kuin jouluruusuista. Jouluruusujen kanssa alan olla sinut, joten täytyyhän sitä itselleen jokin uusi haaste hankkia. Olkoon nyt sitten sinivaleunikkohaaste.

Jouluruusuista puheenolleen: vuosi sitten istutin Leikkimökkipihalle yhden jouluruusun, jonka pelkäsin jo menehtyneen. Vaan eipä olekaan. Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, uusia lehtikääröjä on jo maasta ponnistamassa.

Paeonia lactiflora - Pioni

Istuttamatta ovat niinikään Honkkarista ostetut kaksi mehikasvia sekä kaksi purppurakeijunkukkaa (Heuchera micrantha 'Palace Purple'). Kellarissa on myös odottamassa siemenestä kasvatetut etelänmunkit ja koreatörmäkukat sekä juurakoina ostamani punatähkät. Niin ja muutama viikko sitten Puutarhanikkareilta ostetut kaksi jouluruusua, jotka ovat ruukuissaan terassilla. Ai niin, kasvarissa on myös jaloangervoa ja liljoja. Sekä tietenkin netistä ostetut kasvit, jotka eivät ole vielä edes tulleet. Lapiolleni on siis töitä tulevillekin päiville.

Lamprocapnos spectabilis - Särkynytsydän

Kroppa ei ole ihan vielä tottunut tuntien kovaan uurastukseen. Hyvin sitä jaksaa kaivaa ja kärrätä, mutta seuraavana aamuna sängystä noustessa on lievää jäykkyyttä havaittavissa. Kynnenalusissakin alkaa taas olla jokakesäiset surureunasomisteet hanskoista huolimatta. Kummasti varpaatkin mustuvat, vaikka sukat on jalassa. Saappaita en lämpiminä aurinkopäivinä töissäni aina käytä, eikä puutarhakengissäni ole kantaa, joten hyvin sukat läpäisevät kostean mullan. Vaan mikäs on saippualla kuurattuna tepastella katselemassa kättensä töitä.

Crataegus × media ´Paul´s Scarlet´ - Ruusuorapihlaja

Parin päivän ahkeroinnin jälkeen olo on tyytyväinen, joskin ihmetyttää, miksi tieten tahtoen pitää hankkia itselleen aina vain lisää tekemistä. Eikö puutarhassa voisi vain istua ja taivastella? Voi toki, aikanaan. Ensin on järjestettävä sitä taivasteltavaa. Kokemuksesta tiedän, etten kovin pitkään jaksaisi paikallani istua pelkästään ihastelemassa. Kohta jo hyppäisin tutkimaan jotain lähempää ja pian huomaisin pohtivani, mitähän tälle voisi tehdä ja tähän istuttaa. Valittakoon työn paljoutta ja ankaruutta se, joka niin haluaa. En ole työnarkomaani, mutta puutarhatyönarkomaani taidan olla.

Syringa josikaea - Unkarinsyreeni


36 kommenttia:

  1. Huh huh, onpas sinulla ollut siellä paljon istutettavaa! Mutta ymmärrän kyllä mistä puhut. Itsekin haluaisin myllätä kaikki vapaa-ajat pihamaalla.

    Meillä on maa vielä jäässä eikä istutushommiin. Sitten keväändotuksen tuskassa myllään kompostejani varmasti ihan liian kanssa. Tänään tosin olisi sisähommia tiedossa. Orvokkeja on isot tuppaat vielä koulimatta, vaikka niitä jo 80 kappaletta on koulittu. Aina niitä siemeniä hulahtaa vähän liikaa ruukkuun kylväessä. Ja mitään ei raaski heittää pois.

    Moskovan kaunotar on minunkin pakko saada. Minulla on ollut aiemmin rivitalon pihassa sellainen ja se on todella kaunis ja ihanalle tuoksuva syreeni.<3 Moskovan kaunottarelle olen jo paikankin suunnitellut. Eli heti kun lapio vaan uppoaa maahan, alkaa kaivaminen!

    Jouluruusuista minullakin on päähänpinttymä. En tiedä, miten ne täällä III-vyöhykkeellä talvehtivat, mutta aion todellakin kokeilla. Kun vaan jostain löytäisin ihania, värikkäitä jouluruusuja. Valkoinen on kaunis, mutta vähän tylsä.

    Kylmänkukkiakin haluaisin... En ole nähnyt kangasvuokkoja metsässä, ainakaan vielä. Käsittääkseni asutaan alueella, jossa kangasvuokkoja voisi kasvaa luonnonvaraisena. Minulla on haaveena valokuvata kangasvuokko aamuauringossa. Mutta jos ei niitä kangasvuokkoja löydy kameran eteen, niin sitten pitää ostaa kylmänkukkia puutarhaan ihailtavaksi ja kuvattavaksi.

    Kyllä on odotus pitkä malttamattomalle puutarhurille. Piha on tänä vuonna yhtä suurta yllätystä, kun muutimme tänne talvella enkä tiedä yhtään, mitä kaikkea edelliset asukkaat ovat pihamaalle istuttaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on huikea määrä kesäistä kukintaa tiedossa, 80 orvokkia jo koulittuna. Siemeniä tulee aina kylvettyä liikaa. Pitää olla niitä varakasveja, jos yksi ei onnistukaan. Lopulta kaikki paikat pursuavat varakasvin varakasveja, mutta aina niille on paikka löytynyt.

      Kyllä jouluruusun pitäisi selvitä III-vyöhykkeellä. Lumipeite on sille hyvä suoja, kuten monille muillekin kasveille. En osaa vinkata hyviä jouluruusumyyjiä, mutta kannattaa varmaan kysyä hyvilstä taimimyymälöistä. Tarhakylmänkukka on osoittautunut odotettua helpommaksi kasvatettavaksi. Kangasvuokkojen sijaintia ei taida monet kuvaajat enää edes kertoa, kun sitten joku toope käy ne kaivamassa omalle pihalleen.
      Sinulla on hienot ajat edessä, kun saat ihmetellä, mitä pihan mullasta missäkin nousee. Toivottavasti kivoja yllätyksiä.

      Poista
  2. Ihania putarhahommia! Uusien kasvien istuttaminen on niin koukuttavaa, saa odottaa tulevan kesän kasvua ja ehkäpä nähdä osan jo kukkivankin. Kylmänkukkia olen hankkinut useampia jo aiempina vuosina ja hyvin näyttävät talvesta selvinneen. Sinivaleunikot ovat jo useampana vuonna nousseet ilahduttamaan, mutta yhtään kukkaa eivät ole kuitenkaan jaksaneet tehdä. No hyvä, kun ovat edelleen hengissä. Tuo sinun ostamasi yksilö onkin vankan kokoinen! Ja Moskovan kaunotar pääsi puutarhaani viime syksynä ja pullistelee nyt täälläkin silmujaan. Voi, miten tämä kevät on mukavaa kasvien jälleennäkemisen aikaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarhakylmänkukat ovat tosiaan osoittautuneet kestäviksi ja helpoiksi kasvatettavaksi. Vihdoin vanha punainenkin näyttää puutarhassani heränneen. Saapahan pian uudet punaiset seurakseen.
      Toivottavasti sinivaleunikkosi innostuvat vielä kukkimaan. Istutusvuonna nuput kehotetaan poistamaan, jotta kasvi kotiutuu ja kukkii paremmin jatkossa. Omassa ostotaimessani ei vielä näy nuppuja poistettavaksi.
      Sanos muuta, kevät on hienoa jälleennäkemisen aikaa. Joka päivä uusia yllätyksiä ja pienetkin asiat tuottavat paljon iloa.

      Poista
  3. Tässä toinen puutarhatyönarkomaani. Sitä pitää tehdä mistä nauttii ja minä nautin eniten puutarhasta kun saan tehdä siellä jotain. Sitä katseluakin saa olla mutta sen rooli ei ole merkittävä. Oi, sait tuota punaista tarhakylmänkukkaa, minä olin myöhässä tilaukseni kanssa ja nyt pitää metsästää sitä taimistoilta. Moskovan kaunotar on upea kukkiessaan, minulal se kukki jo hyvin nuorena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin punaiset tarhakylmänkukat Muhevaiselta. Olisin halunnut myös valkoista, mutta sitä ei nyt ollut. Ylipäätään sanoivat, että perennapöydät ovat vasta täyttämisen alussa eli kannattaa käydä myöhemmin uudelleen.
      Puutarhatöissä on jotain sellaista taikaa, mitä ei oikein missään muussa ole. Ikävät ja likaisetkin hommat tietävät jonkin edistymistä ja uuden valmistumista. Loputon työ ei haittaa laisinkaan, vaan pikemminkin tuo jatkuvuutta.

      Poista
  4. No sinäpä olet päässyt jo vauhtiin! Meillä ei vielä tarvi haikailla istutuksia, paitsi pääsiäisen sipulikukkia olen tökännyt multaan.
    Minulla on "jemmaistutuksessa" aika monta kasvia, joille pitäisi saada uusi paikka. Ehkä se tänä kesänä onnistuu.
    Varmasti jotakin uutta löytyy kaupoista, tuo Moskovan kaunotar on yksi mun ostoslistalla oleva. Mukavia puutarhapäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kaivuhommia on voinut tehdä käytännössä läpi vuoden, vaikka näin kevään tullen vasta tartuin kunnolla toimeen. Taidan odottaa perennojen istuttamisen kanssa nähdäkseni, missä on kunnolla tilaa. Sipulikukkien runsaudesta huolimatta kaikki muu on vielä aika aluillaan.
      Moskovan kaunotar näkyy olevan hyvin suosittu. Eiköhän niitä kaupoissa sinullekin riitä.
      Kiitos, samoin sinulle aurinkoa ja lempeitä päiviä puutarhassasi!

      Poista
  5. Palio oot jo istuttanu ja palio o viälä istutettavaa, mutta sehän kuuluu varsinki puutarhanarkomaanin kevääsehen :) Meillon kasvu viälä nii alakutekijöös, ettei penkkiihi oo viälä mitää asiaa. Ens viikolla vois käyrä kiarroksella, josko jotaki uuttaki löytyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankkimilleni puille ja pensaille oli tyhjät paikat varattuna. Perennojen kanssa lienee viisainta vielä vähän odottaa, jotta näen, mihin ne voi istuttaa. Paljon on nousematta ja siksi ei viitsisi mennä turhan päiten muiden heräämistä häiritsemään.
      Pihakierroksia kannattaa tehdä ahkerasti. Huomasin taas tänäänkin sellaisia nousuja, joista pari päivää sitten ei ollut vilaustakaan.

      Poista
  6. Puutarhatyönarkomaani, tuo voisi olla hyvä sana hirsipuupeliin :) Olet kyllä niin tehokas että saisit koska vaan tulla tekemään minunkin taimihankintani ja kääntämään nurmikot ;) Voisin sitten vaan pistellä kuoppiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, sehän olisikin hauska järjestely, että joku toinen tekisi perustamistoimet ja itse vain tyrkkäisi kasvin kuoppaan. Olen joskus ehdottanut sellaista Ukkokullalle, mutta ei ole vielä innostunut. Enkä usko innostuvankaan.
      Taimihankinnat jonkun toisen puolesta olisivat mukavia. Saattaisi rahaa palaa yli budjetin. Toisaalta olisi ikävä ostosretken päätteeksi sanoa hyvästit kaikille kaunottarille, joita on innolla ollut valitsemassa.

      Poista
  7. Hyvä meininki. Istutuspuuhat ovat mukavia. Paitsi ruukkuihin, kun pitäisi istuttaa daalian juurakoita. Se on tylsää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Daalian juurakoiden ruukkuun tunkemisessa on työtä. Suurin daaliani on siksi yhä paperisäkissä, sillä en ole keksinyt sille sopivaa paikkaa.

      Poista
  8. Olet ollut ahkerana. kaunista tulee.
    Kaikkea hyvää sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sylvi! Puutarhatyöt ovat sen verran innostavia, että niitä tekee mielellään. Ei tunnu laisinkaan ahkeroinnilta.
      Samoin sinulle, kaikkea hyvää ja mukavaa sunnuntaita!

      Poista
  9. Hienoa! Taidan omaksua myös itselleni tuon puutarhatyönarkomaani -tittelin. Pitkään ei osaa istua ja ihmetellä, mutta sopivalla tahdilla tekeminen on niin mukavaa ja siinähän sitä tulee myös katseltua, nuuhkittua ja kuunneltua lintuja samalla. Minun työni etenevät istutusten suhteen sen pidemmän kaavan kautta eli joudun tekemään istutuspaikan valmisteluihin niin paljon töitä ennen kun saan taimen kaivettuja paikalleen - sinä olit onneksi osan alueista työstänyt jo etukäteen. Kivalta kuulostivat istutuksesi ja hienoa nähdä kuvia myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perustamistyöt ovat ne kaikkein tärkeimmät, joten niitä ei kannata laisinkaan väheksyä. Sitä kauniimmin kasvit viihtyvät, mitä paremmat olosuhteet niille järjestää. Parasta kaikessa lapioinnissa ja kaivamisessa on juuri se hetki, kun alkaa tulla valmista. Siinä tilanteessa sopii hyvin tokaista: "väsynyt, mutta onnellinen".
      Työn tiimellyksessä kuvaaminen jää minulta aina tekemättä. Kun vihdoin palaan sisälle ja käyn pesulla, en jaksakaan enää lähteä kuvaamaan. Niinpä kuvat valmiista työstä tulevat jossain jälkijunassa.
      Puutarhatyönarkomaanin titteli on näissä piireissä arvostettu ja sinäkin olet sen ansainnut.
      Oikein mukavia puutarhahetkiä sinulle Päivi!

      Poista
  10. Oo, mikä määrä uutta istuttettavaa. Minä en ole edes oikein päässyt vauhtiin uusien hankintojen kanssa. Ehkä hyvä niin, sillä pitkä kasvukausi on vasta aluillaan ja saatoin istuttaa viime vuonna paljon uutta, mutta kukkapenkkeihin jäi varmasti aukkoja, jota tänä vuonna täytyy täydentää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankinnoilla ei ole vielä mikään kiire. Myymälässäkin vasta täyttivät pöytiä ja tyhjensivät rekkakuormia. Ehdin katsella lumetonta puutarhaani niin pitkään, että malttamattomuus voitti ja lähdin ostoksille.
      Aukkopaikkoja minullakin varmasti on, mutta vielä en ole niistä täysin selvillä. Täytyy hetki odottaa, mitä ja mistä nousee mitäkin.

      Poista
  11. Puiden ja pensaiden istuttaminen on ihanan toiveikasta puuhaa. Sait paljon aikaiseksi ja toden totta puutarhurointi aiheuttaa riippuvuutta. Tänään olen pakottanut itseni sisätöihin, siivoamaan ja taimien hoitoon. Uskaltasiko lähteä puutarhoille uutta toivoa hankkimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy ne sisähommatkin välillä tehdä. Sen jälkeen on ilo ja rauha pureutua piha-asioihin. Minä pesin eilen talon toisen puolen ikkunat. Toisen puolen ikkunat pesin jo aikaa sitten. Nyt tuntuu, että ihan luvan kanssa saa taas lapiota heiluttaa.
      Minusta puutarhaostosten tekeminen oli huomattavasti helpompaa ja vähemmän ahdistavaa, kuin ruokakaupassa käynti. Valtaosa kasveista oli ulkona, jossa oli tilaa ja avaruutta. Myymälässä oli selvästi huomioitu, ettei asiakkaan ja myyjän välille synny lähikontkatia. Itse asiassa oli vapauttavaa kierrellä katsomassa kasveja ja unohtaa hetkeksi arjen ongelmat.

      Poista
  12. Oletpa sinä jaksanut ahkeroida! Vaan tuo työ varmasti palkitsee tulevina kesinä vaivasi moninkertaisesti :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhatyöt ovat terapiaa ja niitä jaksaa tehdä. Istuttamisessa on tosiaan se ilo ja hyöty, että palkintoa riittää moneksi vuodeksi eteenpäin.

      Poista
  13. No wau, nyt on vahvaa tekemisen tuntua! Mikäpäs noin mainioille hankinnoille on kuoppaa kaivaessa. Sinivaleunikot ovat ihania, vihdoin löysin itsekin niile semmoiset paikat joissa näyttävät viihtyvän, myös lila versio.
    Sari tuolla ylempänä kyseli kestäviä jouluruusuja, kannattaa tsekata Särkän perennataimiston tarjonta!
    Minulla meni tämä kolea sunnuntai kasvihuoneessa, sain ruukutettua tusinan plus 1 daalianjuurakkoa Eurobulbin tilauksestani ja sen lisäksi ruokottoman määrän kaikkea muuta ihanaa. Niitä on niin petollisen helppoa klikkailla ostoskoriin, ei silloin mietitä niin arkisia asioita kuin ruukutuksia :D Kasvihuoneessa tuoksuu nyt vahvasti multa.
    Illalla piti vielä pikkuisen louskuttaa saksia. Silppusin talon nurkalle istuttamani vanhan valkoisen syreenin. Se tuotiin vanhasta mummolasta ja kukkii vahvasti joka kesä. Tekee ihan tuhottomasti piiskaoksia joten ihan kunnolla sitä piti kurittaa.
    Moskovan kaunotar on hieno syreeni, nopeakasvuinen ja kaunis.
    Puutarhatyönarkomaani, mainio termi jonka ymmärtää kerrasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Särkän perennataimistoon on turhan pitkä matka, mutta taidan silti vilkaista. Tarvittaessa kusti eli posti kulkee kasvienkin kanssa.
      Sinulla on tulossa varsinainen daaliakesä, kun noin paljon olet niitä purkittanut. Nettiostamisessa on se suuri haitta, että kuvia on kiva klikkailla ja totuus ilmenee vasta loppusummarivillä.
      Kiva kuulla, että Moskovan kaunotar on noeakasvuinen. Tuolla se ikkunasta katsoessa pullistelee silmujaan ja aiheuttaa kärsimätöntä odotusta.
      Meitä puutarhanarkomaaneja tuntuu olevan enemmänkin. Sielläkin!

      Poista
  14. Ahkera ,olet ollut,todella!
    Työ tekijäänsä kiittää....ja silmille ilo riittää....menikös se noin:)
    Mukavaa uutta viikkoa!Sinulle Between!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kitos Liisa! Tuo sananlaskun loppupuoli onkin minulle uusi. Voi hyvin mennä noin.
      Viikko on alkanut työn touhussa tämäkin. Mukavaa vapun odotusta sinulle!

      Poista
  15. Vastaukset
    1. Tekisi mieli istuttaa nuo loputkin hankinnat, mutta paikat ovat vielä vähän auki. Pitää odottaa nähdäkseen, mitä mistäkin taas nousee.

      Poista
  16. Taidanpa minäkin tunnustautua puutarhatyönarkomaaniksi. Ehkä nimitys osuu kohdilleen, jos joka paikka sisätiloissa pursuaa taimia ja puutarhassa on aloitettu neljän eri paikan kaivaminen, vaikka routakaan ei ole edes ehtinyt vielä sulaa. Noin paljoa uusia hankintoja minulla ei sentään ole eikä ehkä tulekaan tänä vuonna, enkä ole vielä istuttanut mitään puutarhaan.
    Tuollainen punainen tarhakylmänkukka on ehdottomasti hankintalistalla. Pitäähän sitä nyt koko värisuora olla, kun valkoisia jo on, ja toissa syksynä kylvettyjä liilojen siementaimia näytti olevan ainakin pari hengissä. Sinivaleunikon taimi on niin pörheä, että olisikohan kesällä jo luvassa kukkiakin? Toivotaan sille pitkää ikää puutarhassasi, samoin kuin kaikille muillekin uusille hankinnoillesi. Hunajamarjat muuten kannattaa ehdottomasti suojata kunnon verkoilla. Minulla ei yhdelle riittänyt verkkoa, joten laitoin sen talvisuojaksi reilusti herukan oksia harhauttamaan rusakoiden hajuaistia. Eilen huomasin, että kaksi oksankärkeä oli jäänyt herukoiden oksien yläpuolelle törröttämään ja eikö vain rusakko ollut napsaissut ne siististi poikki. Onneksi ei ollut viitsinyt työnnellä risuja pois edestä, että olisi päässyt syömään koko hunajamarjan taimen. Tai sitten sillä oli ollut kiire paremmille apajille.
    Aurinkoista vappuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti puutarhatyönarkomaani sopii sinullekin titteliksi. Olet niin ahkera ja innostunut kasvattaja, ettei ihan jokainen samaan pysty.
      Sitä tarhakylmänkukan värisuoraa minäkin haikailen. Valkoinen on vielä saamatta, ja vaaleanpunainen. Sinivaleunikon ohjeissa kehotetaan poistamaan ensimmäisenä vuotena nuput, jotta juurtuminen ja kotiutuminen varmistuu. Vielä ei kaverissa nuppuja näy.
      Ajattelinkin, että hunajamarja saattaisi olla jänisten herkkua. Mikäpä ei olisi? Kerrankin olin kaukaa viisas verkottaessani kaikki kolme. Toivottavsti sinun hunajamarjasi toipuu talttahampaiden maistelusta.
      Aurinko paistaa, mutta vähän on viileää. Toivotaan siis lämpimämpää, niin sinulle kuin minullekin!

      Poista
  17. Oho, oletpas uurastanut! Puiden, pensaiden ja perennojen istutus on kyllä aina toiveikasta puuhaa. Tulossa on ihastuttavaa kukintaa noilla istutuksilla.

    VastaaPoista
  18. Siellä ollaan jo kovasti puutarhatöiden touhussa. Meillä maa on vielä jäässä, ainakin paikoin. Muutaman rikkaruohon olen toki jo kiskonut irti:)

    VastaaPoista
  19. En ikinä jaksa tajuta mikä vei minulta kaikki särkyneet sydämet! Olisi varmaan pitänyt ostaa punaista, se on kuulemma varmempi. Pari suvea niistä saimme nauttia. Joka vuosi taidan sinulle kirjoittaa, että nyt sitä tarhakylmänkukkaa ja sitten unohdan. Onpa teillä aikaisessa.

    ♥♥

    VastaaPoista
  20. Hienoja hankintoja, jotka tulevat tuottamaan paljon kaunista katseltavaa puutarhaanne. Minunkin pitäisi hankkia Makamik koristeomenapuu. Yksi vanhus pihallamme jo on, mutta huomasin viime kesänä, että osa sen oksista oli pahoin kuivunut. Itse rungosta on myös osa kuorta irronnut melko pahoin talven aikana. Saattaa hyvin olla, että kukinta jää tältä kesältä näkemättä?


    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!