torstai 28. toukokuuta 2026

Toukokuun kauneutta

Malus purpurea 'Aamurusko'
 

Jos vuodesta pitäisi mieluisin kuukausi valita, ottaisin toukokuun. Ehkä sen ensimmäisenä ja sitten perään kaikki muut kesäkuukaudet. Unohtamatta syys-lokakuun ruska-aikaa. Hyvä, ettei tarvitse tehdä valintaa, vaan voi täysin rinnoin nauttia jokaisesta kuukaudesta ja jokaisen kuukauden jokaisesta päivästä. 

Malus domestica 'Valkeakuulas'


Toukokuun yksi odotetuimpia näkymiä on viime vuosina ollut koristeomenapuut. Niin nytkin, enkä pettynyt. Tosin vanhimmat, pikkupuutarhan Aamurusko ja Royalty kukkivat tavallista vaatimattomammin. Sen sijaan alapihan toissa kesänä istutettu Aamurusko ja naapurin aidan lähellä neljä vuotta kasvanut Makamik laittoivat pienempiin kokoihinsa nähden parastaan.

Omenapuista Huvitus alkoi kukkimaan ensimmäisenä. Se jo pudottelee terälehtiään. Valkeakuulas ja Punakaneli ovat parhaillaan aivan täynnä kukkia. Ellei muutaman tunnin kestänyt rankkasade ole niitäkin tyhjentänyt. Ei ole, huomasin ikkunasta vilkaistessani. Syysomenassa on vain vähän kukkia.

Malus purpurea 'Musta Rudolf'


Alapihan Musta Rudolf aloittaa kukinnan hieman muita myöhemmin. Sen nuput ovat jo valmiina avautumaan. 

Magnolia stellata 'Susan'

Magnolian siirsin pikkupuutarhasta kesällä 2023 alapihan Kaivoruusupenkkiin. Ajattelin siellä olevan parempi paikka aralle magnolialle. Keväällä riittää aina jännitystä, kun arvuuttelen magnolian talvesta selviytymistä. Hyvin on taas käynyt. Ensin luulin, ettei Susan tekisi yhtään nuppua. Karvaisista sykeröistä paljastui lehtiä. Mutta kyllä niitä nuppujakin sitten löytyi. Eilen laskin kuusi purppuraista nuppukääröä, joista alin lähes maassa.

Rosa spinosissima Plena - Juhannusruusu


Ruusuissakin on jo eloa eli kukkanuppuja. Ensimmäisestä sijasta nupun avauksessa kilpailevat Juhannusruusu ja Suviruusu. Myös Tove Jansson on kolmen kärjessä. Neilikkaruusun, tarhakurtturuusut Sävelen ja Soinnun sekä Ritausman leikkasin matalaksi. Samoin tein Teresanruusulle. Ne versovat jo voimakkaasti ja ehtivät hyvin vielä tänä kesänä kukkimaankin.

Vasen- ja Oikearinteen maanpeiteruusut Sommerwind ja Fairy palelluttivat kaikki oksansa talven aikana. Uutta versoa pukkaa niistäkin kiitettävästi. 

Clematis alpina 'Purple Dream' - Tarha-alppikärhö

Silmäteräkärhöni 'Purple Dream' pukkaa nuppuja. Pian ne avautuvat. En ole leikannut 'Purple Dream'ia kertaakaan, joten se alkaa olla paikoin varsin risuttunut. Nyt leikkaaminen on myöhäistä, sillä toinen toisensa lomassa risteilevistä versoista ei kukaan ota selvää, missä on alku ja missä loppu. Vahinkoja välttääkseni leikkasin vain muutaman selvästi kuivuneen oksankärjen. 

Viinikärhö 'Black Prince' kiipeää joka vuosi Muumi-tuijan laelle.
 

Kärhöt ovat heränneet kiitettävästi. Myös mattimyöhäistä näytellyt viinikärhö 'Black Prince' on herännyt ja aloittanut kasvunsa koti tukeaan. Ja luultavasti se tapansa mukaan kiipeää myös vieressä kasvavan Muumi-tuijan laelle. 

Majalispenkki


Majalispenkki on saanut muhia mielessäni. Viime keväänä siitä kaivettiin pois jättikokoinen ja vuosia paikalla kasvanut metsäruusu. Alkukesän aikana nousi muutama ruusunverso, jotka kaivoin pois. Kylvin penkkiin pioniunikoita ja kehäkukkia, joiden kukintaa riittikin koko kesäksi. 

Monivuotisia en penkkiin mahdollisten ruusunversojen vuoksi ole istuttanut. Vasemmassa laidassa on syksyllä istutettuja tähtilaukkoja. Nyt laitoin maahan joitakin esikasvatettuja komeatörmäkukkia, maariankelloa ja kesäpäivänhattua.

Metsäruusu rehotti luonnollisesti myös penkin reunojen yli. Kanttausurien ja nurmikon reunasta muodostui turhan jyrkkä. Olen miettinyt kovasti, miten saisin tasoeroa loivennettua ja mullan pysymään penkissä. En halua enkä jaksa nyt nurmikkoa muotoilla. Niinpä ostin puupalikoista muodostuvaa nurminauhaa reunustamaan penkkiä. 

En tietenkään mitannut Majalispenkin ympärystä kauppaan mennessäni. Niinhän siinä sitten kävi, ettei kolme kahden metrin rullaa riittänyt. Käyn viikonvaihteessa hankkimassa pari rullaa lisää, jotta saan urakan valmiiksi. Sitten voinkin kylvää pioniunikoita. Ehkä myös kehäkukka 'Bronzed Beautya'. 

Isossa penkissä ei tee mieli loikkia kasvien päällä. Siksi kivet ja vuosia sitten valamani sementtipyörylät toimivat astinkivinä mennessäni nyppimään ja hoitamaan kasveja. 

Picea glauca 'Conica' - Kartiovalkokuusi


Majallispenkin toisella laidalla kasvavat kartiovalkokuuset ahavoituivat tänä keväänä varjostusverkoista huolimatta. Laitoin huonovointisiin kohtiin havubalsamia. Sen käytöstä ollaan montaa mieltä. Toistaiseksi en ole huomannut hyvää enkä huonoa.

Myös takana näkyvissä (toinen jää kartiovalkokuusen taakse) rungollisissa tuijissa on vaurioita, kuten jonkun verran muissakin tuijissa. 

Picea pungens 'Glauca compacta' - Kääpiöhopeakuusi

Pahimmin kevättalven auringosta kärsi kääpiöhopeakuusi. Toivon sen elpyvän, koska olen saanut sen lahjaksi vanhemmiltani ja isoveljeltäni. Kaikki nyt edesmenneitä. Puu on minulle muistopuu, mutta pidän myös kovasti sen ulkonäöstä. 

Mahonia

Mahoniat ovat yhä kaikkea muuta kuin kaunis näkymä. Vaikka niihin on jo tullut runsaasti uutta kasvua. Taidan sittenkin leikata mahonioita voimakkaammin, jotta saan ne vihertymään kokonaisvaltaisemmin. Nyt niissä on pitkiä lehdettömiä välejä ja paljon ruskeina rapisevia lehtiä. Olisi varmaan pitänyt leikata jo aikaisemmin, mutta kaikkea ei vaan ehdi ja huomaa tehdä juuri silloin kuin pitäisi. 

Runsas kaksi viikkoa sitten Tampereen Hatanpään arboretumissa kävellessäni huomasin siellä kasvavien mahonioiden olevan todella surkeassa kunnossa. Monta niistä oli leikattu likimain maan tasalle. Voin siis olla tyytyväinen, että omani on noinkin vehreitä.


Viime kesänä tilasin Latviasta erinomaisia pensastukia. Kiitos Kottikärryn kääntöpiiri -blogin Päivin vinkin. Meinasin jo unohtaa tuet kellariin, mutta onneksi huomasin ajoissa. Pionit alkavat olla jo tuen tarpeessa nuppuja pukatessaan. Pioneja ei parane päästää liian korkeiksi, sillä tukia asettaessa saa olla varovainen, ettei katkaise versoja. 

Sanquisorba obtuse - Nuokkuluppio

 
Nuokkuluppio on ehdoton ykkönen, jolle penastuki on tarpeen. Kuten kuvasta näkyy, puskan sullominen kokonaan tuen sisälle ei ole edes mahdollista. Kunhan versot tuosta kasvavat, saan niitä laitettua nätimmin. Yläpihalla kasvaa toinen nuokkuluppio Allaspenkissä. Nuokkuluppio näyttää paremmalta tuettuna. On myös ympäristön muille kasveille parempi, ettei nuokkuluppio retkota niiden päällä. 

Tilasin 10 pensastukea. Enemmänkin niille olisi ollut tarvetta, mutta ehkä pärjään muiden kanssa vanhoilla virityksillä. Muutama pioni jäi yhä kaipaamaan parempaa tukea. Samoin perhoangervo ja särkynytsydän ansaitsevat kunnon tuen.

Anemone sylvestris - Arovuokko

Itse asiassa joka puolella puutarhaa kukkii kaikenlaista. Nippanappa pysyn perässä, mitä milloinkin on odotettavissa. Monet kasvit ehtivät yllättämään heräämisillään, kun en ehdi riittävän usein kierroksille.

Arovuokko on taitava valtaamaan tilaa. Belliksen tavoin se pyrkii kanttausuriin ja käytäville. Olen kaivanut taimia muualle siirrettäväksi. Kivasti se näyttää kotiutuvan uusiin paikkoihin. Esimerkiksi alapihan toisen kriikunan tyvellä on kasvava joukko arovuokkoja.

Anemone hupehensis - Syysvuokko
 
Vuokoista puhuessani en tohdi olla mainitsematta syysvuokkoa, jonka heräämistä odottelin tänäkin keväänä sydän syrjälläni. Kiemurapenkissä on suurin esiintymä. Tai kaksikin, kun yksi paikalleen jättämäni siementaimi on muhevoitunut itsekseen. Olen siirtänyt siementaimia onnistuneesti myös muualle. Pikkupuutarhan Muuripenkin yksilö on jo virkeä. Samoin Saapaspolun kaveri. Onpa myös Päivänliljapenkin päädyssä viime kesän siirto herännyt. Aah, mikä loppukesän kukinta onkaan odotettavissa.

Narcissus recurvus

Tulppaaneista minulla ei tänä keväänä ole paljoakaan kerrottavaa. Viime syksyn vähäiset tulppuistutukset ovat kukintansa loppusuoralla. Edellisten vuosien tulpuista nousee yksittäisiä tähdenlentoja siellä täällä. Ilahduttavathan ne, ilman muuta. Etenkin, kun jotkut jaksavat nousta vuodesta toiseen muistuttamaan niistä loiston vuosista, jolloin laitoin pussitolkulla tulppaaneja peurojen syötäviksi.

Tämä hassu näky muutama päivä sitten Pikkupuutarhan Kivipenkissä oli pakko kuvata. Yrittävätkö Recurvus-narsissit syystä tai toisesta piilottaa selkänsä taakse lilaa tulppaania? Kuvitteleeko tulppu, ettei sitä huomattaisi? 
 

Narcissus 'Actaea' ja jouluruusut

Kriikunapenkissä taasen Actaea-narsissit ja vaalea jouluruusu kilpailevat huomiostani. Koitan olla kummallekin tasapuolinen. Jouluruusu on kyllä kukkinut jo viikkotolkulla, joten sillä ei pitäisi olla valittamista. Se onkin alkanut käyttää voimavarojaan uusien lehtien kasvattamiseen.

Berberis thunbergii 'Atropurpurea' - Purppurahappomarja

 
Voi, miten paljon kaikkea kaunista olisikaan esiteltävänä. Ja kertomistakin riittäisi monen postauksen verran. Puutarhaharrastajat tietävät ja ymmärtävät tämän jokakeväisen ilmiön. Aina voi jotain jättää pitkiksi talvipäiviksi kerrottaviksi. Jos vain malttaa. Se taas ei ole kovin helppoa, kun puutarha-asioista on niin mukava raportoida. Ja lukea muiden juttuja.

Aamupäivän olin varannut asioiden hoitamiselle puhelimitse. Sainkin isän uurnanlaskulle ajan varatuksi. Iltapäivällä oli tarkoitus täyttää kasvihuoneen vesitynnyri, jotta voin asentaa Blumatin. Samalla olisin kastellut lavakaulukset. Tällä kertaa luonto hoiti kastelun puolestani. Vettä tuli ajoittain aivan kaatamalla, mikä ilahdutti. 

Aurinkoisia päiviä on riittänyt. Samoin harva se päivä on tuullut navakasti tai jopa myrskyisästi. Yhdessä tuuli ja aurinko kuivattavat maata tehokkaasti. Nyt aurinko taas paistaa, mutta kastelu on hoidettu. Tynnyrin ehdin täyttää vaikka viikonloppuna. 

Myosotis - Lemmikki 

 
Puutarhatyölista on pitkä, mutta kivasti se välillä lyheneekin. Hautajaisjärjestelyt etenevät ja perunkirjoitus on käynnistetty.

Toukokuu lähenee loppuaan. Viikonloppuna on koululaisten ja opiskelijoiden juhlien aika. Iloisia juhlia ja kivaa loppuviikkoa! 


1 kommentti:

  1. Sinulla kun on tuota kokemusta, niin onko tänä vuonna kaikissa kasveissa ja puissa enemmän (määrällisesti) kukkia...
    Vai onko mun näkökyvyssä tapahtunut jotain... mielestäni oma kirsikkapuummekaan ei ole koskaan ollut "noin TÄYNNÄ" kukkia ja samaa tuolla luonnossa, joka puolella aistittavissa!

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!