Paluu lapionvarteen

Laskeva aurinko värjää pilvet ma 29.8.

Olen systemaattisesti vältellyt syksy-sanan käyttöä, mutta se lähestyy vääjäämättömästi. Turha työntää päätään pensaaseen ja paeta totuutta. Otetaan ilo irti jokaisesta kauniista loppukesän päivästä, kunnes on aika kääriytyä sohvannurkkaan kirjan tai sukkapuikkojen kanssa.

Illat hämärtyvät vauhdilla. Yhdeksältä on sisällä jo niin pimeää, että valojen sytyttäminen on tarpeen. Lauantaina istuimme pergolassa nauttimassa melkeinpä välimerellisestä tunnelmasta lämmön hivellessä ihoa vielä auringonlaskun jälkeenkin. 

Katuvalotkin jo syttyivät. Palattuamme sisälle vajaan tunnin palaneet valot niin alueen kaduilla kuin puistossakin sammuivat. Eivätkä sen jälkeen ole syttyneet. Että onkin pimeää, kun ainoat valopilkut syntyvät talojen osoitevaloista. 

Etsin kunnan sivuilta jotain vinkkiä valojen sammumiseen, ei löytynyt. Tiistaiaamuna laitoin palautesivujen kautta yhdyskuntatekniikalle kysymyksen, onko kunta aloittanut sähkönsäästämisen? Jos on, niin asiasta olisi ollut mukava saada informaatiota ennakkoon. Sähköpostiini ponnahti vastaus samantien: ei ole kyse säästöistä, vaan alueemme valoissa on jokin vika. Lähettävät sähkömiehen korjaamaan asian.

Minun puolestani ainakin osa katuvaloista voi olla pimeänä yöaikaan. Iltaisin ja aamuisin ihmiset kuitenkin liikkuvat monin tavoin, pallokentällä pelataan ja leikkipuistossa keinutaan. Valaistus luo turvaa ja mahdollistaa monipuolisen liikkumisen. Neljän vuoden takaisen alueemme kunnostuksen yhteydessä myös valaistuksessa huomioitiin energian kulutus asentamalla led-lamput.

Tiistai-iltana katuvalot syttyivät normaaliin tapaan. Ja sammuivat runsaan tuntia myöhemmin muutamaa lukuunottamatta. Keskiviikkoillasta en vielä tiedä, kun tätä kirjoittaessani on valoisaa.

Helianthus annuus - Auringonkukka

 
Loppukesän hässäkkä alkaa vihdoin rauhoittua. Kuivuuteen sen sijaan ei ole tullut kummoistakaan parannusta. Jos aamun sääennusteessa sadepilviä näkyykin, päivän aikana ne häviävät kartoilta. Muutamia taimia on odottanut viikkotolkulla pääsyä maahan. En ole ryhtynyt kaivupuuhiin, sillä mielestäni purkkeja on ollut helpompi kastella, kuin juosta kannun tai letkun kanssa ympäri puutarhaa. Päätin kuitenkin kääriä hihani ja ryhtyä toimeen elokuun vaihtuessa syyskuuksi. Ja säiden viilennyttyä. Lapion kanssa heiluminen on huomattavasti mukavampaa, kun ei jatkuvasti tarvitse pyyhkiä hikeä otsalta ja silmälaseista.

Krassi

Ennen istutustöitä kippasin kesän krassit kahdesta laatikosta ja yhdestä isosta potista kottikärryihin. Oli niissä edelleen aika paljon kukkia, mutta sitäkin enemmän mustia ötököitä varsissa. Harvinaisen pitkään krassini pärjäsivät tänä kesänä ilman ensimmäistä ötökkäiskua, joten siinä mielessä ei mitään valittamista.

Krassien varret silppusin kompostiin. Mullasta siivosin paksuimmat juuret pois ja mullan ripottelin mm. syreenien alle. Siellä se palaa luonnon kiertokulkuun. 

Krassin siemenien kanssa mokasin. Keräsin niitä elokuussa ison määrän, putsasin ja jätin terassin hyllyyn muoviseen jätskirasiaan. Vaikka rasiassa ei ollut kantta, oli kosteus tehnyt tehtävänsä ja suurin osa siemenistä mätäni. Krasseja kompostiin siivotessani olisin saanut runsaasti uusia siemeniä, vaan enpä huomannut silloin tilannetta tarkastaa. Jäljellä on sentään sunnuntaina kerättyjä siemeniä, jotka laitan talouspaperin päälle sisälle kuivumaan. Toivottavasti taas tästä hölmöydestä otan opikseni.

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Kelloköynnökset ovat olleet nupulla jo pitkään. Vihdoin nuput alkavat poksahdella auki. Pitääkin olla vikkelä ehtiäkseen kuvata kukat, jotka eivät montaa päivää freesinä esillä ole.

Cobaea scandens - Kelloköynnös

Ensimmäiset kukat avautuvat jostain syystä aina köynnöksen latvuksiin. Tämä kuva on otettu alkuillasta varsin kaukaa. En vain jaksanut raahata tikkaita talon nurkalta pergolaan. Pullistelevia nuppuja on aika paljon. Toivotaan, ettei sää ihan tolkuttoman kylmäksi mene, jotta kukat jaksavat avautua. Parina loppuviikon aamuyönä ennuste näyttää +3 astetta. Onneksi olen silloin lämpimän peiton alla. Kelloköynnöstä en sänkyyn kuitenkaan kaveriksi ota, vaikka kuinka koleaksi yöt kävisivät.

Kosmoskukat

Kosmoskukkia olla pitää, joka kesä. Kylvin niitä sekä yhteen isoon ruukkuun terassille että lavakaulukseen tontin laitimmaiseen aitanurkkaan. Ruukkukylvö ei ollut kovin hyvä keksintö, vaikka ahkerasti kesäkukkiani kastelinkin. Siitä huolimatta kosmokset kärsivät kuivuudesta ja kukkivat terassilla muutenkin huonosti.

Lavakauluksessa onni oli parempi. Kuivuus vaikutti kyllä sielläkin. Aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa multa kuivui ennätysnopeasti. Taimet itivät aika hyvin. Sen sijaan aiempina vuosina korkeiksi kasvaneet kosmokseni jäivät nyt paljon matalammiksi. Lavakauluksen paikka vaihtuu ensi kesänä. Kosmokset taidan kylvää muualle.

Dahlia Cafe au Lait

Daalioiden istuttaminen lavakaulukseen ruukkujen sijaan oli hyvä idea. Tosin vähemmän daalioita yhteen laatikkoon olisi ollut parempi, koska Cafe au Lait on vyörynyt kaikkien yli. Sneezy laatikon laidalla on puolustanut paikkaansa sinnikkäästi, joskin laihoin tuloksin.

Solanum lycopersicum Pink Tiger - Luumutomaatti

Tomaateissa viedään viimeisiä. Tiistaina poimin kulhollisen Bumble Beetä, Supersweetiä ja luumutomaatti Pink Tigeriä. Golden Sunriseä on kypsymässä vielä kymmenkunta kappaletta. Muutama Gardener's Delight, Yellow Pearshaped ja loput Pink Tigerit on myös kohtapuoliin korjuukelpoisia.

Kesän tomaattisato on ollut kiitettävän runsas. Ensimmäiset tomaatit kypsyivät 30.6. Sen jälkeen onkin voinut hakea kulhollisen kerran pari viikossa.

Solanum lycopersicum Pink Tiger - Luumutomaatti

Luumutomaatti Pink Tigeriä kokeilin ensimmäisen kerran. Sen kasvutapa on aivan erilainen verrattuna kasvattamiini kirsikkatomaatteihin. Versoja lykkäsi joka haarasta ja haaran haarasta. Kaikkiin tuli kukkia ja raakileita, jotka myös kypsyivät. Välillä ihmettelin, miten hentoiset varret jaksavat kantaa satoa, vaan niin vain onnistui.

Satoa alkoi tulla vähän muita myöhemmin, mutta sitten sitä onkin riittänyt. Pink Tigerin maku ei ole mitenkään mieltä sykähdyttävä. Suoraan sellaisenaan napostellessa toisinaan häiritsi tomaatin kärkeen muodostuva "piikki", joka tekee makuun puisevan lisän. Satoisuudesta huolimatta taitaa jäädä ainoaksi kokeiluksi.

Solanum lycopersicum Bumble Bee

Törmäsin lehdessä uutiseen, jonka mukaan ulkomaisista tomaateista on löytynyt uusi ruskokurttuvirustauti. Toistaiseksi virusta ei ole löytynyt suomalaisilta viljelmiltä. Kaupoista sitä jo löytyy. Kauppojen tomaateista virus leviää helposti omiin tomaatteihin mm. käsien ja työvälineiden välityksellä. Kotiviljeliljöidenkin on syytä jatkossa välttää siementen ottamista kaupan tomaateista, koska virusta on myös siemenissä. 

Lisää tietoa tomaatin ruskokurttuviruksesta mm. Ruokaviraston sivuilta.

Capsicum annuum 'California Wonder' - Paprika

Paprikasatoa voin vain kiitellä. Niitä on riittänyt salaattiin pilkottavaksi, soppa-ainekseksi ja jos jonkinlaisiin kokeiluihin.

Capsicum annuum 'Zazu' - Paprika

Punaisen California Wonderin ja pikkuisen Lompardon lisäksi kasvatin keltaista Zazua, joka on makea ja mieto paprika. Paprikan kasvattaminen kasvihuoneessa ei voisi helpommaksi tulla. Kunhan taimia kastelee sopivasti, muuta ei tarvitse tehdäkään.

Paahdettu tomaatti-paprikakeitto

Määräänsä enempää ei paprikaa jaksa salaattiinkaan pilkkoa tai täytettynä uunissa paistaa. Googletin vaihtoehtoja ja löysin paahdetun tomaatti-paprikakeiton ohjeen. Taisi olla K-ruokaohje. Creme fraiche kruunasi lopputuloksen. Oli niin hyvää, että ehdin jo syödä osan, kunnes keksin ottaa soppalautasesta kuvan.

Pikkelöinti on erinomainen ja herkullinen säilöntäkeino. Alkuviikon kasvarikäynniltä kotiutui keittiöön runsas kilo punaisia ja keltaisia paprikoita. Keitin niille mausteliemen. Sekaan olisi voinut laittaa vielä sipuleita, mutta niille löytyy runsaasti käyttöä muutenkin. Siksi en raaskinut omaa sipulisatoa purkkiin laittaa, enkä kaupasta käydä lisää ostamassa.

Citrullus lanatus 'Sugar Baby' - Vesimeloni

Yllytyshullun pitää aina kokeilla kaikkea. Olen ihastellut muiden kypsyttämiä vesimelonipalluroita, joten pitihän minunkin muutama siemen keväällä multaan laittaa. Itivät hyvin, jonka jälkeen jämähtivät muutaman sentin mittaisiksi. Kun eivät heittäneet henkeään, vein taimet kasvihuoneeseen. Onneksi istutin isompiin potteihin, sillä innostuivat jossain vaiheessa kasvamaan ja kukkimaan.

Vesimeloni olisi vaatinut parempia huoltotoimia eli versoja olisi pitänyt katkaista hedelmän kasvun takaamiseksi. Monesta kukasta syntyi pikkuinen pallero, joka joko kuivui tai putosi pian maahan. Muutamasta on kasvanut isompi. En usko niiden ehtivän kypsyä, kun kokoakin pitäisi tulla vielä lisää. Kuvassa pitäisi olla vaikkapa tulitikkurasia antamassa viitteitä vesimelonin koosta. Ei taida olla vielä edes kymmensenttinen.

Menköön tämäkin opiskelun piikkiin. Seuraavalla kerralla olenkin vähintään tokaluokkalainen. Sen verran positiivinen kokemus, että uskallan jatkaa kokeilua.

Allium tuberosum - Kiinansipuli

Kasvimaa tyhjenee vauhdilla. Loput porkkanatkin korjasin viikonloppuna. Niiden kasvattaminen lavakauluksissa onnistuu joka kesä yli odotusten. Minun kannattaisi jatkossa unohtaa kaikki hienoudet ja keskittyä porkkanaan ja sipuliin. Ja kesäkukkiin.

Kiinansipulia kasvatin pari vuotta sitten. Yhden taimen istutin parsalaatikkoon, jossa se on nyt alkanut kukkia. Kylvin kiinansipulia lisää keväällä, kun pussissa sattui siemeniä vielä olemaan. Nyt syksyn aikana pitäisi siirtää hyvin kasvaneet kiinansipulit lavakauluksesta maahan, jossa ne voisivat olla ja elää rauhassa. Kiinansipuli on monivuotinen, miedosti valkosipulille maistuva, ruohosipulin tapaan käytettävä maustekasvi.

Malus domestica Huvitus

Omenoista tulee kohtuullinen sato. Mitä nyt ötököiltä jää meille ihmisille syötävää. Tarkoitus on jossain välissä pilkkoa jokunen omppu pakastimeen. Osan pilkon höyrytettäväksi, jonka jälkeen laitan pehmenneen massan sosemyllyyn. Soseen pakastan ilman sokeria.

Omenoita on käytävä päivittäin keräämässä nurmikolta. Pudotessaan omenaan tulee klommo, joka alkaa nopeasti mädätä. Vähänkin vaurioituneisiin omenoihin iskee myös muumiotauti. Uusimman tiedon mukaan muumiotautiset omenat voi laittaa puutarhakompostiin, kunhan peittelee tautiset omenat. Sieni tuhoutuu maassa mullan seassa. Muumiotauti leviää ilman välityksellä, joten puiden alle muumioituneita hedelmiä ei ole syytä jättää lojumaan.

Prunus domestica subsp. insititia - Kriikuna

Kriikunoita tulee paljon. Niissä on tänä kesänä ollut luumukääriäisiä. Toukan kaivautumiskohtaan pusertuu hedelmästä nestettä, kumivuotoa, joka kuivuu hedelmän pintaan. Kriikunonissani on jo vuosien ajan ollut myös luumun äkämäpunkkia, joka aiheuttaa puun lehtiin vaaleita "nappuloita". Itse hedelmät ovat olleet syöntikelpoisia.

Viinirypäle Zilga

Rypälesadon kypsymisen kanssa ollaan vähän kiikun kaakun. Osa rypäleistä on jo saanut tummaa väriä pintaansa, mutta paljon on yhä täysin raakoja. Saamani tiedon mukaan rypäle ei kypsy tomaatin tavoin sisälle tuotuna. Vähintään se menettää makeuttaan, joka syntyy rypäleen kypsyessä auringonvalossa kiinni köynnöksessä. 10 vrk:n ennusteiden perusteella mennään melko koleissa olosuhteissa. Öisin alimmillaan +1 asteeseen. Taitaa jäädä liki kaksi ämpärillistä rypäleitä tänä vuonna syömättä.

Aronia

Aroniaa tulee jälleen kerran aika kivasti. Pakastin alkaa olla jo kukkuroillaan marjoja eri tavoin säilöttynä. Ehkä teen aronioista muutaman purkillisen hyytelöä, sillä se on oivallista suolaisten ruokien lisukkeena.

Loniceara per. 'Belgica Select' - Ruotsinköynnöskuusama

Ruotsinköynnöskuusaman punaiset marjat ovat myrkyllisiä, joten tyydymme ihastelemaan niitä kivoina puutarhakoristeina.

Alcea rosea 'Chaters Double' - Salkoruusu

Keväällä kylvin esikasvatukseen kahdenlaisia salkoruusun siemeniä. Siemenet itivät ja kasvaneet taimet istutin alkukesästä kahteen eri penkkiin. Toinen tekee komeita lehtiä eli elossa on. Toinen pukkasi nuppuja, vaikka itse kasvilla on mittaa runsas 10 cm. Toivottavasti tämä on hengissä vielä ensi kesänä.

Ostamani uudet syyshortensiat ovat yhä kaupan purkeissa, kun en ole ehtinyt niitä vielä istuttaa. Ensin pitäisi tehdä esivalmisteluja, joihin kuuluu kesän penkissä kasvaneiden auringonkukkien poisto. En vain ole raaskinut riipiä kukkivia kasveja pois. Uusia nuppuja ei enää näy, joten piakkoin alkaa pensaiden istutus.

Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise'

Pitkään vallalla olleen saamattomuuden vuoksi olen kiertänyt taimimyymälät kaukaa. Kaiholla olen lukenut teidän blogituttujen oivallisista ostoksista. Vähän sentään sain itseeni virtaa hankkimistani kahdesta syyshortensiasta, että menin ostamaan vielä kolmannenkin. 

Heräsin nimittäin yhtenä aamuna varhain idealampun loisteeseen. Keksin siirtää mustaherukat punaherukoiden kanssa samaan ryhmään, jolloin lähelle alapihan aitaa syntyy tyhjä kolo. Ilman muuta kolo on täytettävä ja sen aion tehdä uudella Vanille Fraisella, jonka kumppaniksi ostin purppuraheisiangervo Diabolon. Kasvutavoiltaan ja olosuhdevaatimuksiltaan ovat aika samanlaisia. Voisin kuvitella Vanille Fraisen vaaleanpunaisten kukkien istuvan kivasti Diabolon tummiin lehtiin.

Mitään en ole vielä siirtänyt, enkä ainuttakaan uutta kuoppaa kaivanut. Tässä on välissä pari hässäkkäpäivää, mutta äkkiäkös valmista syntyy, kunhan saan lapion käteeni.

Clematis Texensis-ryhmä PRINCESS KATE 'Zoprika' - Tarhalyhtykärhö

Riittäköön jorinat tältä erää. Kiitokseksi siitä, että jaksoit jutun loppuun saakka raahautua, laitan kuvan ihanasta prinsessakärhöstä. Että voikin olla kaunis.

 Mukavaa syyskuun alkua kaikille! Tulkoon värikäs syksy.

Kasvihuoneessa kaikki hyvin

Tomaatti Gardener's Delight

Kasvihuoneessa on nyt kaikki hyvin. Alku ei mennyt yhtä sutjakkaasti, kuin vuosi sitten, mutta siitä selvittiin. Kylvin paprikat 27.1., tomaatit 26.2. ja kurkut 3.4. Idätin siemenet tavalliseen tapaan muutaman päivän pesuhuoneen lattialla, jonka jälkeen siirsin itäneet taimet takkahuoneen ikkunalaudalle. Apuna oli työpöytävalaisimeen kiinnitetty kasvilamppu. Koulimisen jälkeen taimet siirtyivät kellarikasvattamoon, jossa minulla on kaksi tehokasta kasvihuonelamppua. Kellarissa ei ole ikkunoiden tuomaa luonnonvaloa, eikä myöskään lämmitystä. Lämpötila pysyi isommassa tilassa +15℃...+18℃ ja pienemmässä tilassa oven ollessa suljettuna +20℃.

Tomaatteja kellarissa 12.5.

 
17.4. istutin kertaalleen koulitut taimet isompiin astioihin. Niihin, joissa ne saavat kasvaa kasvarissa koko kesän. Kevään pysyessä koleana, aloin huolestua tomaattien selviämisestä tai pikemminkin niiden siirrosta aikanaan kellarista alapihan kasvariin. Ne venähtivät korkeiksi ja alkoivat kukkimaan. Varteenkin tuli paksuutta. Siirrosta oli tulossa melkoinen show, kun kottikärryihin mahtuu kerrallaan vain kaksi taimilaatikkoa. Ja laatikoita lykkiessä on koitettava saada tomaatit pysymään pystyssä matkallaan kellarista alapihalle.

Tomaatti kukkii 12.5.

 
18.5. päivät olivat hissukseen lämmenneet, mutta yöt olivat edelleen koleita. Jopa yöpakkasia esiintyi. Rohkenin kantaa tomaatit, kurkut ja paprikat kasvihuoneeseen. Se tiesi 7-8 hidasta ja varovaisesti edettävää edestakaista matkaa kellarin ja kasvihuoneen välillä. 

Koska kennokasvarissamme ei ole lämmitystä, ei edes sähköpistoketta, vedin johdon terassilta alapihalle, jotta sain kasvihuoneeseen ajastimella toimivan lämmittimen. Se ei ole kovin tehokas, eikä kennokasvari myöskään erityisen tiivis. Varotoimeksi ripustin kasvarin kummallekin seinustalle tuplaharsoista teltat, joiden sisään laatikot laitoin. Kylmimpinä päivinä harsot saivat olla  kiinni ympäri vuorokauden. Lämpiminä päivinä kävin avaamassa harsot, jotta ilma kiertäisi ja kasvit tottuisivat viileään ilmaan.

Harsot kasvarissa valmiina 12.5.

 
Kylmiä öitä riitti toukokuun loppuun saakka. 30.5. otin lämmittimen ja harsot kokonaan pois. Viritin Blumatin hoitamaan kastelun.

Jonkun verran tomaattien lehdet ottivat nokkiinsa joko kylmistä öistä tai lämpötilojen voimakkaasta vaihtelusta. Kurkut ja paprikat eivät reagoineet mitenkään, ainakaan näkyvästi. Jatkossa minun lienee tarpeellista miettiä, siirränkö tomaattien kylvöjä suosiolla maaliskuun puolelle. Tällöin ne ehtivät hyvin kasvaa, mutta kokonsa puolesta ovat helpommin siirrettävissä kasvihuoneeseen. Etenkin, jos kylmyyden vuoksi siirtoa joutuu odottamaan.

Kurkku Sherpa

Tapani mukaan kylvin hyötykasveja varmuuden vuoksi yli oman tarpeen. Onnistumisprosentti oli varsin hyvä. Kasvariin siirtyi aluksi kaksi kurkku Gordobaa, kaksi Beth Alphaa ja kaksi Sherpaa. Pojan lasitetulle parvekkelle annoin kurkkua, tomaattia ja paprikaa. Silti yli jäi pari Sherpaa, joita en raaskinut kompostiinkaan kantaa. Istutin ne isoon muoviruukkuun, jossa on jo ensimmäiset kurkut valmistumassa. 

Tomaatti Sungold

Tomaatteja minulla kasvaa seitsemää eri lajiketta, kaksi kutakin. Paitsi Supersweetiä ja Sungoldia kolme, koska niitäkään en voinut kompostiin laittaa ja tilaa vielä löytyi. Useimmat tomaatit jo kukkivat ja joissakin on raakileterttuja. Sungold alkaa saada väriä.

Luumutomaatti Pink Tiger on uusi kokeilu. Sen ruusunpunaisissa, pitkulaisissa hedelmissä on oransseja raitoja. Toistaiseksi kaksi Pink Tigeriäni ovat kovin hentoja ja selvästi muita hidaskasvuisempia. Kukkiakaan niissä ei vielä ole. Saada nähdä, jääkö yhden kesän tähdenlennoksi.

Tämä kuva on otettu 5.6. eli viikko sitten. Sen jälkeen kasvu on ollut nopeaa ja runsasta. Kurkutkin tavoittelevat jo kasvarin kattoa. Pallilla istuessa on varottava, ettei  kääntyessään vahingoita kasveja.

Viime päivien lämpimässä paisteessa olen avannut kasvarin oven aamulla ja käynyt sulkemassa illalla. Oviaukkoon olen pingottanut harson, jotta aurinko ei paahda avonaisesta ovesta suoraan tomaatteihin. Automaatti avaa kyllä kattoikkunan. Käyn säännöllisesti tutkimassa kasvien hyvinvointia, nyppimässä varkaita ja tsekkaamassa tukinarujen kiinnitykset.

Paprika Zazu

Paprikoita kasvihuoneessa on kolmea lajiketta; keltaista Zazua, pitkulaista Lompardoa ja California Wonderia. Zazun makuun tykästyin viime kesänä ja siksi ostin sen siemeniä varta vasten. Muiden siemeniä oli kotona jo ennestään. Kaikki paprikat ovat alkaneet kukkia.

Vesimeloni

Vesimelonia en ole aiemmin kasvattanut. Hetken jo manasin, että saa jäädä tämä kerta ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Siemenistä iti kaksi kappaletta nopeasti. Sain ne koulittua, mutta sitten niiden kasvu jämähti. Olin jo heittämässä onnettomat rääpäleet kompostiin, mutta annoin niille mahdollisuuden. Kasvarissa kaverit ovat hiukan piristyneet, joten seuraan tilannetta. Epäilen, ettei meillä tänäkään kesänä syödä itse kasvatettuja vesimeloneita.

Blumat-kastelujärjestelmä on kätevä ja helppo. Sitten kun sen saa säädettyä toimimaan haluamallaan tavalla. Joka kevät säätämisessä menee tovi jos toinenkin. Nyt kuvittelin onnistuneeni kertaheitolla, vaan puppua kanssa. Mennessäni seuraavana päivänä kasvariin katsomaan, totesin yhden kartion tyhjentäneen 150 l vettä kahdelle kurkulle. Siitä sitten täyttämään saavia uudelleen ja säätämään nuppeja. Onneksi kunnon kastelun kohteiksi joutuneet kurkut eivät pienestä pelästyneet.

Retiisit ja ruusukaalit 11.5.

Viime keväiseen tapaan kokeilin retiisien ja ruusukaalin varhaiskasvattamista kasvarissa. Kylvin kumpaakin pitkiin parvekelaatikoihin 15.4. Itivät niin nopeasti, etten muistanut edes ajoissa käydä harventamassa. 

Ruusukaalien harvennetut taimet on jo siirretty jatkamaan kasvuaan lavakaulukseen harson alle.

Ensimmäiset itse kasvatetut retiisit söimme 29.5. Harvennuksen jälkeen loput saivat tilaa kasvaa ja ne keräsin viime viikolla. Mukaan mahtui lavakaulukseen 12.5. kylvettyjä punaisia Cherry Bellejä ja kirsikanvärisiä Ametysthejä (ei kuvassa). Loput retiisit on kerättävä lähipäivinä, etteivät muutu puisiksi. Ja lisää kylvettävä.

Tavalliset sipulit istutin lavakaulukseen 12.5. Pussista jäi vielä sipuleita yli ja ne laitoin herukkapensaiden väliin. Siellä on sopivasti tilaa ja muhevaa multaa. Ei kai missään ole sanottu, että sipulien tulee kasvaa nimenomaan kasvimaalla.

Kaikki sipulit olisivat mahtuneet samaan lavakaulukseen, jos siihen ei olisi jo syksyllä istutettu talvivalkosipulia. Joita ei näy. Jotka kammottava jääkerros keväällä taisi tukehduttaa. Edessä on kesäruokien maustaminen kaupan valkosipuleilla ja uusien talvivalkosipulien hankinta.

Viiniköynnös Zilga

Pergolan seinillä ja katossa luikerteleva viiniköynnös on elossa, mistä iloitsen erityisesti. Nyt se kukkiikin pienimuotoisesti. Viiniköynnöstä kuuluisi leikata asianmukaisesti, mutta en ole leikkaamiseen perehtynyt. Ajattelin, että meillä viiniköynnös saa kasvaa voimiensa ja halunsa mukaan. Tuomaan välimerellistä tunnelmaa kesäruokapaikalle. Nyt joudun köynnöstäni jonkun verran leikkaamaan, sillä moni oksa on kuivunut elottomaksi. Paras ajankohta leikkaamiselle on nestevuodon välttämisen vuoksi myöhään syksyllä, marraskuussa. Ei siis kiirettä. Zilga ehtii vielä kasvattaa uusia lehtiä ja versoja iloksemme.

Samettikukka Jolly Jester mesimarjojen joukossa.

Aivan vielä ei pääse oman maan antimilla vatsaansa täyttämään. Ellei sitten halua syödä raparperia aamulla, päivällä ja illalla. Sitä nimittäin riittää. Jonkun verran olen antanut varsia kylässä kävijöille ja ison nipun laitoin pakastimeen. Ruohosipuliakin muistin leikata rasiaan pakastettavaksi. Sen tuppaan aina unohtamaan ja talvella sitten manaan, kun pitää kaupasta kantaa ruohosipulia. 

Seuraavaksi on tarkoitus leipoa raparperipiirakkaa niin vierasvaraksi kuin pakastimeen hätävaraksi. Leipomisen taidan jättää mieluummin sateiseen päivään. Hyvällä säällä pihalla riittää tekemistä. 

Pensasmustikka kukkii

Viikonlopuksi luvattiin sadekuuroja. Ei satanut tippaakaan. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta runsaan +20 asteen voimalla. Ja tuuli on taas tuivertanut navakasti, joten tiedossa on kasvimaan kastelua.

Kesä senkun paranee.
Aurinkoa ja lämpöä sekä kasvun ihmettä päiviinne!