Kasvihuoneessa kaikki hyvin

Tomaatti Gardener's Delight

Kasvihuoneessa on nyt kaikki hyvin. Alku ei mennyt yhtä sutjakkaasti, kuin vuosi sitten, mutta siitä selvittiin. Kylvin paprikat 27.1., tomaatit 26.2. ja kurkut 3.4. Idätin siemenet tavalliseen tapaan muutaman päivän pesuhuoneen lattialla, jonka jälkeen siirsin itäneet taimet takkahuoneen ikkunalaudalle. Apuna oli työpöytävalaisimeen kiinnitetty kasvilamppu. Koulimisen jälkeen taimet siirtyivät kellarikasvattamoon, jossa minulla on kaksi tehokasta kasvihuonelamppua. Kellarissa ei ole ikkunoiden tuomaa luonnonvaloa, eikä myöskään lämmitystä. Lämpötila pysyi isommassa tilassa +15℃...+18℃ ja pienemmässä tilassa oven ollessa suljettuna +20℃.

Tomaatteja kellarissa 12.5.

 
17.4. istutin kertaalleen koulitut taimet isompiin astioihin. Niihin, joissa ne saavat kasvaa kasvarissa koko kesän. Kevään pysyessä koleana, aloin huolestua tomaattien selviämisestä tai pikemminkin niiden siirrosta aikanaan kellarista alapihan kasvariin. Ne venähtivät korkeiksi ja alkoivat kukkimaan. Varteenkin tuli paksuutta. Siirrosta oli tulossa melkoinen show, kun kottikärryihin mahtuu kerrallaan vain kaksi taimilaatikkoa. Ja laatikoita lykkiessä on koitettava saada tomaatit pysymään pystyssä matkallaan kellarista alapihalle.

Tomaatti kukkii 12.5.

 
18.5. päivät olivat hissukseen lämmenneet, mutta yöt olivat edelleen koleita. Jopa yöpakkasia esiintyi. Rohkenin kantaa tomaatit, kurkut ja paprikat kasvihuoneeseen. Se tiesi 7-8 hidasta ja varovaisesti edettävää edestakaista matkaa kellarin ja kasvihuoneen välillä. 

Koska kennokasvarissamme ei ole lämmitystä, ei edes sähköpistoketta, vedin johdon terassilta alapihalle, jotta sain kasvihuoneeseen ajastimella toimivan lämmittimen. Se ei ole kovin tehokas, eikä kennokasvari myöskään erityisen tiivis. Varotoimeksi ripustin kasvarin kummallekin seinustalle tuplaharsoista teltat, joiden sisään laatikot laitoin. Kylmimpinä päivinä harsot saivat olla  kiinni ympäri vuorokauden. Lämpiminä päivinä kävin avaamassa harsot, jotta ilma kiertäisi ja kasvit tottuisivat viileään ilmaan.

Harsot kasvarissa valmiina 12.5.

 
Kylmiä öitä riitti toukokuun loppuun saakka. 30.5. otin lämmittimen ja harsot kokonaan pois. Viritin Blumatin hoitamaan kastelun.

Jonkun verran tomaattien lehdet ottivat nokkiinsa joko kylmistä öistä tai lämpötilojen voimakkaasta vaihtelusta. Kurkut ja paprikat eivät reagoineet mitenkään, ainakaan näkyvästi. Jatkossa minun lienee tarpeellista miettiä, siirränkö tomaattien kylvöjä suosiolla maaliskuun puolelle. Tällöin ne ehtivät hyvin kasvaa, mutta kokonsa puolesta ovat helpommin siirrettävissä kasvihuoneeseen. Etenkin, jos kylmyyden vuoksi siirtoa joutuu odottamaan.

Kurkku Sherpa

Tapani mukaan kylvin hyötykasveja varmuuden vuoksi yli oman tarpeen. Onnistumisprosentti oli varsin hyvä. Kasvariin siirtyi aluksi kaksi kurkku Gordobaa, kaksi Beth Alphaa ja kaksi Sherpaa. Pojan lasitetulle parvekkelle annoin kurkkua, tomaattia ja paprikaa. Silti yli jäi pari Sherpaa, joita en raaskinut kompostiinkaan kantaa. Istutin ne isoon muoviruukkuun, jossa on jo ensimmäiset kurkut valmistumassa. 

Tomaatti Sungold

Tomaatteja minulla kasvaa seitsemää eri lajiketta, kaksi kutakin. Paitsi Supersweetiä ja Sungoldia kolme, koska niitäkään en voinut kompostiin laittaa ja tilaa vielä löytyi. Useimmat tomaatit jo kukkivat ja joissakin on raakileterttuja. Sungold alkaa saada väriä.

Luumutomaatti Pink Tiger on uusi kokeilu. Sen ruusunpunaisissa, pitkulaisissa hedelmissä on oransseja raitoja. Toistaiseksi kaksi Pink Tigeriäni ovat kovin hentoja ja selvästi muita hidaskasvuisempia. Kukkiakaan niissä ei vielä ole. Saada nähdä, jääkö yhden kesän tähdenlennoksi.

Tämä kuva on otettu 5.6. eli viikko sitten. Sen jälkeen kasvu on ollut nopeaa ja runsasta. Kurkutkin tavoittelevat jo kasvarin kattoa. Pallilla istuessa on varottava, ettei  kääntyessään vahingoita kasveja.

Viime päivien lämpimässä paisteessa olen avannut kasvarin oven aamulla ja käynyt sulkemassa illalla. Oviaukkoon olen pingottanut harson, jotta aurinko ei paahda avonaisesta ovesta suoraan tomaatteihin. Automaatti avaa kyllä kattoikkunan. Käyn säännöllisesti tutkimassa kasvien hyvinvointia, nyppimässä varkaita ja tsekkaamassa tukinarujen kiinnitykset.

Paprika Zazu

Paprikoita kasvihuoneessa on kolmea lajiketta; keltaista Zazua, pitkulaista Lompardoa ja California Wonderia. Zazun makuun tykästyin viime kesänä ja siksi ostin sen siemeniä varta vasten. Muiden siemeniä oli kotona jo ennestään. Kaikki paprikat ovat alkaneet kukkia.

Vesimeloni

Vesimelonia en ole aiemmin kasvattanut. Hetken jo manasin, että saa jäädä tämä kerta ensimmäiseksi ja viimeiseksi. Siemenistä iti kaksi kappaletta nopeasti. Sain ne koulittua, mutta sitten niiden kasvu jämähti. Olin jo heittämässä onnettomat rääpäleet kompostiin, mutta annoin niille mahdollisuuden. Kasvarissa kaverit ovat hiukan piristyneet, joten seuraan tilannetta. Epäilen, ettei meillä tänäkään kesänä syödä itse kasvatettuja vesimeloneita.

Blumat-kastelujärjestelmä on kätevä ja helppo. Sitten kun sen saa säädettyä toimimaan haluamallaan tavalla. Joka kevät säätämisessä menee tovi jos toinenkin. Nyt kuvittelin onnistuneeni kertaheitolla, vaan puppua kanssa. Mennessäni seuraavana päivänä kasvariin katsomaan, totesin yhden kartion tyhjentäneen 150 l vettä kahdelle kurkulle. Siitä sitten täyttämään saavia uudelleen ja säätämään nuppeja. Onneksi kunnon kastelun kohteiksi joutuneet kurkut eivät pienestä pelästyneet.

Retiisit ja ruusukaalit 11.5.

Viime keväiseen tapaan kokeilin retiisien ja ruusukaalin varhaiskasvattamista kasvarissa. Kylvin kumpaakin pitkiin parvekelaatikoihin 15.4. Itivät niin nopeasti, etten muistanut edes ajoissa käydä harventamassa. 

Ruusukaalien harvennetut taimet on jo siirretty jatkamaan kasvuaan lavakaulukseen harson alle.

Ensimmäiset itse kasvatetut retiisit söimme 29.5. Harvennuksen jälkeen loput saivat tilaa kasvaa ja ne keräsin viime viikolla. Mukaan mahtui lavakaulukseen 12.5. kylvettyjä punaisia Cherry Bellejä ja kirsikanvärisiä Ametysthejä (ei kuvassa). Loput retiisit on kerättävä lähipäivinä, etteivät muutu puisiksi. Ja lisää kylvettävä.

Tavalliset sipulit istutin lavakaulukseen 12.5. Pussista jäi vielä sipuleita yli ja ne laitoin herukkapensaiden väliin. Siellä on sopivasti tilaa ja muhevaa multaa. Ei kai missään ole sanottu, että sipulien tulee kasvaa nimenomaan kasvimaalla.

Kaikki sipulit olisivat mahtuneet samaan lavakaulukseen, jos siihen ei olisi jo syksyllä istutettu talvivalkosipulia. Joita ei näy. Jotka kammottava jääkerros keväällä taisi tukehduttaa. Edessä on kesäruokien maustaminen kaupan valkosipuleilla ja uusien talvivalkosipulien hankinta.

Viiniköynnös Zilga

Pergolan seinillä ja katossa luikerteleva viiniköynnös on elossa, mistä iloitsen erityisesti. Nyt se kukkiikin pienimuotoisesti. Viiniköynnöstä kuuluisi leikata asianmukaisesti, mutta en ole leikkaamiseen perehtynyt. Ajattelin, että meillä viiniköynnös saa kasvaa voimiensa ja halunsa mukaan. Tuomaan välimerellistä tunnelmaa kesäruokapaikalle. Nyt joudun köynnöstäni jonkun verran leikkaamaan, sillä moni oksa on kuivunut elottomaksi. Paras ajankohta leikkaamiselle on nestevuodon välttämisen vuoksi myöhään syksyllä, marraskuussa. Ei siis kiirettä. Zilga ehtii vielä kasvattaa uusia lehtiä ja versoja iloksemme.

Samettikukka Jolly Jester mesimarjojen joukossa.

Aivan vielä ei pääse oman maan antimilla vatsaansa täyttämään. Ellei sitten halua syödä raparperia aamulla, päivällä ja illalla. Sitä nimittäin riittää. Jonkun verran olen antanut varsia kylässä kävijöille ja ison nipun laitoin pakastimeen. Ruohosipuliakin muistin leikata rasiaan pakastettavaksi. Sen tuppaan aina unohtamaan ja talvella sitten manaan, kun pitää kaupasta kantaa ruohosipulia. 

Seuraavaksi on tarkoitus leipoa raparperipiirakkaa niin vierasvaraksi kuin pakastimeen hätävaraksi. Leipomisen taidan jättää mieluummin sateiseen päivään. Hyvällä säällä pihalla riittää tekemistä. 

Pensasmustikka kukkii

Viikonlopuksi luvattiin sadekuuroja. Ei satanut tippaakaan. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta runsaan +20 asteen voimalla. Ja tuuli on taas tuivertanut navakasti, joten tiedossa on kasvimaan kastelua.

Kesä senkun paranee.
Aurinkoa ja lämpöä sekä kasvun ihmettä päiviinne!

Pitkä kuuma kesä

Syyshortensia - Hydrangea paniculata Vanille Fraise

Jotkut jo puhuvat syksystä, mutta minä elän vielä kesässä. Toki puutarhassa monet merkit viittaavat kesän päättymiseen, vaan hyvin voi syyskuukin vielä mennä kesän merkeissä. Yöt ovat selvästi viilenneet, vaikka päivisin ollaan edelleen hätyytelty hellelukemia. Pimeys saapuu illalla yhä aiemmin. Siksipä liitin pergolan valosarjan taas ajastimeen. Ei sentään ihan heti auringon laskeuduttua tarvitse siirtyä sohvankulmaan odottamaan nukkumaanmenoa.

Syyshortensia - Hydrangea paniculata Vim's Red

Syyshortensiat kuuluvat minun loppukesän kukkijoiden mielikaartiini. Tänä vuonna syyshortensioiden kukinta alkoi aikaisin, mutta vähän on vaisumpaa verrattuna esimerkiksi viime kesään. No, silloin kukkia oli valtavasti ja komeaakin komeampia. Vanille Fraisen kukissa riittää näyttävyyttä ja nyt ne ovat vähitellen alkaneet punertua. Sen sijaan Vim's Redin kukkaryppäät ovat aika pieniä ja osa on jäänyt kokonaan aukeamatta. Luultavasti kovin runsasta punerrusta noihin ei ole tulossa.

Mustilanhortensia – Hydrangea paniculata 'Mustila'

Sisäänkäynnin puoleisissa syyshortensioissa kukkia on vähemmän, kuin vuosikausiin. Ja kooltaan kukinnot ovat kymmensenttisiä. Pensaiden lehdet lurpottavat nekin alamaissa. Alue ei ole kaikkein aurinkoisin paikka puutarhassamme, mutta toisaalta syyshortensioiden lähellä kasvaa iso marjakuusi sekä pitkä tuija-aitarivistö. Ilmeisesti multatilassa on runsaasti juuristoa jakamassa vähäistä vesivarantoa. 

Komeamaksaruoho - Sedum 'Herbstfreude'

Komeamaksaruohosta pidän myös kovasti. Keväästä syksyyn. Sinänsä aika jännää, että vaikka monet kasvit ovat kukkineet hurjalla vauhdilla, komeamaksaruoho etenee omaan rauhalliseen tahtiinsa helteistä ja kuivuudesta piittaamatta. Nyt se alkaa hiljalleen avata nuppujaan ja muuttua vihreästä punaiseksi.

Asteri

Asterit ovat nousseet ja kasvaneet kuivuudesta huolimatta entiseen tapaan. Nuppuja niissä on kuitenkin edelliskesää vähemmän. Pikkupuutarhan astereissa lehdet nuokkuvat varsia pitkin surullisen näköisinä. Kuivuus kai on syynä. Toivon, että vähitellen saisimme muutamia runsassateisia päiviä, jotta asterit jaksaisivat kukkia. Pikkupuutarhassa on valkoisia ja sinisiä astereita, jotka kukkivat myöhäiseen syksyyn. Elleivät siis kuivu pystyyn.

Talvivalkosipuli Aleksandra

Ukkokulta nosti vihdoin valkosipulit ja ripusti sadon kuivumaan puuvajan kattoon. Hyvin olisin voinut minäkin sipulit nostaa, mutta niiden kasvattaminen on ainoa puutarhalaji, josta hän vielä on edes vähän kiinnostunut. Muutaman kerran muistutin, että nyt olisi noston aika. Ukkokulta kuuluu niihin miehiin, joiden pitää itse saada päättää. Ohjeet ja käskytkin on naamioitava innostavaan ja houkuttelevaan muotoon, jos haluaa niillä olevan toimintaan tähtäävää vaikutusta.

Ruostekukka - Crocosmia × crocosmiiflora/Montbretia

Vuosi sitten olen ostanut sipulipussukan, jossa lukee Montbretia 'Mix'. Laitoin ne purkkiin kasvamaan, mutta pelkkää lehteä pukkasivat. Sipulit/mukulat pääsivät syksyllä talvehtimaan kellariin ja nyt keväällä laitoin ne jälleen uuteen multaan. Kaiketi en ole mukuloihin mitään nimikylttiä talvehtimisen ajaksi laittanut, enkä multaan uudelleen kätkiessäni. Ihan elin siinä käsityksessä, että purkissa asuisi tuoksumiekkaliljoja. Yllättäen muutama päivä sitten huomasin kasvarin kupeessa nököttävässä ruukussa kukkavanan ja kas, vähitellen nuppuihin on tullut väriä ja vihdoin avautuneita kukkiakin.
 

Ruostekukka - Crocosmia × crocosmiiflora/Montbretia

Yleensä etsin itselleni tuntemattomille latinankielisille nimille joko suomenkielisen nimen tai selityksen, minkä sukuisia ovat. Ilmeisesti tämän kasvin kohdalla en ole niin tehnyt. Samanaikaisesti kukkavanan ilmestyttyä muutamissa blogeissa kerrottiin ruostekukan kukkimisesta. Mietin, että onpa ihan samannäköinen, kuin minun muukalaiseni. Kaivoin pussukan nimilapun esille ja Montbretia 'Mix' siinä lukee. Enpä tiennyt, että Montbretia on sama kuin Crocosmia eli ruostekukka. Ihan on taas voittajafiilis, kun olen oppinut tällaisen uuden asian.

Kuvan mukaan mukuloista pitäisi tulla punaisia, oransseja ja keltaisia kukkia. Ruostekukat eivät meillä kovin hyvin talvehdi maassa, joten juuri nimen saanut aarteeni pääsköön viettämään talvikuukausia kellariin sitten aikanaan.

Kriikuna

Kriikunatkin alkavat vähitellen kypsyä. Väri on jo muuttunut vihreästä tummaksi, mutta aika kovia vielä ovat. Mitään isoa satoa ei ole odotettavissa. Meillä on kaksi kriikunapuuta alapihalla ja yksi yläpihan pikkupuutarhassa. Välillä mietin, josko kaataisi puut kokonaan pois, mutta ovathan ne nättejä keväällä kukkiessaan. Ja ylipäätään pienet puut tuovat puutarhaan viihtyisyyttä ja sopivia suojapaikkoja linnuille ja hyönteisille. Nyt myös kaivattua varjoa muuten paahteiseen puutarhaan. Kriikunan huono puoli on sen tapa kehittää juurivesoja pitkin puutarhaa. Tähän saakka niistä on selvitty ruohonleikkurilla.

Kallionauhus - Ligularia dentata

Kallionauhus on tavallisesti houkutellut meidän pihalle perhosia. Nyt nauhus kukkii vaatimattomasti, eikä perhosiakaan ole näkynyt. Lauantaina leipoessani kuuntelin samalla radiota, jossa toimittaja kiipeili perhostutkijan kanssa Vuosaaren täyttömäellä. Kaverusten havaitsema perhossaalis oli vaatimaton ja siihen tutkija totesi, että lämpimän kesän vuoksi perhosten suosikkikasvien kukinta on ohi ja perhoset ovat jo lentonsa lentäneet ja kenties muualle lähteneet.

Elokuunasteri - Aster amellus

Helteiden aikaan lintujakaan ei liiemmin pihapiirissä näkynyt ja kuulunut. Viime päivinä pihassa on taas lennellyt ja tepastellut jos jonkinlaisia lintuja. Enimmäkseen rastaita, mustarastaita, punarintoja, västäräkkejä, pikkuvarpusia ja tiaisia. Uuttukyyhkytkin kujertavat naapurin kuusessa, kuin kevään kosiopuuhissa konsanaan.

Punarinnat ovat minusta erityisen hauskoja puutarhakavereita. Puutarhassa kykkiessä ne tulevat ihan lähelle ja saattavat siinä jotain selittääkin. Ehkä niillä on hyviä neuvoja annettavanaan. Sääli, että puhun vähän huonosti punarintojen kieltä.
 

Mukavia elokuun päiviä teille kaikille, rakkaat puutarhaystävät!