Pientä sievää

Tulipa Sun Lover

Peurojen vierailuista huolimatta taidan saada jonkinlaisen tulppaanikukinnan. Onneksi useimmissa tulpuissa nuppu on ollut mullan sisässä siinä vaiheessa, kun peurat ovat käyneet puutarhassani ruokailemassa. Osa tulppaaneista on toki niin tehokkaasti kaluttu, että jopa lehdet ovat näivettyneet. Olen suihkuttanut kasvien lehtiä Trico Gardenilla, mutta sen tehosta en toistaiseksi osaa sanoa mitään. Runsaiden sateiden vuoksi suihkutus pitäisi tehdä lähes joka päivä.

Tiarella cordifolia - Rönsytiarella

Istutusvimma on iskenyt jälleen tänä keväänä ihan hurjalla voimalla. Muutama kasvi oli suunnitelmissa, mutta niiden hakureissulla matkaan lähti muutakin. Eihän sitä voi käydä puutarhamyymälässä kiertämättä tarjolla olevia herkkuja.

Hulluinta lienee se, että ostin kaksi komeaa rönsytiarellan taimea, vaikka niitä kasvaa jo entuudestaan puutarhassani. Tyttärelle kasveja kaivaessani tajusin, että minullahan on yksi vähän varjoisemmaksi luokiteltava paikka, jota en ole riittävästi hyödyntänyt. Haaveilen sinne esimerkiksi varjohiippaa, mutta kun niitä ei kaupassa ollut, mukaan tarttui kaksi komeaa röntytiarellaa. Tuumasin kaupassa, että kasvakoon omat tiarellat rauhassa. En taida olla ihan järjissäni.

Pachysandra terminalis - Varjoyrtti

Kauan sitten istutin monta varjoyrtin tainta. Ne menestyivät hyvin ihan siihen saakka, kunnes metsikkö pari vuotta sitten kaatui tonttimme kahdelta sivulta. Muutenkin huippukuivaan kesään yhdistetty täydellinen valo-olosuhteiden muutos nujersi varjoyrtit. Muutaman olin ehtinyt siirtää ns. Makkaripenkkiin, jossa ne näyttävät viihtyvän oikein hyvin.  Enpä tainnut näin hyvin toteutunutta kukintaa niissä aiemmin nähdäkään.

Korjaus luetteloon; Primula elatior, ei primula veris

Laadin joka vuosi "istutuskartan" eli luettelon, johon merkitsen istutetun  kasvin nimen, istutuspäivän, istutuspaikan ja lopuksi vielä kasvin hankintapaikan ja -hinnan. Istutuskartan lisäksi ylläpidän Kasviluetteloa penkeittäin sekä kasviluetteloa aakkostettuna latinalaisen nimen mukaan. Syksyisin laadin kunkin vuoden sipuli-istutuksista luettelon penkeittäin ja samalla myös yhteenvedon sipuli-istutuksista vuosien varrelta. Lisäksi teen kevät- ja syyssuunnitelmista omat paperit. Niistä on helppo tarkistaa mm. tomaattien kylvöpäivät ja omenapuiden leikkuuajat.

Syringa vulgaris 'Beauty of the Moscow' - Jalosyreeni Moskovan kaunotar

Tänä keväänä olen jo istuttanut 62 kasvia, joista 7 on siirtoja paikasta toiseen ja 7 siemenestä kasvattamiani. Yksi kasvilaji käsittää pääsiäisen tetenarsissit, jotka istutin maahan. Viisi lajia odottaa vielä istuttamista. Siihen kuuluu kolme loistokurjenmiekka Double Standardia, kolme kyläkurjenplvi Double Jeweliä, yksi kiinanpioni Bowl of Beauty, viisi syysleimu Raving Beautyä sekä viisi punatähkää. 

Sempervivum - Mehitähti

Kaikenlaiset mehitähdet ovat mainioita herkkuja. Pallerovauvoja ympäriinsä levittävä mehitähti on alkanut viihtyä hyvin Oikearinteessä. Olen tehnyt niille portaiden viereen kaistaleen, jossa ne ovat alkaneet lisääntyä mukavasti. Hiekkaisessa rinteessä on alla juurimatto, jotta apilat ja muut kasvit eivät valtaisi liian helposti alaa. Juurimaton päällä on hyvin ohut kerros multaa ja karkeaa hiekkaa sekä muutamia kivenmurikoita muodostamassa vesipatoja, ettei sateella kaikki vesi valuisi rinteessä suoraan alas. Mehitähtien juurtuessa kivistä voi jo osan ottaa poiskin. Kasvit kyllä pärjäävät ilman keinotekoista kastelua.

Bellis- Kaunokainen

Bellis kukki viime kesänä loistavasti. Se lähetti sukulaisiaan nurmikonkin puolelle. Kevään tullen belliksistä ei näkynyt ainuttakaan. Kunnes sitten eräänä päivänä ilmestyi lehtiä ja pian myös nuppuja. Ensimmäinen jopa nurmikolle, ja sen kiersin kuuliaisesti nurmikkoa leikatessani. Tosin kävin sitten myöhemmin siirtämässä takaisin kukkapenkkiin.

Clematis alp. Willy - tai sitten ei

Kärhöjen aikainen herääminen on ihmetyttänyt ja ihmetyttää jatkuvasti. Tavallisesti ne ovat varsinaisia mattimyöhäisiä, jos jaksavat nousta laisinkaan. Syreenipenkissä asuvan Polish Spiritin naapuri oli viime kesänä aika vaisu lehtienkin kasvattamisessa, eikä kukista ollut tietoakaan. Nyt siinä on jo ensimmäinen nuppu. En vain ole varma, onko kyseessä Willy tai kenties Dr Ruppel, joka on aika aikainen sekin. Kukan avautumisen myötä salaisuus paljastuu.

Matteuccia struthiopteris - Kotkansiipi

Kotkansiipiä en jaksa olla ihastelematta. Muutaman toin iäisyys sitten vanhempieni pihalta. Ne kasvavat keittiön ikkunan edustan varjoisassa paikassa.. Ehkä ne pitäisi kaivaa ylös ja jakaa, kun maan päällä on melkoinen jötikkä, jonka huipulta uudet versot vuosittain nousevat. Mitä sanotte kokeneet? Osan kotkansiivistä olen siirtänyt tontin vieressä aiemmin sijainneesta metsiköstä. Kotkansiipi kyllä leviää maarönsyillä ihan itsestäänkin ajan kanssa. Joitakin olen jo kaivanut pois hankalan kasvupaikkansa vuoksi.

Geranium cinereum 'Ballerina' - Harmaakurjenpolvi

Monet kasvit ovat ihan uskomattoman sinnikkäitä. Kuvan harmaakurjenpolvi Ballerinan siirsin pois valkoisen tarhakylmänkukan alta Vasenrinteestä. Se sai uuden asuinpaikan Oikearinteestä, uuden jalosyreeni Moskovan kaunottaren läheltä. Pari päivää sitten huomasin kurjenpolven tehneen jo nuput. 

Viime kesänä istutin tosi monta erilaista kurjenpolvea. Mukamas pätevästä kirjanpidostani huolimatta en ole ihan kartalla, mikä kasvaa missäkin. Pitäisi kulkea istutuslistan kanssa puutarhassa, jotta kaikkien kasvien sijainti painuisi kunnolla mieleen.

Syreenipolku

Vielä on näkymät aika ilmavat, mutta vehreys ja vihreys lisääntyy päivä päivältä. Sopiva annos auringon paistetta ja lämpöä saa luonnon räjähtämään kasvuun ja kukintaan. Varsinkin näiden sateiden jälkeen. Sitä odotellessa nautitaan kaikesta pienestä sievästä.

Tuleeko kukkia, tuleeko marjoja?

Crataegus × media ´Paul´s Scarlet´ - Ruusuorapihlaja

Kukinnasta ja sadosta ei näin loppukeväästä ole minkäänlaista hajua.  Ammattilaiset osaavat kyllä arvioida tilanteen. Heillä on siihen pitkäaikainen kokemus ja avaimet tulkintoihin. Tällaisen harrastelijapuutarhurin on tyydyttävä ottamaan kukin tilanne sellaisena kun se vastaan tulee. Ruusuherukka kukki viime vuonna runsaana ja kauniina. Nyt siinä on jo nuppuja, mutta niiden paljoudesta en vielä osaa sanoa mitään.

Ruusuorapihlaja 6.6.2019

Saapa nähdä, millainen kukkapaljous tähän ihanaan pikkupuuhun tänä vuonna tulee. Päässä vilisee vanhat sanonnat eli "ei mannaa mahan täydeltä", mutta toisaalta "harvoin kaksi ilman kolmatta" kuulostaa paljon paremmalta. Sen perusteella saisimme pikkupuun täynnä ruusupunaisia kukkia niin tänä kuin ensi vuonnakin.

Toivossa on hyvä elää. Ja itse asiassa paljon mukavampaa, kuin iänikuisissa negatiivisissa mietteissä.

Ribes rubrum - Punaherukka

Sekä puna-, valko- että viherherukassa on jo runsasti nuppuja. Mustaherukka Pohjanjätti on selvästi kärsinyt kuluneesta talvikaudesta. Leikkasin kumpaisestakin Pohjanjätistä useita kuivuneita oksia, vaikka pensaaat eivät järin isoja ole alkuunkaan. Tänä kesänä soisi saavansa kunnon sadon, kun koronan vuosi marjanviljeliljöiden sadonkorjuu on vähän epävarmaa.

Malus 'Huvitus' - Omenapuu

Omenoita tuli viime vuonna lopultakin ihan mukavasti. Joskin hedelmät olivat kehrääjäkoin esimaistamia. Moni omppu oli vaurioitunut jo puussa ja kohtasi ikävän omenaruven. Mädäntyivät oksille. Omenapuut viettävät säännöllisen epäsäännöllisesti tarpeellisia välivuosia. Katsotaan, tuleeko kukkia ja kehittyykö kukista hedelmiä. Ainakin nuppuaihioita on jo näkyvissä.

Minä en ruiskuttele omenoitani mitenkään. Tulee sellainen sato, kuin kulloinkin on mahdollista. Kunnon sadon kohdalle osuessa riittää syötävää niin ötököille kuin puutarhurillekin. 

Prunus domestica subsp. insititia - Kriikuna

Jokin aika sitten hämmästelin puutarhablogissa näkemääni kukkivaa kriikunaa.  Lämpimässä paikassa se on jo mahdollista. Alapihalla asuvat kaksi kriikunaa ovat vielä paljon varhaisemmassa vaiheessa verrattuna Pikkupuutarhan kriikunaan. Siinä oli jo selviä nuppuja ja hetki sitten keittiön ikkunasta kurkatessani, näkyi kaatosateessa kriikunassa jo valkeita kukkia. Pakastimessa on vieläkin kriikuna-aronia -mehua, jota tein viime kesän runsaasta sadosta. Mehuja meillä menee vähän, mutta olen keittänyt mehusta kiisseliä aamupuuron kanssa syötäväksi.

Malus purpurea 'Aamurusko' ja Malus purpurea 'Royalty' - Koristeomenat

Koristeomenapuistani olen ylen onnellinen. Pikkupuutarhaan 2015 istuttamani Aamurusko ja Royalty tarjosivat vuosi sitten aivan valtavat kukkapilvet. Samoin 2017 istutettu alapihan Musta Rudolf kukki ihastuttavasti. En kasaa näille kavereille liian suurta odotusten taakkaa. Tänä keväänä istuttamani Makamik saa luvan keskittää voimansa juurtumiseen ja kotiutumiseen. Ehkä vuoden päästä voin nähdä sen ensimmäiset kukat.

Malus purpurea 'Aamurusko' 21.5.2019

Jonkun verran nuppuja sekä Aamuruskossa että Royaltyssa on jo näkyvissä. Musta Rudolfia en ole muistanut riittävän tarkasti edes tutkia. Pieniä koristepuitani katsellessa voin vakuuttaa, että puutarhan istutuksissa kannattaa hyödyntää kaikki ulottuvuudet. Voi sitä iloa, kun katseensa ylöspäin nostaessaan kohtaa sielläkin kukkien kauneutta.

Syringa josikaea - Unkarinsyreeni

Tiedänhän minä, että syreenit kuuluvat alkukesän kukkijoihin. Silti yllätyin nähdessäni niin unkarinsyreenissä kuin tavallisissakin syreeneissä nuppujen alkuja. Jopa pari viikkoa sitten istuttamani, vajaan  metrin korkuinen jalosyreeni Moskovan kaunotar on pukannut esille nuppuja. Syreenin kukinnasta tulee aina mieleen lakkiaiset ja ihan oikean kesän alkaminen. Saakoon siis koleat säät ja räntäsateet kyytiä ja antakoon tietä lämmölle ja kesäiselle paisteelle.

Rhododendron Cunningham's White

Rhodoissakin on jo merkkejä kukinnan alkamisesta. Kiirettä pitää puutarhurilla, jotta kaikkienn ihanuuksien äärelle ehtii ihastelemaan.

Tuulessa kylväen

Huomaan jämähtäneeni lämpimien kevätsäiden odottamiseen. Joka aamu katson 10 vrk:n sään, erityisen tarkkaan tulevien öiden lämpötilat. Eipä kovin lupaavalta näytä. Alimmillaan keikutaan +1 ja -1 asteen tienoilla. Tomaatit, kurkut ja paprikat on pidettävä edelleen kellarissa, sillä lämmittämättömään kasvariin niitä ei kannata viedä paleltumaan. Jos siis suunnittelette kasvihuoneen hankintaa, niin valitkaa sellainen, johon saa lämmityksen. Se on näissä suomalaisissa olosuhteissa tärkeä ja kasvuaikaa pidentävä asia.

Suikeroesikko 14.5. illalla ja 15.5. aamulla

Kun kerran tomaatteja ei voi kasvariin kiikuttaa, on jotain sentään tehtävä oman sadon hyväksi. Ensimmäiseksi mittasin lavakaulusten mullan lämpötilan. Luin jostain, että uuniin tarkoitettua lihalämpömittaria voi käyttää maalämmön mittaamiseen. Meillä sattuu olemaan useampi lihalämpömittari, joten yksi niistä joutaa hyvin kasvimaalle. Sopiva mullan kylvölämpötila on noin +10. Mittarini näytti +8 ja se sai kelvata.  Niinpä kylvin siemenet lavakauluksiin. 

Laatikko VII:ssa  talvivalkosipuli onkin jo noussut. Sen seuraksi laitoin jo aiemmin kepasipulia. Laatikko VIII:ssa kasvaa parsa. Syksyllä uusimme koko kasvimaan ja kaikki lavakaulukset. Jouduin kaivamaan parsan ylös ja istuttamaan uuteen laatikkoon. Parsasta ei näy vielä mitään. Toivottavasti ei ole heittänyt henkeään. Laatikko VI:n kesäkurpitsat laitoin muutama päivä sitten kellariin esikasvatukseen.

Tarhakylmänkukka illalla 14.5. ja aamulla 15.5.

Kasviyhdistelmät voivat tuntua vähän kummallisilta. Käytin kylvösuunnittelussa apuna kumppanuuskasvitaulukkoa. Tänä vuonna ei tarvitse miettiä kasvikiertoa, sillä kaikissa laatikoissa on uusi multa. Kierto alkaa siis alusta. Ainoastaan parsalaatikko ei jatkossakaan osallistu kiertoon, koska ne kaipaavat kasvurauhaa.

Purppuramehitähti illalla 14.5. ja aamulla 15.5.

Etukäteissuunnittelusta huolimatta aikaa kylvöissä vierähti tovi jos toinenkin. Alkuun sää oli aurinkoinen, joskin hyvin tuulinen. Porkkanan siemenet ovat keveitä ja niiden kanssa sai olla tarkkana, ettei tuuli vienyt siemeniä mennessään. Onnistuin siis kylvämään tuulessa, en tuuleen.

Alchemilla - Poimulehti aamulla 15.5.

Aikaa meni toki muuhunkin. Kasvimaamme sijaitsee alapihalla, tontin puiston puoleisessa laidassa. Koiraa ulkoiluttamassa ollut rouva pysähtyi aidan viereen pyytäen, etten loukkaannu hänen tuijottamisestaan. Hän kehui puutarhaani kauniiksi ja sanoi katselevansa sitä mielellään. En tietenkään loukkaannu. Päinvastoin, olin ja olen edelleen kovasti iloinen hänen sanoistaan. Ajattelen usein, että kaikesta innostuksesta ja uurastuksesta huolimatta olen melkoinen harrastelijapuutarhuri, jonka käden- tai siis lapionjälkiä moni katsoisi pitkin nenänvarttaan. No, harrastelijapuutarhurihan minä olenkin. Ja puutarhani on aikamoinen sillisalaatti. Se on kuitenkin minun puutarhani, jota en ole muille tehnytkään. Kauniita puutarhoja on pilvin pimein. Valmista ja täydellistä ei missään.

Hetken juteltuamme huomasin tietäväni, kuka rouva on. Olemme joskus aikoja sitten jutelleet pysäkilläkin bussia odottaessamme ja tiedän, missä hän asuu. Juttelemista olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta hänen oli jatkettava matkaa ja minullakin oli kylvötyömaa 
kesken. Jatkoin siis töitä tavoitteena saada suunnittelemani kylvöt valmiiksi. 

"Lännenvankkurit" ilman hevosvaljakkoa

Laatikko II oli tarkoitus kylvää kesäkukkia; kosmosta, kesämalvikkia, kehäkukkaa. Myös pariin muuhun laatikkoon piti tehdä vielä pientä hienosäätöä. Aurinko meni kuitenkin pilveen ja taivaalle vyöryi mustanpuhuva pilvimassa. Samassa jo rakeet ropisivat maahan. Onneksi olin laittanut jokaiseen laatikkoon harson heti kylvön jälkeen, joten raesateen muuttuessa tiskirätin kokoisiksi vesipisaroiksi oli vain viimeinen harso laitettavana. Sitten kylvösuunnitelma ja siemenpussit hyppysiin ja kiireesti sisälle sadetta pitämään.

Dicentra - Pikkusydän aamulla 15.5.

Kesäkukkien kylvö jäi siis jollekin lähipäivälle. Tarkoitus oli myös kylvää ruohosipulia ja persiljaa ns. Vapaapenkkiin. Vapaapenkki oli viime vuonna nimeltään Daaliapenkki. Päätin keskittyä mataliin daalioihin ja kasvattaa niitä isoissa piharuukuissa. Niinpä daaliapenkki vapautui muille ja ansaitsi uuden nimen. 

Sade ei kovin pitkään kestänyt, mutta olin tyytyväinen aikaansaannoksiini ja päätin jättää loput hommat seuraaville päivillä. Tekemistä riittäisi vaikka kuinka ja kummasti niitä keksii lisää. Itse on päätettävä, milloin on päivän työt pulkassa ja aika siirtyä lepotilaan.

Illalla aurinko jälleen paistoi, joten tein vielä pienen kuvauskierroksen. Tuuli oli riepotellut puutarhaa kovakätisesti ja kirsikastakin oli yksi kukka pudonnut nurmikolle. Viileyden vuoksi kukinta on edelleen kaunista, osa nupuista vielä aukeamatta. Pörriäiset ovat hakeutuneet koloihinsa lämmittelemään ja niinpä minä pörrään Kevätsuudelmani ympärillä kameran kanssa. 

Fritillaria imp- Rubra - Keisarinpikarililja

PS. Perjantaina aamuyöstä tienoon yli kulki lumikuuro, jonka tuotos oli näkyvissä vielä herätessä. Päivän mittaan lumi suli ja vartensa taivuttaneet kasvit nousivat taas tanakasti pystyyn. Keisarinpikarikruunu sen sijaan ei enää sen maanantaisen myräkän jälkeen ole suostunut oikaisemaan varttaan. Laitoin sille torstaina tuen, ettei tulevat myräkät hakkaa kukkia rikki.

Hyasinttikevät

Ilmeisesti leuto ja lumeton talvi ei ole ollut kovin ankara kasveille. Ainakaan kaikille. Vaikka kenties puhun liian aikaisin vastoin parempaa tietoa. Valtaosa perennoista on vasta aluillaan ja toinen mokoma ei ole edes herännyt. Aika siis näyttää.

Hyasintit kuitenkin kukkivat tavallista runsaammin tänä keväänä. Ylös ovat nousseet niin vanhat jouluhyasintit kuin syyssipuleina istutetut. Aloituskuvan lila hyasintti on vuosia vanha joulukukka, joka on nyt erityisen terhakka.

Allaspenkissä kasvaa useampi 'Pink Surprise', jotka on istutettu 2017. Oikealla näkyy samaan aikaan istutettu 'Woodstock', joita penkissä on useampi. Näköjään ne avautuvat vähän hitaammin.

Tässä jälleen yksi vuosien takaisista jouluhyasintista. Kyllä ne kannattaa kaivaa kevään tullen multaan. Olen aina tykännyt hyasintin tuoksusta, mutta viime vuosina se on aiheuttanut sisätiloissa silmien kirvelyä ja päänsärkyä. Nykyisin en haista mitään ja siitä huolimatta silmät kirvelevät. Ulkona moista vaivaa ei tule laisinkaan, joten hyasinttejä voisi istuttaa vaikka joka paikkaan puutarhassa.

Värinsä puolesta nämä voisivat olla Woodstockeja, mutta eivät ole. Tai voivat ollakin, mutta pussissa ei lajikenimeä ollut. Ainoastaan väri lila.

Tämä hyasintti on 'Delft Blue'. Yhdessä pussissa oli kolme sipulia. Ostin kuvan sinisiä, vaaleanpunaista Pink Pearlia ja lilaa Woodstockia. Kaikki ovat nousseet ja niiden kukat avautuvat.

Ylärivin valkoinen ja keltainen sekä alarivin oikealla oleva vaaleanpunainen ovat mix-pussista vuonna 2014 istutettuja. Parina vuonna niistä on noussut pelkästään lehtiä. Nyt ne myös kukkivat. 

Pelkäsin maanantaisen lumimassan ja yöpakkasen nujertavan hyasintit. Makasivat märän lumen alla sen näköisinä, ettei tästä elämänkeväästä tule yhtään mitään. Auringon sulattaessa lumen se sulatti myös hyasinttien epätoivon. Jäätävän kylmästä tuulesta huolimatta kaikki hyasintit seisovat taas tanakasti pystyssä jatkaen kukintaansa. Viileässä säässä on puolensa, sipulien kukinta ainakin pitenee.

Erythronium 'Pagoda' - Koiranhammas

Koiranhampaatkin ovat avautuneet. Ilokseni kaikki istuttamani koiranhampaat ovat nousseet. Kyllä niitä lisääkin sopii, joten laitetaanpa taas merkintä syyssipulien vinkkilistaan. 

Hydrangea anomala subsp. petiolaris - Köynnöshortensia

Tiistaina kaivoin omasta pihasta tyttären uuden kodin pihaan kasveja. Ensin luulin, ettei näin varhain ole vielä paljon jaettavaa, vaan yllättäen kaikenlaista löytyi. Kasvun edistyessä löytyy varmasti lisää. Eräässä penkissä kotkansiipi oli päässyt liiaksi valtaamaan tilaa. Kaivaessani kotkansiipiä, maasta nousi myös köynnöshortensian tanakka taimi. Köynnöshortensia kasvaa lähellä ja sen oksa oli taipunut maahan kasvattaen omat juuret. Olen tiennyt näin voitavan lisätä köynnöshortensiaa, mutta oli ihan mukavaa, että köynnös oli tehnyt homman omin päin. 

Toivottavasti viikonlopusta tulee sään puolesta sopiva, jotta pääsemme kaikki nauttimaan puutarhoistamme ja luonnosta.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 

Postireissulla bongattua

Betula - Koivu

Vapaa-aika menee nyt puutarhassa. On se vaan kummallista, että aina riittää tekemistä, vaikka kuinka olisi syksyllä laittanut kaiken valmiiksi. Ja päättänyt, ettei keväällä sitten taas rohmuta ylenmäärin uutta istutettavaa. Eikä siirretä tai jaeta vanhoja. Uusi taimipotteja on ilmestynyt ihan huomaamatta. Pää vilisee kaikenlaisia juttuja, joita ei välttämättä ole minuutilleen pakko tehdä, mutta niin vain löytää itsensä kaivamassa, kärräämässä ja nyppimässä. Innostuneena ja kaikenlaista uutta kehittämässä.

Picea abies - Kuusi

Niin houkutteleva paikka kuin piha ja puutarha onkin, pakko on hoitaa myös arkiset velvollisuudet. Monet välttämättömätkin asiat on voinut tehdä verkossa tarpeettomien kontaktien vähentämiseksi. Ruokakauppaa ja puutarhamyymälää lukuunottamatta ostosreissut ovat jääneet lähes kokonaan pois. Rahaa säästyy, kun ei synny yllätyshankintoja. 

Printteri kaipaa kuitenkin välillä mustekasetin ja romppujakin olen joutunut tilaamaan. Kirjastojen ollessa suljettuna tilasin kirjakaupan alesta luettavaa. Postimerkitkin pääsivät loppumaan. On siis kipaistava vähän väliä kylän asiamiespostiin tai kolmessa eri paikassa sijaitseviin Smartposteihin.

Pinus sylvestris - Mänty

Jollei noudettava posti ole kovin painavaa tai kummallisen muotoista, pyrin hoitamaan postireissut kävellen. Puutarhatyöt ovat usein rankkoja ja varsinkin näin keväällä tuovat esiin uusia lihaksia. Käveleminen on hyvää vastapainoa puutarhakuntoilulle. Postireissusta tulee edestakaisin noin kuuden kilometrin retki. Ukkokullan kanssa kävellessä saatamme kiertää pidemmän kaavan mukaan, sillä kylän lähituntumassa on kolme järveä ja luontokohteita, joissa on kiva tarkkailla vuodenaikojen vaihtelua.

Larix - Lehtikuusi

Lähes aina minulla on kamera mukanani. Koskaan ei tiedä, mitä mielenkiintoista tulee vastaan. Vuosien mittaan olen taatusti kuvannut samat kasvit, kivet ja männynkävyt kymmeniä kertoja. Etenkin näin keväällä luonto näyttää parastaan, pitkän talviunen jälkeen kasvien herääminen on jotenkin lumoavaa. En kyllästy lainkaan katsomaan silmujen muuttumista hiirenkorviksi ja lehdiksi. Vuohenputkienkin voimallinen vihreys tuo hymyn huulille - kunhan eivät kasva omassa kukkapenkissä. 

Tapaan kävellä reipasta tahtia pysähtyen välillä tähtäämään kameralla yksityiskohtia. Yksin kulkiessa pysähtelen enemmän ja otan samasta kohteesta useampia kuvia. Ukkokullan kanssa liikkuessa en voi jäädä pitkäksi aikaa yksittäistä valkovuokkoa kuvaamaan, koska samassa ajassa Ukkokulta on ehtinyt jo pitkälle. Tästä meidän "intervalliliikunnastamme" olen kertonut aiemminkin. Kuvaussessioideni jälkeen joudun laittamaan töppöstä toisen eteen rivakkaan tahtiin saadakseni Ukkokullan jälleen kiinni. 

Aegopodium podagraria - Vuohenputki

Luonnossa liikkuessani ja kävelyillä olen yhtä utelias ja tiedonhaluinen kasvien, lintujen ja ötököiden suhteen kuin kotipihallakin. Olisi kiva tuntea paljon enemmän kasveja. Kotiin päästyäni saatan kaivaa kasvikirjan esiin tai avata netin selvittääkseni kävelyreissulla näkemäni nimettömän. Tänä päivänä tiedon hankkiminen on todella helppoa. Netti on täynnä tietoa ja kirjasto pullollaan opuksia. 

Caltha palustris - Rentukka

Asiointiretkien jälkeen on aina tosi kiva palata kotiin ja kotipihaan. Iloitsen tavattomasti ajasta, jolloin sää sallii elämän laajentumisen pihamaalle. Ajasta, jolloin ei tarvitse pukeutua paksuihin vaatteisiin ja valmistautua siirtymään sisätiloihin varhain saapuvan pimeyden takia. Nyt nuo hetket ovat käsillä ja aina vain paranee. Kevään keikkuminen aiheuttaa välillä harmistuksen tunteita, jotka kuitenkin haihtuvat auringonpaisteen palatessa.

Prunus sargentii - Rusokirsikka

Tällaisia tuumasin postireissullani. Millaisin ajatuksin ja tunnelmin sinä otat kevään vastaan?

Pitääkö hakea lumikola?

Fritillaria imp. Rubra - Keisarinpikarililja

Johan taas sään lykkäsi! Aamuyhdeksältä satoi vettä kaatamalla ja puoli tuntia sen jälkeen sade muuttui rännäksi ja lumeksi. Olipa jännä seurata lämpömittarin rakettimaista laskua. Tai siis lämpömittarin lukeman laskua. Mittari itse kyllä pysyi ikkunalaudalla. Neljästä plusasteesta mentiin vauhdilla vajaaseen yhteen. 

Minä idiootti vielä eilen ääneen kehuin, kuinka mukavaa on saada vaihteeksi vettä. Ajattelin lähinnä puutarhan kuivuutta ja juuri istutettuja kasveja, joille toivoin taivaallista automaattikastelua. Taatusti olisin pitänyt sadepuheet visusti mahassani, jos olisin älynnyt sääherran lykkäävän sateen valkoisena möhnänä. 

Ribes sanquineum - Ruusuherukka

Voi minun kasviressukoitani. Näyttävät niin apaattisilta lehdet märkyydestä roikkuen. Keisarinpikarililjakin kaatui aukeavia kukkiaan surren maahan makaamaan. Toivottavasti se jaksaa nousta reippaana ylös auringon ilmestyessä pilvien takaa. Uudet ruusuherukkanikin taitavat katua ankarasti muuttoa tähän hyiseen puutarhaan. Ehkä taimimyymälässä olisi ollut lämpimämmät olosuhteet.

Eivät kai nämä meidän leveyspiirillä myytävät ja kasvavat kasvit kovin hienohelmaisia ole. Toivon ainakin, etteivät ole. Yksi tällainen harrastajapuutarhuri taas yrittää siirtää inhimillisiä piirteitä kasveihin kuvitellen niiden pian yskivän ja aivastelevan kylmettymisen seurauksena.

En todellakaan aio hakea lumikolaa kellarista. Pysyn tiukasti positiivisuuden puolella ja tähyilen innoissani kohti aurinkoa ja kesää. 

Eikä puutarhan hohdokkuus

katoa koskaan!

-Rudyard Kipling-