Tästä se taas lähtee

Ilotulituksen kuvaaminen ei mennyt ihan nappiin.

 

Uusi vuosi ja loppiainen on juhlittu, kumpikin varsin rauhallisissa merkeissä Ukkokullan kera. Tällä kertaa en mennyt edes ulos tähtäilemään ilotulitusta, vaan napsin ikkunasta muutaman suhruisen otoksen. Koko tienoo oli välillä harmaana savusta, kun ihmiset lennättivät taivaalle kymmenittäin komeita raketteja. Pauketta kesti tasaiseen tahtiin iltakuudesta yöyhteen ja sitten se  loppui kuin seinään.

Jouluun saakka siirsin tietoisesti kasvi- ja puutarha-aatokset tuonnemaksi. Nyt tammikuun koittaessa saa täydestä sydämestä kohdistaa katseen kevääseen. Hyvä lähtölaukaus tulevan kasvukauden avaamiselle on inventoida siemenvarastot. Viime kesänä pyrin käyttämään systemaattisesti siemeniä vanhemmasta päästä. Yli-ikäisiä ripottelin istutusalueille siinä toivossa, että joku niistä aloittaisi siellä uuden elämän.

Omasta siemenvarastosta löytyy edelleen runsaasti kylvettävää tulevana keväänä. Listasin niitä, joita täytyy hankkia lisää. Sehän innosti katsomaan, onko jotain jo tarjolla.

Kuva nettikaupan tarjonnasta.

Seuraavat siemenet pudotin nettikaupan ostoskoriin. Enemmänkin olisi tehnyt mieli ostaa, mutta vilkaisu loppusummaan teki stopin hamstraukselle. Hinnoista voidaan olla ja ollaankin montaa mieltä. Minua kyllä hirvittää, kun 4 kpl kasvihuonekurkku Cordoban siementä maksaa 8,95 €. Tai 7 kpl Sungold-tomaatin siementä 6,35 €.

Solanum lycopersicum - Kirsikkatomaatti F1 ’Sungold’
Solanum lycopersicum - Kirsikkatomaatti F1’Supersweet 100’
Cucumis sativus - Kasvihuonekurkku F1 ’Cordoba’
Cucumis sativus - Kurkku ’Beit Alpha’
Brassica oleracea - Ruusukaali ’Igor’ F1
Brassica oleracea - Lehtikaali ‘Westlandse Winter’
Tagetes patula nana - Ryhmäsamettikukka ‘Honeycomb’
Tagetes patula - Ryhmäsamettikukka ‘Mr Majestic’
Lathyrus odoratus - Tuoksuherne ‘Franciscus Cupani’
Lathyrus odoratus - Tuoksuherne ‘Old Spice Miss Willmot’
Lathurys odoratus - Tuoksuherne ‘Old Spice Painted Lady’
Papaver somniferum - Oopiumiunikko ‘Hungarian Blue’
Papaver somniferum - Sulkaunikko ‘Crimson Feathers’
Cosmos bipinnatus - Punakosmoskukka ‘Velouette’
Cosmos bipinnatus - Punakosmoskukka ‘Double Click Rose Bonbon’
Dahlia - Koristedaalia ‘Cafe au Lait’

Kaikkia suunnittelemiani siemeniä ei vielä ollut nettikaupassa. Tsekkasin tarjonnan useammasta paikasta. Joitakin aion tilata, kunhan siementarjonta täydentyy. Ja tottakai, siementelineiden ilmestyessä kauppoihin, ne tulee tutkittua tarkkaan.

Vielä kylvöillä ei ole kiire, joskin suunnitelmia on lupa tehdä jo nyt. Itse asiassa kylvösuunnitelma onkin seuraava lista, jonka aion laatia. Kasvihuone ja lavakaulukset nukkuvat talviuntaan usean viikon ajan. Sen sijaan esikasvatustiloja järjestin viime kesän kellarisiivousrupeaman yhteydessä siten, että ne ovat nyt selkeämmät ja tilavammat. Ensimmäisenä taidan kylvää paprikat ja kelloköynnökset.

Mustarastaat ovat pyörineet kesät talvet pihassamme usean vuoden ajan. Nyt niitä on erityisen paljon. Yhtenä päivänä kellariin mennessäni laskin samanaikaisesti pienellä alalla 6 mustarastasta tepastelemassa ruokinta-automaatin alla.

Oheinen mustarastaskuva on napattu työhuoneen ikkunasta. Ulkosalla en näin lähelle lintua pääsisi ilman zoomia.

Leikkimökkirinteen aroniat alkaa olla putsattu puhtaaksi sinne jääneistä marjoista. Alapihan hanki on koristeltu aronian punaisilla täplillä. Ilmeisesti linnut pudottavat nokastaan marjoja paikasta toiseen siirtyessään. Kuvan marjat ovat suoraan aroniapensaiden alla. Jäljistä päätellen linnuilla on ollut kunnon karkelot.

Syksyllä harmittelin, kun niin paljon hyviä aronioita jäi pensaisiin. En vain saanut kaikkia mahtumaan omaan pakkaseen. Toisaalta on hyvä, että ne kelpasivat linnuille. Meidän tuurenpihlajat eivät pienikokoisina vielä tuottaneet montaakaan marjaterttua.

Pätkä väliaikaista verkkoa aidan jatkeena sulkee kottikärryjen kulkuaukon.

Peurat ovat taas kulkeneet pihamaallamme. Yhtenä yönä niitä oli käynyt useampi alapihalla napostelemassa tuijaa. Paljon muuta syötävää ei nyt ole, kun useimmat pensaat ja puut on verkotettu ja hanki peittää matalammat kasvit.

Puistoreunaa saavat kulkea, kunhan eivät loiki aidan yli meidän puolelle. 150-senttinen aita ei peuroja estä, jos ne haluavat yli tulla. Elän toivossa, että ne tyytyvät tepastelemaan ohi omassa rauhassaan, eivätkä intoudu loikkausharjoituksiin.

Kiukuspäissäni viritin (taas) verkkoaidat talon kumpaankin päätyyn. Kellaripäädyn verkon tarkoitus on ohjata peurojen kulku puiston puolelle. Päivällä verkko on hieman rullalla, jotta talonväen kulku pihan kautta kellariin sujuisi. Illalla verkko vedetään kiinni kellarin kaiteeseen.

Tässä samantyyppinen viritys peurojen alapihalle kulun estämiseksi. Ylimääräinen aitaelementti sulkee rajanaapurin autokatoksen ja meidän tukimuurin välisen solan. Aitaelementistä lähtee verkkoaita syreenien välistä kohti leikkimökkiä. Tuosta tukimuurin oikealta puolelta peurat tykkäävät kulkea alapihalle. Kesällä siinä kasvaa tiheä tuoksuvatukkaryhmä.

Kulkusolasta lähtevä verkkoaita ulottuu leikkimökin seinän ohi aina talon kulmaan saakka. Näin peurat eivät pääse tätäkään kautta ylä- tai alapihalle. Näin talviaikaan ei pihalla tuijien lisäksi paljon syötävää ole. Mielessäni kuvittelen esteillä totuttavani peurat valitsemaan jonkun muun kulkureitin, jotta ne eivät kasvuaikaankaan tulisi tontillemme. Kevään tullessa popsivat pahimmassa tapauksessa taas sipulikasvini. Aion kyllä ruiskuttaa lumen alta esiin tulevat piipot Trico Gardenilla, kunhan se on ajankohtaista.

 
Joulukukista on riittänyt valtavasti iloa. Kaksi valkoista amaryllistä on kumpikin kukkinut muhkeina ja kuukausi sitten ensimmäiset vanansa avannut vaaleanpunainen Rozetta kukkii nyt jo neljättä vanaa. Kunhan joulutähdet ja amaryllikset väsähtävät, onkin kenties jo leikkotulppaanien aika.

Lumitöitä on tullut jonkun verran tehtyä ja lisää on varmasti luvassa. Se ei minua lannista, sillä tästähän se taas lähtee, vain ja ainoastaan kohti valoa ja lämpöä.