sunnuntai 5. kesäkuuta 2022

Sateen jälkeen

Tulipa Carnaval de Nice
 

Kiirettä on pitänyt, kuten varmasti teillä muillakin. Sateet ovat lisänneet oman mausteensa pihatöihin. Meillä päin vettä on tullut kaatamalla ja välillä vaakatasossa. Ei siis mitään asiaa puutarhatöiden pariin, jollei halua kastua litimäräksi. Niinpä ahkerointi on pitänyt lomittaa sateiden väleihin, joita onneksi on ollut. Kodin siivoukset ja monet muut arkihommat olen suosiolla siirtänyt joko sadepäiviin tai peräti vielä myöhemmäksi. Kahden aikuisen taloudessa tällaiset järjestelyt ovat mahdollisia.

Tulipa Darwin Pink Impression


Tulppaanikevät ei ole puutarhassani ollut paras mahdollinen. Tosin en kovin paljon tulppuja syksyllä istuttanutkaan. Lähinnä Darwineita, joiden toivon menestyvän vuosia eteenpäin. Sipuleihin saa uppoamaan euron poikineen. Niin ihania kuin erikoiset tulppaanit ovatkin, harmittaa nähdä niiden hiipuvan. Pink Impressionit nousevat varsin uskollisesti ja kauniitahan nekin ovat.

Tulipa Darwin Blushing Apeldoorn


Moni tulppaani jäi tänä vuonna nousematta kokonaan. Moni kasvatti vain lehdet, ei nuppua. Ja joitakin peura kävi järsimässä siten, että nuppu meni sen siliän tien tai aukesi vammautuneena.


Joitakin tulppaaneja on vielä nupulla. Monista vuosien mittaan istutetuista tulpuista nousi yksi tai kaksi. Ehkä niiden nimet pitäisi laittaa syksyä varten talteen. Ovathan ne sitkeydellään osoittaneet, että niitä kannattaa jatkossakin suosia.

Ihastuttava näkymä tummalehtisiin jaloangervoihin ja punaisena kukkiviin esikoihin.


Viikolla järjestyi pitkään suunnitelmissa leijunut käynti Lappalainen etelässä -blogin Nilan kesämökkitontilla. Hänellä on aivan valtavasti kasveja. Hän oli kaivanut jakotaimia ilmoittaen, että ellei minulle kelpaa menevät kompostiin. Tottahan minulle kelpasi. Sekä talven jäljiltä aukkopaikkoja täyttämään että ylipäätään muutenkin. Auton takapaksi pullisteli taimista suunnatessani kotiin.

Sain Nilalta erilaisia esikoita, valkotäpläimikkää, tarhakylmänkukkaa, valkoista pikkusydäntä, maksaruohoa, karpaattienkelloa, muutaman pionin juurakon, sulkaneilikkaa, patjarikkoa (luultavasti), iristä ja muhkean pehkon ruostekukkaa sekä valkoisen pelaguun. Muistinkohan nyt kaikki?

Osan laitoin potteihin odottamaan sijoituspaikkoja. Suurimman osan istutin penkkeihin. Illalla koko kroppa oli jäykkänä ja sänkyyn mennessä selkä vihoitteli. Aamulla oli taas notkeampi olo.

Kukkasista ei vanhan tavan mukaan saa kiittää. Sen sijaan lämpimät kiitokset Nilalle anteliaisuudesta, kierroksesta runsautta uhkuvassa puutarhassa ja kaikkinensa kivasta vierailusta. Tarkoitus oli vain piipahtaa, mutta niin vain kellon viisarit vierähtivät eteenpäin.

Magnolia Susan

Tiiviin taimipäivän päätteeksi kävin suihkussa ja lähdin kiertämään kameran kanssa puutarhaa. Eksyinpä myös naapurin magnoliaa ihailemaan. Pieni puska on kukkinut jo pidempään, mutta ehdinpä vielä. Tämä magnolia kukki viime vuonnakin, mutta nyt usean kauniin kukan voimin. Kenties magnolian takana kasvava koreanpihta antaa sopivasti suojaa.

Vinca minor - Pikkutalvio

Pikkutalviot kukkivat tänä vuonna tavallista runsaammin. Siinä mielessä ihme, sillä talvi on kohdellut kasvia kovakätisesti. Joka kevät osa pikkutalvioista on siipeensä ottaneen näköisiä. Vaan ei koskaan näin pahasti, kuin nyt.

Vinca minor - Pikkutalvio

Paikoitellen kasvustossa on enemmän ruskeaa kuin vihreää. Sateiden myötä uutta versoa työntyy ruskeiden laikkujen seasta. Tarkoitukseni on ollut käydä leikkaamassa pahimmat alueet systemaattisesti "tapille". En vain ole ehtinyt. Harmilliseti rumimmat alueet sijoittuvat sisäänkäynnin lähelle ja ovat siis melkeinpä näyteikkunassa. 

Sadepilvet keskiviikkoiltana 1.6.

 
Vettä meidän nurkilla on satanut usein ja paljon. Ilmatieteenlaitoksen 5 vrk:n sadesumma on 40-60 mm. Torstaina 2.6. satoi koko päivän. Olimme Hietaniemen kappelissa ystävän veljen hautajaisissa. Vaati aikamoista taiteilua saada surukimppu autosta kappeliin kastumatta litimäräksi. Posket olivat sadepisaroista märät jo valmiiksi ennen kyyneleitä.

Kirjoitan tätä postausta lauantai-iltapäivällä 3.6. Vein aamulla pyykit narulle kuivumaan. Hetki sitten pilvet avasivat sateisen varastonsa, joten ryntäsin suoraan ruokapöydästä hakemaan viittä vaille kuivia pyykkejä sisälle. Ukkonenkin jyrisee. Eipä tarvitse kiertää kastelukannun kanssa istutettujen kasvien alkuelämää turvaamassa. Luonto hoitaa sen puolestani.

Phlox subulata 'Candy Stripes' - Sammalleimu


Honkkarista toissakeväänä halvalla hankittu sammalleimu Candy Stripes suorastaan kukoistaa. Näitä on kaksikin keskittymää Oikearinteessä. Ilahduttavaa.

Moni kasvi on talven aikana jättänyt jäähyväisensä. Piti oikein listata menetykset:

  • arovuokko harventunut
  • Balkaninvuokot
  • bellikset
  • jouluruusuja
  • harjaneilikka
  • harmaakäenkukka
  • kurjenpolvia 
  • mantelityräkki
  • myskimalva
  • pioni Coral Charm, toinen niistä
  • rosa Sommerwind 
  • rotkolemmikki 
  • ruusuherukoista toinen
  • salkoruusut 
  • syysvuokot - todennäköisesti 
  • tarhakylmänkukka punainen 
  • tuoksumatara
  • varjohiippa

Liljoista, iriksistä, punahatuista, syysleimuista tai syysastereista ei voi vielä sanoa mitään varmaa. Osa on noussut. Tilanne tarkentuu ajan kanssa.

Papaver orientale - Idänunikko


Idänunikot ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Niitä onkin nyt tarkkailtava ahkerasti, sillä nuppujen kehitystä on hauska seurata. Punaisten terälehtien pilkottaessa vihreänkarvaisten pallukoiden uumenista alkaa poksahdukset olla käsillä.

Syringa vulgaris - Pihasyreeni


Syreenit kukkivat tänäkin  keväänä runsaana ja kauniina. Kuvaaminen ei ole kovin hyvin onnistunut, kun aina tuulee navakasti. Torstain rankkasateessa osa nuppurykelmistä oli paiskautunut pihalle.

Rosa pimpinellifolia - Juhannusruusu


Ruusuihin en ole ehtinyt kiinnittää isompaa huomiota. Ritausman leikkasin alas, koska sen pitkät varret sojottivat ja oksat haarautuivat vasta varsin ylhäällä. Tarhakurtturuusuna Ritausma kestää alasleikkauksenkin. Aiemmin en ole tätä ruusua näin radikaalisti leikannut.

Hydrangea serrata 'Blue Bird' - Safiirihortensia


Safiirihortensia-silmäteräni on selvinnyt talvesta. Tosin kaikki sen vanhat oksat ovat rutikuivia ja kaipaavat leikkaamista. En ole pitänyt kiirettä, koska viime keväänä lehtiä tuli myös joihinkin kuivilta näyttäviin oksiin. Vanhat oksat tekevät parhaiten kukintoja eli näyttää siltä, etten taida tänä vuonna kukkivaa safiirihortensiaa nähdä. Kunhan on hengissä, riittää minulle. Silloin puska voi kukkia joskus tulevina vuosina. Jos olisi heittänyt henkensä, ei olisi toivoakaan kukinnasta.

Kosmoskukat iltavalossa


Kesäkukkarintamalla kuulumiset ovat vähän sitä sun tätä. Kaipaavat selvästi aurinkoa ja lämpöä. Kosmokset ovat itäneet hyvin, samoin malvikki. Tuntuu, että olen elänyt kevättä jo kuukausikaupalla ja itsellekin maistuisi vaihteeksi kesä. Alussa ollaan kesän suhteen eli ei mitään kiirettä kesäkukillakaan.

Krassit

Krassia kylvin pariin "parvekelaatikkoon". Ajatus on, että krassit vyöryisivät terassin kaidetta peittämään kesän tullen. Kauan niiltä kesti itää, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Loput siemenet laitoin isoon muoviruukkuun, jonka sijoitin Ukkokullan viime kesänä tekemään yrttilaatikkoon. Toivon näiden krassien viherryttävän oman asuinalueensa.

Lukinliljan olen yleensä istuttanut kellarissa jo huomattavasti tätä vuotta aiemmin. Tänä vuonna laitoin sen esikasvattamatta ulos isoon ruukkuun. Pitkän odotuksen jälkeen mullasta pilkottaa kärkiä. Hyvä niin. Lukinliljan kukinta sijoittuu toivon mukaan tavallista myöhempään.

Dodecatheon meadia - Vuorijumaltenkukka

Talven koitoksiin menehtyneet kasvit harmittavat aikansa, mutta siihen murheeseen on turha jäädä kierimään. Aukkopaikat on nähtävä uusina mahdollisuuksina. Iloisia yllätyksiäkin tulee eteen ihan odottamatta. Vasenrinteen jumaltenkukan huomasin kiertäessäni ystävän kanssa puutarhaa. Löysin myös kärhöraporttini jälkeen eloa viime kesänä istutetusta Ville de Lyonista ja kirjaamatta jääneestä Ruusupenkin Princess Dianasta.

Kirjopikarililjojen kukintaa on riittänyt pitkään.

 
Rikkaruohokierros on edelleen tekemättä. Kasveja kuvatessa eksyn kyllä nyppimään voikukkia ja varsinkin vaahteravauvoja. Jälkimmäisiä on tolkuttoman paljon. Nousevat esiin mullasta heti, kun käännän selkäni. 

Toivoin ankaran talven tekevän selvää kotiloista, mutta turhaksi osoittautui tämä toive. Muhkeita yksilöitä on tullut kerättyä pilvin pimein. Etikkapurkkeja onkin ympäri tonttia, jotta ei tulisi kiusausta nakata kotiloita puiston puolelle. Sieltähän ne vyöryy takaisin. Hyvässä lykyssä ottavat vielä kaverinsakin mukaan. Ferramolia vaan arimpien kasvien ympärille. Ja keräystä, keräystä, keräystä... En kyllä ikinä tykästy kotiloihin, mutta oppii niitä näköjään jollain tasolla sietämään. Kun vaihtoehtoja ei ole.

Tulipa Apricot Parrot

Tänä viikonloppuna juhlitaan koulunsa päättäneitä ja eri tahoilta valmistuneita. Onnea heille kaikille!

Onnea myös omalle Lapselle, tyttärelle, joka viettää tänään syntymäpäiväänsä!


28 kommenttia:

  1. Menetyksiä tuli. Harmaakäenkukalle antaisin vielä toivoa, että se putkahtaa jostain esiin. Viime vuonna kukkineet ovat saattaneet siementää jonnekin ja kaksivuotisena kasvina se välillä on vähän heikompana. Minulla se ei kärsinyt talvesta, alkuja on taas mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja olen niitä siirtänyt sallittuihin paikkoihin.
    Vesisadetta on riittänyt, osa puutarhaa on taas niin märkää, että nurmikko vaan tirskuu saappaiden alla. Nyt onneksi taitaa olla alkamassa kauniimman sään jakso. Ja tietysti kun joudun olemaan pois kotoa.
    Vuorijumaltenkukka ihme ja kumma on talven voittajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan elättelen toivoa ihan kaikkien piilossa luuraavien kasvien suhteen, vaikka joidenkin kohdalla tiedän sen olevan turhaa.
      Sadetta ja tuulta ollaan saatu roppakaupalla. Eilen iltapäivällä satoi ja ukkosti kuin viimeistä päivää. Ei ainakaan tarvitse kiertää kastelemassa.
      Tänään sen sijaan on ollut varsin kesäinen päivä ja seuraavillekin päiville on kivoja ilmoja luvassa. Tähän aikaan ei mielellään lähde mihinkään omasta puutarhasta. Aina ei voi kuitenkaan valita.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Minäkin olen jo vuosia suosinut lähes pelkästään Darwin-hypridi tulppaaneja, sillä ne kukkivat aina takuuvarmasti toisin, kuin monet kauniimmat lajikesiskonsa.
    Sinulla jo syreenit kukkivat, meillä ne vasta ovat aloittelemassa kukintaansa.
    Meillä monet maanpeitekasvit ovat kärsineet talvesta ja etenkin rönsyleimujen kukinta jää monin paikoin tavallista laimeammaksi.
    Harmaakäenkukka on kaksivuotinen ja ainakin meillä se on lisääntynyt runsaasti itse siementämällä. Uusia siementaimia putkahteleekin vähän sieltä sun täältä uusista, yllättävistä paikoista. Uskon, että niitä ilmaantuu sinullekin runsain määrin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Darwinit ovat tosiaan osoittautuneet kestäviksi. Kauniita ne myös ovat.
      Syreenit ovat nyt täydessä kukassa. Rankkasateet on ravistellut osan nupuista maahan, mutta riittäähän noita vielä puussakin.
      Muistelen sinulla olevan paljon rönsyleimuja. Vähäisemmän kukinnan sietää, jos vain kasvit ovat edelleen hengissä.
      Toivottavasti harmaakäenkukan siemeniä on maassa tallessa. Tässä vaiheessa kasvukautta on vielä monilla aikaa nousta.

      Poista
  4. Kylläpäs näyttää kauniilta, paljon värejä ja paljon kukintaa. Eli kyllä se kesä on jo tullut. Harmittavan monta kasvia olet menettänyt talven aikana. Toivottavasti koet vielä yllätyksiä, jos niitä löytyykin yllättävistä paikoista. Hyvää kesäkuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  5. Eilen tuli voimakkaita sadekuuroja. Tänään on ollut aurinkoista ja lämmintä. Toivottavasti sait lakanapyykkisi ulos kuivumaan.

    VastaaPoista
  6. Mielenkiintoisen näköinen ilmestys tuo vuorijumaltenkukka.
    Varmaan hienoa tavata toinen puutarhapersoona ja vaihdella kuulumisia ja kasveja :)
    Kotiloita on täälläkin pilvin pimein.

    VastaaPoista
  7. Meillä on satanut ihan murto-osa teidän sateista, vasta nyt viikonloppuna on vettä tullut jonkun verran.
    Retkesi Nilan luo kuulosti hauskalta, sait muhkeat tuliaiset mukaasi. Hienoa.
    Talvi teki ilmeisesti etelässä ennemmän tuhoja kuin täällä, minulla suurimmat tuhot liittyvät rusakoihin. Jotain kasveja on talvikin kurittanut.
    Ihana katsella kuviasi, niin kauniilta näyttää joka tapauksessa. Vuorijumaltenkukka näyttää upealta, siitä olen haaveillut, mutta en ole koskaan nähnyt livenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida pilvistä riittää sadetta ympäri maata, kun ne roiskivat sitä meille ronskimmin. Luonnolle ja puutarhalle vesisateet ovat tehneet hyvää. Kaikki kasvaa ja kukoistaa silmissä.
      Oli kiva käydä katsomassa Nilan mökkipuutarhaa. Muhkeista antimista suurin osa on nyt istutettu. Olipa urakka.
      Viime talven erikoisuus oli paksun jääkannen muodostuminen helmikuisissa sateissa. Luulen sen olleen suurin syy kasvituhoihin.
      Vuorijumaltenkukka on aika pieni, joten niitä kannattaa hankkia useampi näyttävän istutuksen saadakseen. Omani yllätti minut iloisesti kukinnallaan.

      Poista
  8. Harmi, että sateet ja säätilat muutenkin jakautuvat niin epätasaisesti pitkin maata. Meilläkin on sadellut, mutta hyvin pieniä kuuroja vain. Muuten sillä ei olisi niin väliä, mutta ruukkuja varten tarvitsee aina kasteluvettä. Maa on talven jäljiltä vielä sen verran kosteaa, että pienikin sade riittää pitämään kasvit ja kylvökset hyvässä kunnossa, joten kukkapenkkejä ei tarvitse kastella.
    Teillä on kesä paljon pidemmällä kuin täällä. Syreeneissä ja vuorijumaltenkukassa on meillä vasta pienet nuput. Perästä kuitenkin tullaan.
    Sait Nilalta varsinaisen aarrelastin ja puutarhakierros oli varmasti vähintään yhtä antoisa. Toisen puutarhaharrastajan kanssa jutustelu on todella mukavaa ja pihakierros siinä samalla kruunaa kokemuksen.
    Lehtokotiloita ei taida mikään hävittää kun ne kerran mieluisan paikan itselleen löytävät. Harmikseni olen kerännyt täältä jo kymmenisen kotiloa. Johan tässä sai vuosikaudet olla niiltä rauhassa, vaikka lähialueilla niitä mönkikin. Ei auta kuin yrittää tehdä parhaansa, jotta kanta ei kasvaisi ainakaan räjähdysmäisesti. Ja pitänee myös hankkia iso säkki ferramolia. Viime kesänä hankitun purkin tuhlasin aiemmin tällä viikolla tontin rajalle ja rajan tuntumassa oleviin kukkapenkkeihin. Sieltähän ne tänne hyökkäävät.
    Mukavaa sunnuntai-iltaa ja alkavaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa voisikin jakaa sadetta tasaisemmin. Meillä se tuli alkuun tosi tarpeeseen, mutta saisi olla hetken aurinkoisempaa. Jota tosin on luvattukin.
      Nila oli uskomattoman avokätinen jakaessaan niin monenlaisia taimia runsain mitoin. Esikot ja ja muutama muu on vielä istuttamatta, sillä annan niiden kasvattaa hetken juuriaan purkeissa. Saan myös lisäaikaa istutuspaikoista päättämiseen.
      Muistan nähneeni ensimmäiset lehtokotilot herukoita kerätessäni. Enpä silloin arvannut, miten tehokkaasti ne lisääntyvät ja valtaavat paikkoja. Ei niihin totu, mutta oppii kyllä elämään niiden kanssa. Kun eroonkaan ei pääse.

      Poista
  9. Kaunista kukintaa! Meillä sateet on olleet aika maltillisia, puutarha on niiden ansiosta lähtenyt mukavan rehevään kasvuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarha kiittää sateista. Kaikki suorastaan räjähti kasvuun sateiden saavuttua. Tänään myös aurinko paistaa lämpimästi.

      Poista
  10. Toivottavasti meidän ryytimaan yllä vain sadekuuro piipahti sillä aikaa, kun käytiin pikaisesti ystävän syntymäpäivillä, eikä ukkostanut. Koirakaveri kun olisi taas ukkosen aikaan joutunut pelkäämään yksin kotona. No ei ainakaan ollut sängyn alle piiloutunut, joten varmaan vain sadekuuro kulki yli.

    Minulle nousi tänään pionikuume. Katselin juurikin tuota Coral Charmia, mielenkiintoinen värisävy siinä. Halajan kovasti Caroline Constabel itoh-pionia, mutta en tiedä menestyykö näillä vyöhykkeillä tai saako sitä mistään hankittua. Olisi mukavaa kasvattaa Caroline Constabelia ja Sarah Bernhardia, tyttärieni nimet kun ovat Karoliinan ja Saara :)

    Kiitos taas kauniista kukkakuvistasi. Piristivät kovin tätä sateista viikkoa (tänään vihdoin ensimmäinen lämmin kesäpäivä!). Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukkonen ei paukkunut kovin äänekkäästi. Sadekuurot sen sijaan olivat voimakkaita. Koirakaverilla ei varmaan ollut hätää.
      Googletin Caroline Constabe-pionin. Kukassa on tosiaan hieno sävy. Hollantilaisen (dutch-bulbs.com) sipulimyymälän sivuilla sitä näyttää olevan kaupan. Kiva idea istuttaa tyttärille nimetyt pionit puutarhaan. Sarah Berndhardtia sentään meillä myydään yleisesti.
      Kiitos sinulle kauniista sanoistasi! Toivottavasti lämpimät kesäpäivät jatkuvat. Mukavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  11. Vaahteravauvoja on tullut nypittyä jo satoja. Aina vain uusia punkee esiin. Aika suuri on menetettyjen kasvien listasi. Onneksi sait Nilalta uusia taimia. Ihania taimia saitkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaahteroiden itämisvauhti on melkoista. Selkänsä kun kääntää, niin taas on uusia esillä. Pieninä ne on sentään helppo nyhtää maasta irti.
      Menetettyjen listaan täytynee lisätä myös talvivalkosipuli. Tavallisesti ne venyvät mittaa tässä vaiheessa, mutta nyt yksiään ei ole itänyt.

      Poista
  12. Huomaan että omassa pihasssa on paljon samoja juttuja tänä keväänä mistä kirjoittelet. Vaahteravauvoja täälläkin yllin kyllin ja vallan niitä tupsahtelee lisää. Pikkutalvio kukkii ihan hulluna ja talven viemien kasvien lista on pitkä….

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän nurkilla sääolosuhteet taisivat olla saman tyyppiset kuin täälläkin. Vesisadetta helmikuussa ja sen seurauksena kunnon jääkansi. Olipa totisesti erikoinen talvi ja kolea pitkä kevät.

      Poista
  13. Kaunista kukintaa sinulla menetyksistä huolimatta. Vaihtelevaa on ollut säiden suhteen, nurmikon leikkuustakaan ei meinaa tulla mitään ripsausten välissä. Toisaalta olen ollut tyytyväinen, kun kevät etenee viileähkösti. Tuntuu että edes ajoittain saa ajanriennosta otteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopivan nurmikonleikkuuajan löytäminen on taitolaji tällaisilla sadekeleillä. Pilvien väistyessä on paras tehdä nopeita päätöksiä, jotta tilaisuus ei mene ohi.
      Totta, kevään hitauden ansiosta työt ovat tulleet jotakuinkin tehdyiksi. Vähitellen on aikaa myös nauttia kesän alkamisesta.

      Poista
  14. Paljon on siellä satanut, kyselin pojaltani sunnuntaina onko pelloilla vesilampia. Pyörällä oli käyny ajamassa ja sanoi oraitten olevan hyvinvoivia, kellastumisia ei hänen reitillään näkynyt. Teillä on ollu haastavat olosuhteet jo alakutalavesta lähtien ja kovasti tuntuu menetyksiä tulleen. Kyllä se harmittaa. Miultakin yksi pieni pioni menehty. Mukava kun Nilalta sai muhkean määrän uusia taimia puutarhaasi. Kyllä nuo peruslajikkeet tulppaaneista on varmimmat, vuodesta toiseen kukkivat! Mie oon tuota pikkutalvioo repiny pois, kun liian hanakasti on lähteny kulukemaan. Vaahteran taimia on nyt runsaasti jokapuolella. Kaunis on tuo vuorijumaltenkukka ja miulla ei vielä kuki, nupuilla on. Valakosen menetin talavella. Kauniita kuviasi on mukava kahella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesisateet tässä vaiheessa on huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin kuivuus. Varmasti me kaikki toivomme, että sää suosii viljatuotantoa. Siinä mielessä oman puutarhan kukkakato ei ole kovin suuri murheen aihe.
      Sain vuosia sitten pikkutalviota kottikärryllisen naapurilta. Innoissani istutin sitä sinne sun tänne ja nyt hiukkasen kaduttaa. Pikkutalvio on innokas leviämään ja siitä on vaikea päästä halutessaan eroon. Yhden penkin kaivoin muutama vuosi sitten kokonaan auki, putsasin mullan ja takaisin istutettavien kasvien juuret. Siinä oli iso työ, mutta pääsin siltä osin pikkutalviosta eroon.
      Kiitos Ulla kehuista!

      Poista
  15. Ihana tuo sinun magnolia ja jumaltenkukka myös. Sade tekee kyllä hyvää kohtuullisessa määrin. Minua mietityttää tulppaaniasia myös. En oikein tiedä laittaisko vai ei. Minulla tuntuvat taantuvan niin kovin herkästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Magnolia on naapurin, mutta ilokseni pääsin sitä kuvaamaan. Lisäksi magnolia näkyy meidän keittiön ikkunasta katsellessa, joten pääsen osalliseksi sen kauneudesta.
      Sade on tervetullutta, mutta kuten sanoit, kohtuullisessa määrin.
      Darwin-tulppaanit eivät taannu samalla tavoin, kuin erilaiset jalostetut tulppaanit. Ehkä sinunkin kannattaa kokeilla niitä.

      Poista
  16. Jumalten kukkaa minulla ei olekaan kaunis on. Kiitos sinulle kun vierailit vielä niin keskeneräisessä pihassa ja puutarhassa. Mutta hyvä kun tekemistä riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jumaltenkukkani taitaa olla jo kolmas. Tämä on sentään viihtynyt edellisiä paremmin. Kaunis se on. En tiedä, runsastuuko se vai jököttääkö vuodesta toiseen tuollaisena.
      Minusta puutarhanne ei ollut ollenkaan keskeneräinen. Puutarha ei taida koskaan tulla valmiiksi ja erilaisia projekteja taitaa olla meillä kaikilla. Kaikesta näki, että sinulla on töitä riittänyt ja riittää vastedeskin. Melkoinen määrä kasveja. Oli tosi mukava vierailla luonanne. Kiitos!

      Poista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!