Liljoista herukoihin

Lilium l. 'Tiger Babies'

 

Pionien lopettaessa kukintansa tulee hätä, tässäkö ne kaikki nyt olivat? Ei suinkaan, vielä riittää kukkijoita. Nyt näyttämölle astuvat värikkäät liljat. Tiikerililjoista ensimmäiseksi ehti 'Tiger Babies', joka on runsastunut kivasti. Tänä vuonna ne ovat aika korkeita ja kukat kookkaita. Nuput ovat selvästi vaaleanpunaisia, kukat avauduttuaan hennosti oranssinkeltaisen vaaleanpunaisia. Tai miten tuon värin kuvailisi? 

Perinteiset oranssit tiikerililjat ovat vielä nupulla. Samoin kerrotut tiikerinlilja Flore Plenot.

Lilium 'Spring Pink'

Spring Pink -liljan istutin neljä vuotta sitten. Samalla nimellä on myös kerrottua, enemmän vaaleanpunaista liljaa. Tämä omani on yksinkertainen, aavistuksen vaaleanpunainen. Terälehtien reunojen ohut viininpunainen raita on kuin hienoin siveltimenveto. Minusta tämä on tyylikkään kaunis lilja. Tämä on myös kestävä lilja. Se on lisääntynyt ja kukkii uskollisesti joka kesä.

Lilium 'Sweet Surrender'

Lempililjoihini kuuluu ehdottomasti kermanvärinen tiikerililja Sweet Surrender. Olen istuttanut sitä useampaan paikkaan ihan vain siksi, että sitä katselee mielellään vaikka monta kertaa päivässä tai päivän kerrallaan. Nuokkuva kukka vaatii kuvaajalta notkeutta, jos haluaa saada ikuistettua kukan "kasvot" kokonaisuudessaan.

Lilium Asiatic Mix

Vuosien myötä on tullut istutettua monenvärisiä liljoja. Mix-pussukoiden sipuleista ei tiedä, mitä väriä niistä nousee. Toisinaan värit ovat ihan muuta, mitä pussin kuva lupaa. Tai väriyhdistelmät eivät välttämättä miellytä silmää. Tuntuu, että varhaisimmista liljoista parhaiten vuodesta toiseen kukkivat voimakkaan oranssit ja keltaiset liljat. Sisäänkäynnin Bermuda-penkkiä katsellessani kummastelen, olenko tosiaan istuttanut sellaisen määrän oransseja liljoja. Kukapa muu niitä olisi penkkini multaan käynyt kätkemässä?

Lilium 'Mapira'

Liljakukkoja löytyi heti, kun kirjopikarililjat nousivat. Ensimmäiset punatakkiset liljakukot nitistin kylmästi sormieni välissä. Vaatii hieman suunnitelmallisuutta metsästää liljakukkoja. Käsi kannattaa viedä kukkoa kohden alasuunnasta siten, ettei käden varjo osu liljakukkoon. Silloin se pudottautuu selälleen, eikä mustamahaista liljakukkoa sitten mullasta helposti löydä. 

Kokeilin puutarharyhmän vinkkiä suihkuttaa valkosipuliuutetta liljoille. Liljakukot kuulemma hakeutuvat liljoille niiden hajua seuraten. Valkosipuli sekoittaa ötököiden suunnistuksen, jolloin liljat säästyvät. Suihkutuskierroksia olisi kannattanut tehdä useammin. Jonkun verran olen löytänyt vioituksia, mutta vinkki toimi silti mielestäni aika hyvin.

Karviainen

Karviaiset eivät ole vielä aivan kypsiä. Niitä on kypsymässä kaksi pensaallista. Marjapensaamme kasvavat aurinkoisessa paikassa. Herukat kypsyivät, joten linnoittauduimme Pojan kanssa viikko sitten lauantaina marjapuskiin herukoita keräämään. Oksat notkuivat marjojen painosta. Osa oli jo niin kypsiä, että oli oltava tarkkana, etteivät varisseet maahan. Etenkin punaherukat ovat tänä vuonna kookkaita. Pienen osan pakastin rasioihin kokonaisina. Muut keitin mehuksi.

Kaksin poiminta sujui sutjakkaasti kuulumisia vaihdellen ja maailman asioista jutellen. Ukkokulta kävi välillä tekemässä väliaikatarkastuksia ja maistelemassa marjoja.

Tapaan leikata muutamia vanhempia oksia herukkapensaista marjojen keräämisen jälkeen. Nyt piti sateiden vuoksi odottaa pari päivää töihin päästäkseen. Kovin montaa oksaa en poistanut. Muutaman lamo-oksan poistin ja joitakin pitkiä oksia lyhensin, etteivät roiku marjojen painosta maassa. Lopuksi kaivoin pois marjapensasalueelle levittäytyneet nukkapähkämöt ja sinipiikkiputket. Vähensin myös kaikkialle rönsyileviä ahomansikoita. Viimeisenä kitkin rikkaruohot ja siistin kanttausurat.

Saman kohtelun sai kasvihuoneen sivussa kasvava valkoherukka ja sen istutusalue. Vauhtiin päästyäni olisin siivonnut muitakin alueita, mutta vaihteeksi alkoi satamaan. 

Perusteelliseen kitkemiseen menee yllättävän paljon aikaa. Sitä kun huomaa siinä kitkiessä monia muitakin asioita, jotka tietenkin pitää juuri sillä hetkellä hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Haluan saada aina yhden kokonaisuuden kerralla tehtyä. En tykkää keskeneräisistä asioita. Jos taas ahmii liikaa tekemistä, onkin selkä jäykkänä ja totaalisesti uupunut olo. Mutta mieli hyvä. Varmaan olisi viisaampaa hoitaa kitkennät ja siistimiset pieninä annoksina.

Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna kirjoitti jutussaan (Yksi teko hyönteisten hyväksi), kuinka myös puutarhan janoiset hyönteiset kannattaa ottaa huomioon. Puutarhassani on jalallinen lintujen juottoallas, jossa vesi ei pysy, vaan valuu saumoista pois. Joskus olen laittanut astian esimerkiksi perhosille, mutta muita hyönteisiä en ole älynnyt huomioida. Laitoin muutama kesä sitten kahdella eurolla ostamani peltisen astian alapihalle, marjapensaiden viereen. Siinäkään vesi ei pysynyt. 

Vein pari mattoa pesulaan ja samalla reissulla kävin Ikeassa etsimässä sopivaa astiaa. Löysinkin laakean, metallisen lautasen tai tarjottimen tai mikä lieneekään muutamalla eurolla. Laitoin sen syyshortensioiden läheisyyteen, tekemäni betonisen rapskulehtimaljan (maljassa ei vesi kauaa pysy) päälle. Minnan vinkistä laitoin astiaan myös pari kiveä, jotta ötökät eivät suotta huku.

Idea on niin kiva, että laitoin sitten toisenkin vesiastian marjapensaiden läheisyyteen. Paikka ei ehkä ole paras mahdollinen, joten astia varmaan vielä muuttaa toisaalle. Kaunis, vihreä, kasvikuvioinen astia on keraaminen. Se on muistettava hakea syksyllä pois, koska astia tuskin kestää halkeamatta pakkasta.

Rosa 'Sointu' - Tarhakurtturuusu

Sävelen ja neilikkaruusun kukinnan yltyessä, Sointu hidasti tahtiaan. Olihan se aloittanut paljon edellisiä aiemmin. Leikkasin Soinnusta kaikki kuihtuneet kukinnot pois. Siitä se kiitti aloittamalla kukkimisen uudelleen. Saman operaation tein teresanruusulle ja kohta pitäisi käydä operoimassa myös Sävel. Ei mene montaa päivää, kun uusia nuppuja ilmestyy näihin ruusuihin, jos niiden kuihtuneita kukintoja vain jaksaa ja muistaa leikata.

Hymenocallis - Lukinlilja

Vuosia sitten kevätmessuilta ostamani lukinliljat avasivat nuppunsa. Vaikka kukkavanoja oli useampi ja jokaisessa kolme nuppua, oli kukinta nopeasti ohi. Lukinliljan kukka on hauskan näköinen. Joku kimalainen on kanssani samaa mieltä. Se on kömpinyt lukinliljan kukan sisään.

Nostan lukinliljan sipulit syksyllä pois ruukusta samoihin aikoihin daalioiden kanssa. Säilytän sipuleita kellarissa. Keväällä istutan sipulit uuteen multaan. Viime vuonna laitoin sipulit liian aikaisin ruukkuun, jonka pidin pitkään kellarin lämmössä. Lilja nousi pintaan ja teki pari kukkavanaa pian ulostuonnin jälkeen. Tänä vuonna yritin olla viisaampi ja toin ruukun heti ulos, kun olin laittanut sipulit multaan. Sipulit saivat rauhassa herätä talviunestaan. Kukkivatkin sitten enemmän oikeaan aikaan, kuin vuosi sitten.

Kesäkukka Vaula

Kelloköynnöksissä on ensimmäiset nuput. Avautumista saa vielä odottaa. Keijunmekko on kukkinut jo pitkään. Ensimmäisen kerran ostin kesäkukaksi vaulan. Se olisi varmaan näyttävämpi amppelissa. On se ihan riittävän hieno kukkalaatikossakin peittäessään terassin kaidetta.

Ihme ja kumma

Papaver somniferum - Pioniunikko

 

Suhtaudun kaksijakoisesti pioniunikoihin. Tykkään niistä ilman muuta, ja haluaisin runsaan kasvuston, mielellään vielä erilaisia täydentämään toinen toisiaan. Jostain syystä meille ei pioniunikoiden kanssa ole syntynyt luotettavaa suhdetta. Kylvän sitten suoraan, esikasvatan tai mitä tahansa, eivät tunnu itävän. Tai jos itävätkin, vain muutaman yksilön voimin.

Papaver - Unikko

 
Aloituskuvan tummahipiäinen rimssuhelma ja tämä räjähtänyt punainen ovat luultavasti viime vuonna tai keväällä penkkiin tyhjentämieni siemenpussien aikaansaannoksia. Sen verran luupäinen ihminen olen, että takuuvarmasti sorrun kaupassa hienojen siemenpussukoiden äärellä kantamaan kotiin myös pioniunikoita. Eihän sitä tiedä, josko jonain kesänä ne yllättävät minut ryhtyen kasvamaan ja kukoistamaan ennennäkemättömällä voimalla.

Papaver somniferum - Pioniunikko

Tämä lilakukkainen pioniunikko on poikkeus muiden joukossa. En enää muista, keneltä siemenet sain. Blogiarvontaan siemenet liittyvät, mutta oliko pussukan lähettäjä Mielen lumoa -blogin Intianminttu, Saran mökissä ja puutarhassa vaiko joku muu? Tieto löytyy jostain arkistojeni uumenista, jos vain ehtisin ja viitsisin sen sieltä kaivaa.

Tästä pioniunikosta esikasvatin joitakin siemeniä ikkunalaudalla ja istutin myöhemmin puutarhaan. Pam, siitäkös se innostui ja nyt nuppupalluroita ilmestyy mitä kummallisimmista paikoista. Osan annan kasvaa, kukoistaa ja siementää. Osan kitken pikkuisina taimina pois.

Lathyrus latifolius - Ruusunätkelmä

Siemenkirjeitä on bloggarien kesken kiertänyt parikin kertaa. Yhdellä kierroksella sain ruusunätkelmän siemeniä. Muistaakseni Tuplasti terapiaa -blogin Pirjolta. Voin olla väärässäkin. Sain siemenet itämään kelvollisiksi taimiksi, jotka pääsivät Syyspenkkiin lähelle koristeomena Musta Rudolfia. Seuraavana keväänä ei ruusunätkelmää enää näkynytkään ja unohdin sen. Kunnes tänä kesänä huomasin hempeän vaaleanpunaisen ruusunätkelmän halailevan Musta Rudolfia. Söpö pariskunta, jolle toivotan sopuisia yhteiselon päiviä jatkossakin.

Parthenocissus - Villiviini

Pari vuotta sitten kaivoin talon autotallipäädyn seinustalta istutusalueen kokonaan pois ja yhdistin sen kivituhkakäytävään. Kapea alue nappasi osan kulkuväylästä, eikä muutenkaan ollut istutuksineen mikään kaunistus. Villiviini kasvoi seinustalla, mutta jostain syystä ei koskaan jaksanut nousta kovin korkealle. Olla möllötti, mutta ei kuollut poiskaan. Sain sen ylös hyvin juurineen ja istutin terassinkulmalle. Uudessa paikassa villiviini osoitti heti viihtymisen merkkejä. Se on kasvanut kivasti. Tänä kesänä se myös kukkii ensimmäisen kerran.

En oikein tiedä, mikä villiviini tämä on? Minusta se ei ole säleikkövilliviini, mutta ei myöskään imukärhivilliviini. Siinä on joitakin tarttuvia kärhiä, mutta ei lainkaan siten, kuin esimerkiksi alapihan aidassa kasvavissa imukärhivilliviineissä. Lukijoiden joukosta löytyy varmasti viisaita tietäjiä. Ehkä ikioma Lady Attenboroughimme eli Saaripalstan Saila osaa lausua painavia mielipiteitä aiheesta?

Pioni ja ketoneilikka

Kurgaanin laidalle vuosi sitten istutetut pionit eivät tänä vuonna kuki. Omin kukin. Sen sijaan pionit päättivät tehdä yhteistyötä  ketoneilikan kanssa siten, että pioni hoitaa lehdet ja ketoneilikka kukkaosuuden. Ketoneilikkaa kasvaa enemmän pionista oikealla. Millähän ilveellä pioni on saanut houkuteltua muutaman ketoneilikan luokseen?

Allium Hair

Puutarhani laukat kukkivat tänä kesänä aika vaatimattomasti. Tosin en ole pariin vuoteen uusia suuressa määrin edes istuttanut. Muutama Purple Sensation on noussut uskollisesti ja parissa paikassa pallolaukat. Hairia istutin 10 kappaletta monta vuotta sitten. Alkujaankaan niistä ei moni noussut. Yksi ainokainen tahtoo tulla esiin joka vuosi.

Knautia arvensis - Ruusuruoho

Etelänruusuruohoa kasvatin muutama vuosi sitten siemenestä ja istutin taimet Pikkupuutarhan Kivipenkkiin. Siirsin ruusuruohot alapihalle pari vuotta sitten. Siellä niitä ei näy ei kuulu. Sen sijaan Kivipenkistä nousee tänä kesänä useampi ruusuruoho. Ilmeisesti multaan jäi sittenkin juurenpaloja tai siemeniä. Kasvakoon Kivipenkissä, kun se näyttää miellyttävän enemmän.

Joku lilja, vaan mikä?

Tällainen kasvi nousi Kiemurapenkin päähän, Accolade-kirsikan viereen. Joku lilja tämä taitaa olla, mutta istutustiedoissani on tämän suhteen iso aukko. Kukka muistuttaa nuokkutähdikkiä ja isotähtihyasinttia. Kumpaakin pihallani on ja ne ovat kukkineet ajat sitten.

Maissi

Popcorn-pussista ruukkumultaan sirotellut maissit rehottavat valtoimenaan. Kivan näköinen ja vehreä kesäkukka vaivattomasti. Muutaman sentin kokoisina itäneet taimet kiinnostivat lintuja, jotka kävivät nyppimässä kasvustoa levittäen niitä sitten pitkin patiota. Laitoin ruukun päälle verkon siksi aikaa, kunnes taimet kasvoivat vähän isommiksi. Silloin linnut jättivät ne rauhaan.

Ensi kesänä laitan pienemmän eron poppareita pienempiin ruukkuihin, koska niiden sijoittaminen on helpompaa. Nettikeskustelujen mukaan popparit ehtivät itää vieläkin, jos haluaa loppukesäksi vihreyttä kesäkukka-asetelmiin.

Maljaköynnös

Ostin toukokuun lopussa Rustan puutarhapuolelta edullisesti puolikuolleen maljaköynnöksen. Kokeilin, josko saisin kasvin virkistymään ja mikä parasta, myös kukkimaan. Istutin köynnöksen isoon rautapataan ja sen juurelle valkoista miljoonakelloa. Padan sijoitin sateelta suojaan, sillä padan pohjassa ei ole reikiä. Parina kesänä samaisessa padassa on kasvanut mm. krassia, jotka sitten sateiden osuessa ovat "purjehtineet" krassimanalan maille.

Maljaköynnös virkistyi. Se on kasvattanut versojaan ja alkanut myös kukkimaan. Koitan talvettaa köynnöksen sisällä, jotta siitä olisi iloa myös ensi kesänä.

Malva alcea - Ruusumalva

Monen muun kasvin lailla malva kärsi viime talvesta. Parissa paikassa se kuitenkin heräsi kasvuun ja kukintaan. Kummassakin heräämispaikassa malva kasvaa penkin laidassa, jonka johdosta kasvi tuppaa kaatumaan ja röhnöttämään käytävällä. Taidan ainakin toisen siirtää  paikkaan, jossa sillä on enemmän tilaa ja paremmat olosuhteet.

Punaherukka

Herukat on kerätty, keitetty mehuksi ja pakastettu. Marjojen poimiminen on hikistä hommaa, vaikka emme kaikkein paahteisimpaan aikaan puskissa olleetkaan. Kolme isoa punaherukkapensasta ja yksi valkoherukka saatiin tyhjennettyä kahden päivän aikana.

Mehutalkoisiin tuli pakollinen tauko, kun vanha Hackmannin mehumaija ei käynytkään induktioliedelle. Naapurikylän marketista löytyi 8-litrainen teräsmehustin, joka on itse asiassa hieman pienemmästä koostaan johtuen paljon näppärämpi käsitellä. Täytynee kiikuttaa vanha, mutta edelleen hyväkuntoinen mehumaija SPR:n Konttiin. Tuttavapiiristä sille ei löydy ottajaa, mutta kaipa joku muukin edelleen marjojaan mehuksi keittää? 

Nyt on sadevesitynnyri toisellakin nurkalla.

Muutama päivä on taas mennyt varsin paahteisissa merkeissä. Yöksi on luvassa ukkoskuuroja, joten kasvien ei tarvinne pitkään kuivuudesta kärsiä. Kasvimaalle ja kesäkukille on riittänyt edellisten sateiden vettä. Nyt toinen sadevesitynnyri on tyhjä ja liitetty rännirosvoon vastaanottamaan lisää taivaallista kasteluvettä.

Lonicera per. 'Belgica Select' - Ruotsinköynnöskuusama

 

Tälle kesälle on kertynyt monenlaista hässäkkää, joka vie aikaa puutarhommilta. Jospa sitten taas talvella vedetään lonkkaa ja kerätään energiaa. Nyt mennään tukka putkella milloin mihinkin suuntaan.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Oman maan syötävää

Kurkku Cordoba 12.6.

 

Viikkojen helleputken jälkeen lämpömittari näyttää +21, mikä tuntuu suorastaan kylmältä. Voi siis vaihteeksi hyvällä omallatunnolla istahtaa tietokoneen ääreen sen sijaan, että kiikuttaisi kastelukannuja ympäri puutarhaa. On aika tehdä katsaus tämän kesän oman maan tuotoksiin.

Kurkku Sherba 12.6.

Tomaatit, kurkut ja paprikat muuttivat kasvihuoneeseen 11.5. Taimet olivat kasvaneet kellarissa isoiksi. Koleutta uhmaten otin lämmittämättömään kasvariin siirrossa riskin. Kasvien ympärille viritettyä tuplaharsotelttaa lämmitti muutamana ensimmäisenä yönä lisälämmitin. Hyvin meni niin tomaattien, kurkkujen kuin paprikoidenkin suhteen. Pian saatoin riisua harsot pois ja virittää Blumat-kastelujärjestelmän.

Kasvarin toisella seinustalla on kolmea erilaista kurkkua: 2 kpl Cordobaa, 1 kpl Sherbaa ja 1 kpl Baby F1. Sherbassa oli jo minikokoinen alku taimet kasvariin viedessäni. Pian kukintakilpaan ja kurkkujen tuottamiseen yhtyivät muutkin. Ensimmäiset kurkut söimme jo kesäkuun alussa. Satoa on tullut niin runsaasti, ettemme ole kaikkia millään ehtineet itse syömään. Kurkkuja on jaettu mm. lapsille.

Tomaattisatoa 30.6.

Ensimmäiset tomaatit alkoivat kypsymään kesäkuun lopulla. Sen jälkeen olen hakenut kasvarista kulhollisen säännöllisin välein. Varsinkin kirsikkatomaatit ovat niin herkullisia, että niitä napsii ihan ilokseen.

Kasvihuoneessani on kahdeksan eri lajiketta: Gardener's Delight, Supersweet, Tigerella, Rosella, Golden Sunrise, Yellow Pearshaped, Sungold ja Bumble Bee.

Edellisvuosien tapaan panostin pääasiassa kirsikkatomaatteihin, jotka viileämpinäkin kesinä ehtivät hyvin kypsyä. Kuluneiden viikkojen ylenmääräinen lämpö on saanut myös Tigerellan ja Golden Sunrisen kasvamaan isokokoisiksi ja kypsymään kunnolla.

Kastelun  kanssa on ollut tavallista enemmän säätämistä. Blumatia saa yleensäkin asennuksen jälkeen tarkkailla ja vääntää nupista, mutta nyt vielä enemmän. Muutamaan tomaattiin tuli latvamätää. Netissä sen sanotaan johtuvan kastelun epätasaisuudesta ja kalsiumin puutteesta. Niinpä kastelen tomaatit välillä suoraan kannulla, johon olen lisännyt tomaattilannoitetta. Se näyttäisi auttavan, sillä vähään aikaan ei latvamätäisiä yksilöitä ole ollut.

Alkukesästä olen tavannut käydä sulkemassa kasvihuoneen oven yöksi. Nyt öisin on ollut yhtä hikistä, kuin päivälläkin. Ovi on saanut olla ympäri vuorokauden auki. Olen ripustanut oven eteen harson, jonka kiinnitän illalla ovenkarmeihin nipsuilla kiinni. Näin naapurin kissa tai linnut eivät pääse kasvihuoneeseen.

Paprikaa minulla on Snacking Purplea, Lompardoa, pientä punaista Koralia ja kypsyessään keltaiseksi muuttuvaa Zazua. Varsinkin Koralia tulee runsaasti ja ensimmäinen niistä on jo saanut punaisen värin pintaansa.

Koralia ajattelin täyttää vuohenjuustolla ja säilöä liemeen joulupöytään laitettavaksi. Sen tyylisiä minipaprikoita olen ostanut kaupasta, siitä idea valmistaa niitä itse.

Jos kasvihuoneessa kaikki sujuu hyvin, kasvimaalla onkin sitten ongelmallisempaa. Olen laittanut sadettimen kasvimaata kastelemaan vähintään joka toinen päivä. Kurpitsoille olen antanut sen lisäksi vettä myös kastelukannulla. Lavakauluksissa multa kuivuu tosi nopeasti, kun aurinko paahtaa niihin päivästä toiseen.

Kesäkurpitsat ovat kukkineet huonosti, eikä sen vuoksi satoakaan ole paljon tullut. Juhannuksena sentään saimme muutaman pötkylän grillattavaksi ja salaattiin.

Spagettikurpitsa ei ilmeisesti tee ainuttakaan hedelmää. Sen sijaan Tom Fox kiemurtelee jo naapurilavaan ja kasvattaa neljää mollukkaa kupeessaan.

Salaatti ei meinannut itää ollenkaan. Kylvin sitä uudelleen, mutta hölmöyksissäni samaan lavaan, johon olin istuttanut esikasvatetut ruusukaalit. Mangoldi ponnisti itsensä ilmoille ruusukaalin viereltä, salaatti ei jaksanut kilpailla tilasta ja valosta.

Ruusukaalit olivat pitkään ehjälehtisiä ja komeita. Kuvittelin, että säästyin kaalin tuholaisilta. Olisi pitänyt uskoa viisaampia ja virittää ruusukaalille suojavarusteet. Nyt kaaliressukka alkaa olla varsin pitsilehtistä mallia.

Porkkanaa kylvin huhtikuussa isoon ruukkuun kasvihuoneeseen. Ruukun siirsin lämpimien ilmojen saavuttua ulos. Viikonloppuna päätin katsoa, miten porkkanat voivat ja kaivoin mullasta oheisen sadon. Hyviä ovat. Loput porkkanat kylvin tavalliseen tapaan omaan lavaansa. Ne saavat jatkaa kasvuaan.

Samaten perunaa kylvin huhtikuussa ruukkuun kasvihuoneeseen. Nostin ne mullasta juhannukseksi. Suurin osa oli pikkuruisia miniperunoita, hyviä kyllä. Toisen satsin perunoita laitoin myöhemmin isoon ruukkuun ulos. Saavat vielä jatkaa kasvuaan.

Herneitä kylvin yhden lavakauluksellisen. Keräsimme sadon viikko sitten ja söimme saman tien. Pakastettavaksi ei niin pienestä satsista millään jää, mutta pääasia onkin päästä napostelemaan ja maistelemaan itse kasvatettua. 

Kastelu kasvimaalla kesäkuun lopulla.

Sipuleista ei löytynyt yhtään ajantasaista kuvaa. Yllä olevassa, kuukauden takaisessa kuvassa valkosipulit näkyvät oikeassa yläreunassa. Niiden takana kasvaa tavallista sipulia. Valkosipulit ovat alkaneet kellastuttamaan alalehtiään, joka on merkki korjuukypsyydestä. Yleensä valkosipuli korjataan elo-syyskuun vaihteessa tai jopa myöhemmin. Tänä vuonna ei ehkä niin pitkälle nostoa kannata jättää. 

Tavallista sipulia olemme ottaneet sieltä täältä tarpeen mukaan.

Vadelmia olen kerännyt jo parin viikon ajan. Vadelma kypsyy vaiheittain, joten myös sen kerääminen sijoittuu pidemmälle ajanjaksolle. Yllättävän hyvän sadon kolmen metrin vatturivi antaa. Marjojen kokokin on kohtuullisen hyvä, mistä kiitos kuulunee kasvimaan ahkeralle kastelulle.

Valkoherukkapensas on koko päivän täydessä paisteessa, joten sen marjat alkoivat jo rapisemaan. Punaherukasta olin kerännyt muutaman litran eräänä hellepäivän iltana. Nyt nekin olivat jo täysin kypsiä ja oksat lakoontuivat sadon painosta maahan. Kuivuudesta huolimatta marjat olivat suuria ja meheviä. Kerätessä oli oltava helläkätinen, sillä kypsyyden vuoksi marjat irtosivat melkein itsestään ja rapisivat helposti maahan.

Sunnuntaina aloitin heti aamusta herukkaurakan. Lämmintä oli edelleen, mutta onneksi ei sentään kolmenkympin lukemia. Päätin kerätä kaikki herukat päivän aikana, jos vain suinkin jaksaisin. Lyhyttä ruokataukoa lukuunottamatta istuin useamman tunnin puskissa. Sain 30 litraa marjoja, joista kaksi kolmannesta keitin mehuksi ja kolmanneksen annoin veljenvaimolle.

Marjoja poimiessa kaksi kättä on tarpeen. Toisella voi nostaa oksaa ja toisella irrottaa marjoja. Seisaaltani kerätessä vieressäni on vanha palli, jonka päälle laitan marjaämpärin. Istuessa ämpäri on jalkojeni välissä. Vadelmapuskissa keksin laittaa maahan lyhtyjen ripustamiseen käytettävän metallikoukun ja siihen astian roikkumaan. Näin sain molemmat kädet vapaaksi ja koukkua oli helppo siirtää sopivalle etäisyydelle.

Kasvimaalla on oltava kasvamassa vatsantäytteen lisäksi myös silmäniloa. Samettikukka on erinomainen siihen tarkoitukseen. Vuosia sitten esikasvatin samettikukat, mutta nykyisin kylvän ne suoraan maahan. Hyvin ehtivät kukkaan ja tekevätkin sen näyttävästi.

Cosmos 'Velouette'

Joka vuosi varaan vähintään yhden lavakauluksen kesäkukille, yleensä kosmoksille. Niin myös tänä vuonna. Kosmosten kukintaa saa odottaa näin heinäkuulle, mutta sitten niistä riittääkin iloa pitkälle syksyyn. Kylvin neljää erilaista kosmosta: Velouette, Double Click Cranberries, Double Click ja Daydream. 

Cosmos 'Double Click Cranberries'

Kosmoskukat ovat kasvattaneet korkeat varret ja vähitellen latvuksien nuput alkavat avautua. Korkeiden varsien vuoksi kuvaaminen vaatii vähintäänkin varpailleen nousua.

Samassa lavakauluksessa kosmosten kanssa on yksi rivi villiporkkana Daraa. Se ei ole kasvanut kovin korkeaksi, eikä tule tänä vuonna kukkimaan. Aion siirtää Darat kukkapenkkiin, kunhan kaipaamani sateet saapuvat ja kostuttavat riittävästi maata. Tässä vaiheessa ei ole viisasta istuttaa kasveja paikkaan, joka olisi yksi kasteltava alue lisää.

Yrttejä varten säästämääni tilkkuun kasvimaan reunassa kylvinkin kesäkukkien siemeniä. Pussukallisen erivärisiä ruiskaunokkeja ja kehäkukkaa sekä samettikukkia. Samettikukista vain osa on itänyt. Ruiskukkien varret hortoilevat sinne tänne. Pörriäiset tykkäävät ruiskukista ja tomaatteja poimiessa onkin hauska kuunnella siivekkäiden kesämusisointia.

Viime kesänä niin ruiskukkaa kuin kosmoksiakin kasvoi yhdessä lavakauluksessa. Nyt kummankin siementaimia putkahtelee kasvimaan käytävillä. Kivituhkapinnan alla on tuhti maanrakennuskangas, joten taimet on helppo nipsaista pois, eivätkä ne myöskään kasva kovin suuriksi.

Ostin vain yhden pussillisen kehäkukan siemeniä. Kuvan Bronzed Beauty näyttää itse asiassa siemenpussin kuvassa huomattavasti värikkäämmältä ja kookkaammalta, mitä todellisuudessa. Nätti kyllä, mutta ehkä pienoinen pettymys odotuksiin nähden.

Siihen nähden, miten runsaasti kehäkukka tuottaa siemeniä, oli pussissa niitä todella vähän. Ajattelin vähäisen siemenmäärän johtuvan kukan erityisyydestä, mutta sama koski myös myöhemmin ostamiani ihan tavallisia kehäkukkia. Nyt pitääkin korjata omista kukista siemenet talteen, ettei näyttävämmän kehäkukkakasvuston saadakseen tarvitse ostaa nipputolkulla 10 siemenen pussukoita.

Tungosta aidalla 5.7.

Kesän aikana ei ole kovin usein tullut käytyä kävellen kylillä, jolloin matkamme yleensä alkaa puistikon halki. Jollen leikkaisi nurmikkoa  myös muutaman metrin osuudelta kunnan puolella, en ollenkaan tietäisi kasvieni uteliaasta levittäytymisestä aidan rakoihin. Villiviini nyt ilman muuta suikertelee pitkiäkin matkoja ja sen viherryksen näkee myös omalle puolelle. Sen sijaan harjaneilikoiden uteliaisuus näyttäytyy enemmän puistossa kulkijoille. Muutama sormustinkukkakin on kasvattanut vartensa aidan raoista vapauteen. Samoin tulikuusaman kukintaa piti käydä ihastelemassa aidan ulkopuolelta.

Acer tataricum subsp. ginnala - Mongolianvaahtera 5.7.

Hiidenmäen puutarhassa -blogin Minna laittoi jokin aika sitten kuvan mongolianvaahteran kauniista "nenistä". Kiitos hänelle muistutuksesta, sillä olin täysin unohtanut käydä tsekkaamassa kunnan rajamme tuntumaan istuttamien mongolianvaahteroiden tilanteen. Löytyihän niistäkin muutama punasäväyinen nenä. Kolmesta mongolianvaahterasta kaksi on selvinnyt hyvin kasvuun. Yksi on kyllä elossa, mutta aika huonossa hapessa. Olen käynyt kitkemässä rikkaruohot pikkupuiden tyveltä, jotta niiden ei tarvitse ihan kaikesta energiasta muiden kanssa tapella. 

Lonicera x brownii `Dropmore Scarlet' - Tulikuusama 26.6.

Laitanpa tähän loppuun vielä kuvan tulikuusaman kukasta. Ostin köynnöksen kesällä 2017 halpamarketista neljä kympillä -tarjouksena. Tulikuusama on kukkinut joka kesä, niin myös tänä vuonna.

Dianthus barbatus - Harjaneilikka

Saimme juuri viiden minuutin sateen, toinen samanlainen viikon sisällä. Kiiruhdin turhaan hakemaan pyykkejä narulta, sillä edes itse en kastunut. Taivaanrannassa on taas mustien pilvien rintama. Kunpa ne antaisivat useamman tunnin sateen puutarhalleni.

Tulipa taas pitkä tarina. Kiitos, jos jaksoit lukea loppuun saakka.
Mukavaa viikon jatkoa kaikille!