Kuka kulki?

Taas on saatu uutta lunta. Ei se nyt ihan vanhan surmastakaan käy, sillä pakkasta on ollut sen verran, ettei mikään sula. Ei vanha eikä uusi. 
 
Tuoreessa lumessa näkyy hyvin pihalla kulkeneiden eläinten jäljet. Naapurin kissa tekee säännöllisesti kierroksen meidän pihassa. Se jahtaa aktiivisesti pikkulintuja, mistä en pidä. Mutta se jahtaa hyvin myös hiiriä ja myyriä, mikä taasen sopii minulle hyvin. 

Mustarastas tepasteli tästä pihan poikki

Mustarastaat ovat jokapäiväisiä vieraita siemenautomaateilla. Tai pikemminkin niiden alla, sillä ahkerasta harjoittelusta huolimatta mustarastaat eivät pysty takertumaan siemenautomaattien reunoihin tai talipallotelineiden metalliruudukoihin. Ilmeisesti ovat kuitenkin tehneet yya-sopimuksen muiden lintujen kanssa. Varsinkin tiaiset räpistelevät syödessään melkoisesti siemeniä ympäriinsä ja niitä sitten mustarastaat pomppivat napostelemassa.

Oravalla on varpaat harollaan.

Kotimaan marakatit eli oravat loikkivat automaatilta toiselle. Toisinaan ne ylittävät talon keittiön ikkunan edustalla olevalta siemenautomaatilta vieressä kasvavaa tuijaa pitkin katolle kiiveten. Kaksi oravaa on viime aikoina melkein jokapäiväinen näky siemenautomaatilla.

Oravan jälkiä nämäkin

Yhtenä päivänä kuului keittiöön saakka takkahuoneesta kova kolaus. Keltasirkku oli lentänyt ikkunaa päin ja kyyhötti ikkunan edessä olevassa keinussa. Annoin linnun olla, sillä toisinaan ne tokenevat pienen levähdyksen jälkeen. Tämä lintu taisi saada kunnon tällin ja hautajaiset on nyt edessä. Ressukka oli tainnut eksyä reitiltään lumipyryssä.

Moni on jo postannut huonekasvien mullanvaihdosta. Minä en ole päässyt aikomusta edemmäs. Keltainen kliivia on minua aikaansaavempi ja tunkee lehtiensä välistä aukenevia nuppuja. Edellisellä kerralla se kasvatti pitkän varren, jonka päähän kukat aukesivat. Nyt on näköjään niin kiire, että on jättänyt yhden vaiheen kokonaan väliin.

Olen saanut itämättömistä kelloköynnöksistä jonkin sortin päähänpinttymän. Ostin turvenappeja kokeillakseni, saisinko kelloköynnöksen niissä itämään. Kuvassa turvenapit ovat vasta imeneeet itsensä vedestä pulleiksi. Kelloköynnöksen siemenet ovat likoamassa ja pääsevät kohta kokeilemaan itämisen makua nappeihin. Lupaan, että tämän jälkeen en tänä keväänä enää enempää kelloköynnöksiä idätä. Riittäköön ne neljä itänyttä. Alkaa pian aikakin loppua.

Näissä jorinoissa alkaa jo olla "tikusta-asiaa" -maku. Kovasti näpeissä polttelee päästä pihatöihin ja kevään tuoksuja aistimaan. Vaan turha on elämää kiirehtiä. Lumen sulamista odotellessa voi vaikka uppoutua unelmoimaan.

Kelloköynnösmania tarttui

Saitte sitten kelloköynnösmanian tarttumaan minuunkin. Aika monessa blogissa on ollut tarinaa edellisten kesien kelloköynnösihanuuksista ja kuvia jo mullasta kurkkaavista tämän vuoden taimivauvoista. Rautakaupassa käydessäni siemenpussukoiden joukossa näin kelloköynnöksiä ja mukaanhan ne lähtivät. Ihan väkisin.

Testasin chilien ja kelloköynnöksen siementen kanssa samalla idätyslauttametodia. Kelloköynnöksen siemeniä liotin tunnin verran ennen lautalle laittamista. Kaksi viikkoa lautta on nyt vedessä kellunut ja yksi chilin siemen on alkanut itää. Muissa siemenissä ei ole elonmerkkejä. Laitoin kelloköynnöksen siemeniä samanaikaisesti myös multaan, mutta eipä sieltäkään vielä mitään esiin pilkistä. 

Idätyslautta toimii siten, että johonkin astiaan laitetaan vettä ja siihen kelluvaa materiaalia, esimerkiksi pala styroxia. Minulla ei ollut styroxia, joten leikkasin palan oasista. Lautan päälle laitetaan talouspaperia, jonka tarkoituksena on imeä vettä ja pitää siemenet kosteina. Koska itäneitä siemeniä on vaikea vaurioittamatta irroittaa talouspaperista, suositellaan väliin laitettavaksi vaikka kahvisuodatinpaperia. 

Koska itämistä ei juurikaan vielä ole tapahtunut, koe jatkuu. Mikäli aihe kiinnostaa ja haluat tarkempia tietoja, käy vaikka kurkkaamassa Chilivaarin blogia. Myös Kaupunkilaistyttö on testannut idätyslauttaa.

Chilivauvat 19.2.

6.2. kylvetyt chilit ovat itäneet ja kasvaneet niin, että tänään koulin ne. 

Jokin aika sitten kerroin kaktusvauvaani ilmestyneestä nupusta. Ei sitten ollutkaan tosi-tosi vanhan kaktukseni lapsukainen, vaan ehkä parin vuoden takainen joulukukkanen. Kolme pikkuista kaktusta asustaa olohuoneen ikkunalaudalla ja ihan ovat lehdiltään saman näköiset. Tuskin kuitenkaan lapsikaktukseen tulee täysin emostaan eroavan väristä kukkaa, joten siitä päättelen tämän olevan muuta sukua.

Minä vietän osan lauantaipäivästä kurssilla opettelemassa puiden ja pensaiden leikkaamista. Mukavaa viikonloppua kaikille!
 

Lajitteletko latinaksi, suomeksi vai peräti savoksi?

Piakkoin on taas käsillä hetket, jolloin käsissä pyöritellään siemenpusseja ja päässä kasvien nimiä. Itse asiassa olen jo aloittanut pussien rapistelun, kuten aika moni muukin. Lähdin hommaan vähän takaperin seikkailemalla ensin monissa netin siemenkaupoissa ja vasta ensimmäisen tilauksen tehtyäni ryhdyin katsomaan, mitä omista varastoistani löytyy.

Nakkasin aikamoisen pinon tyhjiä siemenpusseja roskiin kummastellen samalla, minkä vuoksi niitä talletan. Onhan minulla kuitenkin tiedossa, mitä ja milloin olen kylvänyt. Muutenkin siivosin pussukkalaatikoita. Onnekseni hyllystä löytyi yksi ylimääräinen tyhjä laatikko, johon siirsin omasta puutarhasta kerättyjen siementen pussit. Tein vielä uudet välilehdet jokaiseen laatikkoon. Vihanneksille lajeittain ja kukkien siemenille aakkosittain. Koska itse kerättyjä siemeniä on sen verran rajallinen määrä, niille laitoin nimillä varustetut välilehdet. 

Olisin hommannut lisää siementen varastoimiseen soveltuvia laatikoita, mutta harmikseni noita käteviä laatikoita ei enää viimeksi Ikeassa käydessäni ollut. Olivat muuttaneet mallin toisenlaiseksi ja laatikoiden koko- ja värivalikoimakin oli taas aivan erilainen. Musta väri sopisi käyttööni, sillä kesän mittaan noihin laatikoihin tuppaa tulemaan multaisia sormenjälkiä, jotka etenkin valkoisissa laatikoissa näkyvät liiankin hyvin. Kansia harvemmin laitan kiinni, joten hiukan liian korkeat välilehdet jäi typistämättä.

Kaikki siemeniä myyvät yritykset eivät enää postita luetteloita kotiin, vaan niitä voi selata joko verkkokaupassa tai lataamalla tiedoston omalle koneelle. Jälleen kerran manasin verkkokauppaohjelmistojen kirjavuutta. Joidenkin kauppojen sivuilla on helppo liikkua ja tieto löytyy näppärästi. Jotkut taasen ovat osanneet piilottaa jopa olennaiset asiat niin tehokkaasti, että päätään raapien aikaa saa mahdollisten ostosten parissa kulumaan melkoisesti. Osa toimittaa kattavan tilausvahvistuksen sähköpostiin ja siitä näkee, mitä ja miten paljon on tilannut. Joiltakin tulee vahvistuksena vain, että tilaus on otettu vastaan ja siinä sitten mietit seuraavalla viikolla, että mitä tulikaan tilattua. Ellei ole muistanut jokaista ostosta heti muistiin kirjata.

Impectan postituslistalta olen jossain vaiheessa pudonnut pois, joten tilasin heiltä uuden siemenluettelon. Se tuli todella nopeasti ja pääsin ihastelemaan paksun kirjasen melkoista antia. Luettelon ohessa tuli myös 40 kruunun lasku, mitä hieman ihmettelin, mutta päätin kuitenkin sen maksaa. Eihän se ole kuin nelisen euroa. 

Vaan maksaminen osoittautuikin odotettua vaikeammaksi. Verkkopankki ei hyväksynyt maksua, koska tilinumero ei ollut IBAN-muodossa. Tilinumeroa ei voinut muuttaa IBAN-muotoon, koska Ruotsin kruunu ei ole EU-valuutta. Pankista apua kysyessäni, sain kuulla, että kruunuissa olevan laskun voi maksaa vain valuuttamaksuna. Se taasen olisi kaikkine kuluineen tullut kustantamaan minulle yli 30 euroa. 

Laitoin Impectalle sähköpostilla kysymyksen, voisiko laskun hoitaa jollain helpommalla keinolla tai löytyisikö heiltä eurotili. Jo samana päivänä sieltä tuli vastaus ja anteeksipyyntö. Heiltä oli vahingossa lähtenyt luettelon mukana lasku, jonka siis saatoin hävittää.

Päädyin tekemään tilauksen kotimaisesta firmasta, vaikka erittäin kilpailukykyisiä ulkomaisia vaihtoehtoja löysin Hernepensaselämää -blogin Jorin postauksesta. Ihan kaikkia haluamani siemeniä en saanut yhdestä paikasta. Jokavuotisen kesäkukkasuosikkini maurinmalvan siemenet on edelleen löytämättä. Harmi, etten ottanut viime kesänä siemeniä omastani. Nyt jäi sitten mietittäväksi, kyttäänkö puuttuvia kauppojen siemenhyllyistä vai tilaanko jostain toisesta verkkokaupasta. Usein vain yhden tai muutaman pussin tilaaminen tulee suhteessa kalliiksi, sillä postimaksut nostavat pussukan hintaa.

Tilattujen siementen saavuttua laitoin ne laatikoihinsa odottamaan kylvöjä. Joku bloggari kertoi laittaneensa siemenpussit järjestykseen kylvöajan mukaan. Hetken mietin, mikä olisi minulle sopiva lajitteluperuste; latinankielinen, suomenkielinen tai kenties joku muu. Löydänkö kesämalvikit helpommin K:sta, vai onko latinan Lavatera sittenkin parempi? Päädyin latinankieliseen lajitteluun, sillä vaikka monen kasvin kohdalla en nimiä latinaksi osaakaan, on se yleismaailmallinen ja monella tapaa pätevä systeemi. Varsinkin netistä jotain hakiessa saa enemmän ja parempaa tietoa kasvien latinankielisillä nimillä.

Viime aikoina olen tuhrannut aikaa enemmän kaikenlaiseen saamattomaan haahuiluun, kuin että olisin tehnyt jotain konkreettista ja asioita eteenpäin vievää. Tarkoitus on laatia kylvösuunnitelma niin esikasvatettaville kuin suoraan ulos kylvettävillekin. Päätän myös joka kevät tehdä jonkinlaisen suunnitelman kesäkukkaistutuksista ja -hankinnoista. Viime keväänä olin jo hyvällä alulla, mutta en vienyt suunnitelmaa maaliin saakka. Impulssiostokset ovat toki mukavia, mutta ei ne kesäkukatkaan ostettuina niin halpoja ole, etteikö mietitty ennakkosuunnitelma olisi vähintäänkin taloudellisesti hyödyllinen. Suvikummun Marja oli tehnyt kesäkukkapostauksen, jollaisesta voisi olla itsellenikin apua.

Viikonloppuna ryhdistäydyin sen verran, että sain päivitettyä luettelon siemenistäni. Samaa listaa käytän myöhemmin kylvöjen merkitsemiseen. Keväällä ja syksyllä olen yleensä tehnyt myös työlistan, johon kirjaan isommat ja pienemmät tehtävät sitä mukaa, kun niitä päähän ilmaantuu. Kaikki eivät luonnollisestikaan toteudu. Osa siirtyy keväästä syksyyn ja sieltä seuraavalle keväälle. Osa sulaa kokonaan pois. Minulla tällainen listaaminen sopii. Kun asiat on kirjattu ylös, niille on helpompi järjestää aikaa ja ne tulevat helpommin tehdyiksi. Enemmän minua häiritsee päässä vellova kaaos ja alituinen pohtiminen "mitä minun pitikään tehdä?". Kun asiat on mustana valkoisella, ne on ikäänkuin jo puoliksi tehtyjä.

Posti toi ilahduttavan viestin Rivaripihan Sannalta, joka oli tehnyt uudenvuodenlupauksen laittaa hyvä kiertämään. Sen lupauksen tuloksena sain raikkaan kortin kera pussukan kesäkukkien siemeniä eli ruiskaunokkia, valkoista kesämalvikkia, kosmosta, unikkoa ja aurankukkaa. Lämmin kiitos Sanna siemenistä. Pienet teot ilahduttavat enemmän, kuin osaamme kuvitellakaan.
 

Hujoppeja ensi kesäksi

Kesämalvikki

Kesäkukkien suhteen olen ollut turhan rajoittunut. Ruukkuihin tulee ostettua valmiita taimia ja nekin usein varmoiksi koettuja kukkijoita. Varsin vähän olen kylvänyt kesäkukan siemeniä penkkeihin ja vain muutamia harvoja esikasvattanut sisällä. Siis, tottakai olen kokeillut itse kylvettyjä petunioita ja orvokkeja ja monia muitakin, mutta puutteellisten esikasvatustilojen vuoksi kokeiluja on ollut pakko minimoida tai sitten niistä on tullut lähinnä fiaskoja. Vähäiset ikkunalauta-alueet on varattava ensisijaisesti tomaateille ja muille hyötykasveille.

Kesämalvikki

Kehäkukkia, krasseja ja tuoksuhernettä on tietenkin joka vuosi tullut laitettua. Viime vuosina myös pioniunikoita ja kosmoskukkaa. Keväällä kylvin yhteen kasvimaalaatikkoon erilaisten unikoiden lisäksi myös kosmosta ja kesämalvikkia. Kosmoskukka alkoi kukkia aika myöhään ja siinä on edelleen runsaasti nuppuja. Sen sijaan kesämalvikki aloitti heinäkuussa ja sen jälkeen se ei ole lopettanutkaan. Ei vieläkään. Sen kukka on mielestäni hyvin kuvauksellinen jo nuppuvaiheessa ja myös kukan sisälle kannattaa kurkistaa. Lisäksi se kestää pitkään myös maljakossa.

Kosmoskukka

Maurinmalvaa olen kylvänyt joka kevät jo ikkunalaudalle ja istuttanut sen sitten myöhemmin johonkin kukkapenkkiin. Nyt mietin, josko ensi keväänä kylväisi näitä aika korkeaksi kasvavia kesäkukkia ensin potteihin ja siirtäisi ne sitten myöhemmin isompiin piharuukkuihin. Yhdessä ruukussa voisi olla kahta-kolmea väreiltään toisiinsa sopivaa eri lajiketta. Ruukuissa niitä olisi kenties helpompi tukea ja lisäksi ruukut ilahduttaisivat pidempään ja paremmassa paikassa, kuin nykyinen käytäntöni kylvää kesäkukkia alapihan kasvimaalaatikkoon.

Maurinmalva

Mutta miten saisi nämä kesäkukat kukkimaan jo aiemmin? Ettei tarvitsisi odottaa juhannukseen tai peräti pidempään? Taimitarhalta hankitut petuniat ja orvokit ovat heti kukkivia ja siksi niistä saa ikäänkuin ilon irti aikaisemmin ja pidempään. Siemen vaatii tietyn itämisajan eli kylvämisen ajankohdalla on vaikutusta. Entä taimettuneen kasvin muut olosuhteet; lämpö, valo, kastelu? 

Kultapallo - Rudbeckia laciniata ´Goldquelle´

Kultapallosta luin keväällä sellaisen vinkin, että se kannattaa leikata matalammaksi, jolloin se kasvattaa vartta ennen nuppuvaihetta, mutta jää kuitenkin matalammaksi ja pysyy näin ollen paremmin pystyssä. Toimisiko tämä sama vinkki vaikkapa noilla postauksen alun kesäkukilla (kosmoskukka, kesämalvikki, maurinmalva)? Mitä sanovat viisaat ja kokeneet?

Ruukkuihin hankkimani kesäkukat olivat tänä vuonna jotenkin vähemmän harkittuja ja monin tavoin epäonnistuneita valintoja. Vaistosivatko vähäiset petuniat, tähtisilmät ja lumihiutaleet, etten jaksanut niistä innostua ja kukkivat sen vuoksi kovin vaisusti? Ehkä tiedostamattani hoidin niitä vähemmän ja ne osoittivat sen olemalla juuri niin kurjan näköisiä, kuin huonosti hoidetut kesäkukat vain voivat olla. 

Ensi kesäksi täytyy luoda tässäkin suhteessa nahkansa ja pyrkiä keksimään jotain muuta. Jollei vanhat valinnat toimi, on aika kokeilla uusia. Niitä nyt sitten on koko talvi aikaa kehitellä. Kukkalan Sannan elokuisesta kesäkukkaLove-postauksesta voisikin käydä ammentamassa uusia ideoita.