Yllytyshullulta ei hommat lopu

Paeonia obovata - Amurinpioni

Puutarhaystävät, tiedätte, mihin johtaa toisten juttupostaukset uusista kasvituttavuuksista. Aika pian sormet hakeutuvat näppikselle googlettamaan kotia lähellä sijaitsevien puutarhamyymälöiden tuoteluetteloita. Josko ahaa-elämyksen tuottaneita taimia löytyisi omaan puutarhaan istutettavaksi. En ole enää aikoihin pysynyt laskuissa, kuinka monta ihanuutta meille on muuttanut pelkästään jonkun blogikirjoituksen seurauksena. 

Viimeisin tällainen on Amurinpioni, josta luin Mama's Garden -blogin Minnan luonnonlajipioneja käsittelevästä postauksesta. Luin Minnan jutun lauantaina 16.5. ja maanantai-iltana 18.5. jo istutin Amurinpionia omaan puutarhaan. Ilokseni löysin haluamani pionin helposti naapurikaupungin Muhevaiselta, josta on näköjään tullut vakiokohteeni taimihankinnoissa.

 

Spiraea 'Double Play Big Bang' - Tarhpensasangervo

  
Muutamassa blogissa olen ihastellut tarhapensasangervo 'Double Play Big Bangia'. Mikä värien ilotulitus pikkuisessa pensaassa onkaan. Tarkoitus oli istuttaa se timanttituijien eteen, jotta kirkkaat värit näkyisivät hienosti havunvihreää taustaa vasten. Valitettavasti tuhti omenapuunjuuri oli juuri aikomallani paikalla ja niinpä uusi pensas pääsi/joutui havujen viereen. Paikka näyttää avoimelta, mutta todellisuudessa se on suojaisa. Aidan toisella puolella kasvaa rusopajuangervoaidanne, jonka leikkasin varhain keväällä maan tasalle. Pian se jo huitelee korkeuksissa ja tarjoaa suojaa aidan toisellekin puolelle.

Viola odorata - Tuoksuorvokki

  
 Lappalainen etelässä -blogin Nilan huhtikuisessa postauksessa oli upeat tuoksuorvokkimatot pensaiden juurella. Heti heräsi kiinnostus, jopa innostus. Minulla ei ole yhtäkään tuoksuorvokkia, mutta sopiva paikka kylläkin. Ihan siltä istumalta en lähtenyt taimimyymälään. Kirjasin kasvin vinkkivihkoon ja seuraavalla puutarhamyymälän suuntaan osuneella kauppareissulla muistin vilkaista perennapuolta. Enpä tajunnut ostosta tehdessä katsoa, minkä värisiä tuoksuorvokkeja kotiin lähti. Kumpikin on nyt tehnyt ensimmäiset kukkansa valkoisina. Ei haittaa. Hyvin kelpaa.

Dodecatheon meadia - Vuorijumaltenkukka

Vuorijumaltenkukka minulla on ollut aiemminkin. Se meinasi jäädä kiivaasti leviävien arovuokkojen tukehduttamaksi ja niinpä päätin siirtää pienen kasvin ilmavampaan paikkaan. Huonosti kävi, hävisi sen siliän tien. Tiedän jumaltenkukan katoavan kukinnan päätyttyä ilmestyäkseen taas seuraavana keväänä uudelleen. Minun kukkani muutti jonkun muun vuorijumalan huomaan. Tuoksuorvokkiostoksilla törmäsin tietenkin myös vuorijumaltenkukkaan. Ei sen ohi voinut kulkea, vaan sinne nousi orvokkien viereen ja nyt on jo puutarhamultaan istutettu.

Petunia

Meteorologien luvatessa lämpimiä ilmoja, voimistui hinku saada perinteiset kesäkukat laatikoihin. Kylällä on kaksikin hyvää kesäkukkakasvattajaa. Vähän kauempana kotoa sijaitseva Pirkon puutarha on ystäväni isosiskon ylläpitämä. Kaikkihan sen tietää, miten innostavaa on pyöriä kauniiden kukkien lomassa. Tarkat paperille kirjatut suunnitelmat sumenevat oitis silmissä, kun syntyy "tahtoo tuon ja tahtoo tuon" -ilmiö. 

Ahkeraliisa, joka näyttää enemmän guineanliisalta

Pirkon puutarhan kasvit ovat todella hyvälaatuisia, tanakoita taimia. Valikoima on monipuolinen, joten teki nytkin vaikeuksia pysytellä edes jotakuinkin ostoslistassa. Minuun iski romanttisuus ja niinpä ostin pergolan laatikoihin valkoisia ja vaaleanpunaisia petunioita. Useamman kesän miljoonakellojen sijasta. Keittiön ikkunan alla oleviin laatikoihin on laitettava varjoisemmassa paikassa viihtyvää eli jälleen kerran ahkeraliisaa. Vaikka enemmän nuo taimet näyttävät guineanliisalta. 

Korkeisiin ruukkuihin sisääntulon molemmin puolin istutin hämähäkkikukkia ja harsotyräkkiä. Niiden seurassa on hyvin talvehtineet viime kesäiset muratit. 

Oxalis 'Iron Cross'

Joka kesä pitää laittaa ruukkuun tai kahteen käenkaalia. Pidän siitä todella paljon. Minulla oli tallessa runsaasti viime kesän mukuloita, jotka laitoin multaan muutama viikkon sitten. Kellarin kasvilampun lähelle. Kuvasta näette, millaisia suikerokäenkaaleja niistä kasvoi ilmeisesti siksi, että olivat liian kaukana kasvivalosta. Siirrettyäni ruukut ulos, varret ovat saaneet väriä ja varsien päässä olevat lehdet ovat alkaneet avautua. Mahtaako näistä enää normaalisti "käyttäytyviä" käenkaaleja saadakaan? Onneksi oli vielä yksi tuore pussukka samaisen kasvin mukuloita. Ne on nyt mullassa kunnon valossa. Toivottavasti niistä kasvaa mieluisa kesäkukkaryhmä.

Malva sylvestris 'Purple Satin' - Maurinmalva

Ruukuissa on ihan riittävästi kesäkukkia, ellei liikaakin - taas. Daaliat ovat hyvässä kasvussa, siemenestä kasvatetut jättiverbenat samoin. Maurinmalva on jo täynnä kukkia. Siirsin ne terassille. Suojaan kasvit yöksi toistaiseksi harsoilla.

Amppeleissa kasvaa kaksi hyvin talvehtinutta verenpisaraa. Myös kaksi begoniaa ryhtyi kasvuun päästyään uuteen multaan. Väristä en ole varma, sillä istuttaessa mukulat menivät sekaisin. Toivottavasti toinen on se keltainen, jota olen ihaillut pari edellistä kesää. Myös keijunmekon taimia istutin omaan amppeliinsa. Samoin Navettapiian arpajaisissa voitetusta valkoisen mustasilmäsusannan siemenistä iti useampi ja nekin ovat päässeet omaan amppeliinsa. 

Kuten huomaatte, yllytyshullulta ei hommat lopu. Ruukuissa riittää taas koko kesäksi kasteltavaa ja teidän blogejanne lukiessa lapioiminen on jatkossakin taattua. Laittakaa vaan ahkerasti kaikkien ihanuuksien kuvia ja tarinoita kivoista kasveista. Jos joku ei voi niitä vastustaa vaan saman tien lähtee taimimyymälään, ei siitä voi teitä moittia. Hyvää ja kaunista on kiva jakaa. Ja ottaa vastaan.

Viikonlopun muuttotalkoot

Kurkku Sherpa

  
Pitkään jatkunut lämpötilojen vahtiminen johti perjantaina taimiruljanssiin, jossa tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden tie kulki kellarista kasvihuoneeseen. Ensimmäinen lämmin ja aurinkoinen kevätpäivä - tai oikeastaan  kesäpäivä - antoi uskoa ja pontta muutolle. Kirjanpitoni mukaan viime vuonna hyötykasvit muuttivat kellarista kasvihuoneeseen 18.5. eli vajaa viikko aiemmin. Kuten viime vuonna, myös nyt kurkuissa on jo alkuja. Samoin muutama raakile tomaateissa.

Tomaatti Golden Sunrise

Muutossa riitti kantamista, sillä niin kurkut kuin tomaatitkin oli jo kellarissa istutettu kasvuastioihinsa. Painoa oli tuhdisti ja korkeiksi venähtäneitä kasveja piti liikutella varoen. Ukkokulta oli apunani, mikä helpotti melkoisesti. Aika monta reissua kellarista alapihalle ja takaisin saimme tehdä.

Koska kennokasvari on aika hatara laitos ja lämpö falskaa iloisesti ulos jokaisesta mahdollisesta saumasta, viritin narun avulla kummankin puolen kasvaria kaksinkertaisen harsoteltan. Sen suojassa kasveilla on lämpimämpää. Kennokasvarissa auringonpaiste ei porota yhtä kirkkaana kuin lasikasvihuoneessa, mutta keinovalosta luonnonvaloon muutto saattaa silti olla kasveille järkytys. Niinpä harso suojaa alkuun myös liialta porotukselta.

Aiemmin olen lämmittänyt kasvaria niin keväällä kuin syksyllä valopetroolilämmittimellä. Se ei ole järin tehokas ja lisäksi se on muistettava sytyttää illalla ja sammuttaa aamulla. Nyt Ukkokulta kantoi kasvihuoneeseen kellarissa olleen lämmittimen, jota varten vedettiin sähköpiuha pergolasta alapihalle. Lämmittimeen liitettiin ajastin, joka helpottaa sen käyttöä.

 
Tomaatit ovat kasvarin toisella seinustalla, kurkut toisella. Tässä vaiheessa taimet ovat turhankin tiiviisti, jotta ne on helpompi kääriä illalla harsoihin. Myöhemmin väljennän istutusastioiden välejä. Aamuisin avaan harsotelttoja, illalla käyn laskemassa ne alas. 

Myös oviaukon sisäpuolelle kiinnitin narun, johon sain laitettua tuplaharson. Se on kätevä myös kesäkuumalla, jolloin ovi on auki, mutta harso estää auringon porottamisen suoraan kasveihin.

Laitoin maximi-minimimittarin harsojen alle nähdäkseni, millainen vaikutus sekä harsoilla että lämmittimellä on. Aika hyvin lämpö pysyy yöaikaan. Mittari on näyttänyt runsasta +15 astetta aamuisin. Ei paha ollenkaan. 

Kasvien tukinarut ovat nyt harsojen vuoksi alempana. Nostan ne ylemmäs, kunhan harsot voi poistaa. 

Paprika Redskin

  
Lauantaina viritin Blumat-kastelujärjestelmän. Sitä on vielä säädettävä. Onneksi tilasin kevättalvesta Blumatiin varaosia, sillä yhteen letkunpätkään oli tullut reikä ja se oli vaihdettava. Lisäksi istutusastioita on nyt enemmän, joten ylimääräiset kastelutötsätkin (mitä ne sitten ovatkaan oikealta nimeltään?) olivat tarpeen. 150 litran musta vesisäiliö sekin tuottaa hiukan lämpöä kasvarin nurkassa nököttäessään.

Valkosipulit

Kasvimaalla kaikki alkaa olla mallillaan. Kesäkurpitsat ovat vielä kellarissa. Ne eivät ole ehtineet kovin isoiksi kasvaa, sillä kylvin ne vasta toissaviikolla. Retiisit ovat jo itäneet, samoin kosmoskukista ja herneistä osa on tullut pintaan. Etualalla valkosipulit vaikuttavat tyytyväisiltä ja kepasipulikin niiden kumppanina itää mukavasti.

Olen laiska kastelemaan, mutta nyt olen luvannut kunnostautua siinä hommassa. Kasteluletku on vedetty valmiiksi alapihalle. Senkun käyn kääntämässä kellarissa hanan auki. 

Nyt vain odotellaan kasvun ihmettä ja nautiskellaan!

Prunus - Tuomi

Tulppaanit aloittavat

Tulipa Pink Impression

Meikäläisen postaukset taitavat laahata jälkijunassa, kun kameraa ei ehdi juoksuttaa puutarhassa. Helatorstaina tapahtui säässä selvä muutos navakasta ja koleasta tuulesta huolimatta. Perjantai olikin sitten silkkaa kevätjuhlaa auringon paistaessa siniseltä taivaalta mittarin huidellessa kesäisissä lukemissa. Oi, millaista nautintoa.

Tulipa Pink Impression

Ilman muuta tulppaanit ovat lämmössä avanneet terälehtensä ja keikistelevät niin kukkeina ympäri puutarhaa. Kyllä niitä kannatti syksyllä multaan piilottaa monta pussillista. Peurat eivät ehtineet kaikkia syödä. Varsinkaan hitaampia, joiden nuput olivat vielä mullassa sorkkavintiöiden napsiessa lehtiä.

Tulipa Esperanto?

Kaikki tämän postauksen tulppukuvat on otettu ennen helatorstaita. Sateisen päivän iltana, jolloin vesipisarat ovat vielä kasvien lehdillä ja valuvat hiljalleen nuppujen terälehtiä pitkin maata kohti. Ehkä lauantaina ehdin kameran kanssa kuvaamaan avoimia kukkia ja keskittymään näiden kaunottarien ihailemiseen.

Tulipa Mount Tacoma

Kolea toukokuu on hidastanut kaikkien kasvien heräämistä. Toisaalta kukkaan ehtineiden sipulikasvien kukinta on kestänyt kiitettävän pitkään. Puutarhuri on saanut käydä tyhjäkäynnillä, kun joitain tehtäviä ei ole kylmien öiden vuoksi voinut viedä lainkaan eteenpäin. 

Tulipa ?

Monien muiden omituisuuksien ohella tämä kevät taitaa minun muistiini painua tomaattistressinä. Kurkut ja tomaatit ovat venyneet kellarissa mittaa hurjaa vauhtia. Pieniä kurkunalkuja on jo useita ja muutama tomaatinraakilekin löytyy. Sääennusteet ovat muutaman päivän ajan lupailleet lämpenevää ja se on herättänyt toiveet tomaattistressin laukeamisesta. Pääsevätkö ne vihdoin kasvihuoneeseen? Pulman ratkeamisesta taitaa tulla raportti myöhemmin.

Tulipa Purple Prince

Viime loppukesän ja syksyn mellastus lapion kanssa parilla istutusalueella puutarhassa on sipulien osalta johtanut yllätyksiin. Niin tulppaaneita kuin muitakin sipulikasveja nousee omituisista paikoista ja outoina yhdistelminä. Vaikka kuinka kirjaisi istutuspaikat ylös, on penkkien uudistamisen yhteydessä pakko tehdä pikaratkaisuja. Kun työtä on muutenkin paljon, ylös nousseet sipulit tulee usein tungettua ensimmäiseen sopivaan koloon. Mieluummin unohdan ne multaan kuin johonkin purkkiin odottamaan istutusta.

Tulipa Sylvestris

Miten minusta tuntuu, että tänä keväänä monet sipulikasvit, myös tulppaanit, ovat nousseet erityisen runsaina. Monet sellaisetkin, joita ei mielestäni viime vuonna näkynyt ollenkaan tai hyvin vaisuina, esiintyvät nyt tiiviinä ja vahvoina porukoina. Parempi kuitenkin näin päin, vaikka olisikin vain kuvitelmaani.

Yllä olevaa näkymää ihmettelin jonkin aikaa. Lähinnä kummastutti lehtien runsas määrä suhteutettuna muutamaan tulppaanin kukkavarteen. Paikalla pitäisi kasvaa useampi eri laukka, vaikka vain joitakin nuppuja on ilmestynyt näkyville. Ehkä osa tulppaaneista ja laukoista on päättänyt tyytyä tänä vuonna pelkkiin lehtiin.

Tulipa Sun Lover

Pikkupuutarhan Kivipenkissä kasvaa vain yksi Sun Lover -tulppaani. Toki istutin sinne niitä enemmänkin, mutta maistuivat ilmeisesti hyviltä. Onneksi alapihalla kasvaa isompi joukko näitä Sun Lovereita ja osa niistä on jäänyt syömättä. Yksittäisinä tulppuina ne ovat hiukan onnettomia, mutta isommalla porukalla komeita "aurinkoja". Kukka on melkeinpä kuin pioni.

Tuomi

Helatorstaiviikon alussa tuomen kukat olivat vielä nuppuina. Perjantai-iltana tätä kirjoittaessani kukat ovat jo auki. Pian siellä täällä näkyy valkoisina loistavia puita. Tässä sohvalla istuessani näen myös puiston toisella puolella naapuritalon pihassa kukkivan tuomipihlajan. On se vaan kivaa, että toisten istuttamaa kauneutta pääsee muutkin ihastelemaan.

Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua kaikille!

Pientä sievää

Tulipa Sun Lover

Peurojen vierailuista huolimatta taidan saada jonkinlaisen tulppaanikukinnan. Onneksi useimmissa tulpuissa nuppu on ollut mullan sisässä siinä vaiheessa, kun peurat ovat käyneet puutarhassani ruokailemassa. Osa tulppaaneista on toki niin tehokkaasti kaluttu, että jopa lehdet ovat näivettyneet. Olen suihkuttanut kasvien lehtiä Trico Gardenilla, mutta sen tehosta en toistaiseksi osaa sanoa mitään. Runsaiden sateiden vuoksi suihkutus pitäisi tehdä lähes joka päivä.

Tiarella cordifolia - Rönsytiarella

Istutusvimma on iskenyt jälleen tänä keväänä ihan hurjalla voimalla. Muutama kasvi oli suunnitelmissa, mutta niiden hakureissulla matkaan lähti muutakin. Eihän sitä voi käydä puutarhamyymälässä kiertämättä tarjolla olevia herkkuja.

Hulluinta lienee se, että ostin kaksi komeaa rönsytiarellan taimea, vaikka niitä kasvaa jo entuudestaan puutarhassani. Tyttärelle kasveja kaivaessani tajusin, että minullahan on yksi vähän varjoisemmaksi luokiteltava paikka, jota en ole riittävästi hyödyntänyt. Haaveilen sinne esimerkiksi varjohiippaa, mutta kun niitä ei kaupassa ollut, mukaan tarttui kaksi komeaa röntytiarellaa. Tuumasin kaupassa, että kasvakoon omat tiarellat rauhassa. En taida olla ihan järjissäni.

Pachysandra terminalis - Varjoyrtti

Kauan sitten istutin monta varjoyrtin tainta. Ne menestyivät hyvin ihan siihen saakka, kunnes metsikkö pari vuotta sitten kaatui tonttimme kahdelta sivulta. Muutenkin huippukuivaan kesään yhdistetty täydellinen valo-olosuhteiden muutos nujersi varjoyrtit. Muutaman olin ehtinyt siirtää ns. Makkaripenkkiin, jossa ne näyttävät viihtyvän oikein hyvin.  Enpä tainnut näin hyvin toteutunutta kukintaa niissä aiemmin nähdäkään.

Korjaus luetteloon; Primula elatior, ei primula veris

Laadin joka vuosi "istutuskartan" eli luettelon, johon merkitsen istutetun  kasvin nimen, istutuspäivän, istutuspaikan ja lopuksi vielä kasvin hankintapaikan ja -hinnan. Istutuskartan lisäksi ylläpidän Kasviluetteloa penkeittäin sekä kasviluetteloa aakkostettuna latinalaisen nimen mukaan. Syksyisin laadin kunkin vuoden sipuli-istutuksista luettelon penkeittäin ja samalla myös yhteenvedon sipuli-istutuksista vuosien varrelta. Lisäksi teen kevät- ja syyssuunnitelmista omat paperit. Niistä on helppo tarkistaa mm. tomaattien kylvöpäivät ja omenapuiden leikkuuajat.

Syringa vulgaris 'Beauty of the Moscow' - Jalosyreeni Moskovan kaunotar

Tänä keväänä olen jo istuttanut 62 kasvia, joista 7 on siirtoja paikasta toiseen ja 7 siemenestä kasvattamiani. Yksi kasvilaji käsittää pääsiäisen tetenarsissit, jotka istutin maahan. Viisi lajia odottaa vielä istuttamista. Siihen kuuluu kolme loistokurjenmiekka Double Standardia, kolme kyläkurjenplvi Double Jeweliä, yksi kiinanpioni Bowl of Beauty, viisi syysleimu Raving Beautyä sekä viisi punatähkää. 

Sempervivum - Mehitähti

Kaikenlaiset mehitähdet ovat mainioita herkkuja. Pallerovauvoja ympäriinsä levittävä mehitähti on alkanut viihtyä hyvin Oikearinteessä. Olen tehnyt niille portaiden viereen kaistaleen, jossa ne ovat alkaneet lisääntyä mukavasti. Hiekkaisessa rinteessä on alla juurimatto, jotta apilat ja muut kasvit eivät valtaisi liian helposti alaa. Juurimaton päällä on hyvin ohut kerros multaa ja karkeaa hiekkaa sekä muutamia kivenmurikoita muodostamassa vesipatoja, ettei sateella kaikki vesi valuisi rinteessä suoraan alas. Mehitähtien juurtuessa kivistä voi jo osan ottaa poiskin. Kasvit kyllä pärjäävät ilman keinotekoista kastelua.

Bellis- Kaunokainen

Bellis kukki viime kesänä loistavasti. Se lähetti sukulaisiaan nurmikonkin puolelle. Kevään tullen belliksistä ei näkynyt ainuttakaan. Kunnes sitten eräänä päivänä ilmestyi lehtiä ja pian myös nuppuja. Ensimmäinen jopa nurmikolle, ja sen kiersin kuuliaisesti nurmikkoa leikatessani. Tosin kävin sitten myöhemmin siirtämässä takaisin kukkapenkkiin.

Clematis alp. Willy - tai sitten ei

Kärhöjen aikainen herääminen on ihmetyttänyt ja ihmetyttää jatkuvasti. Tavallisesti ne ovat varsinaisia mattimyöhäisiä, jos jaksavat nousta laisinkaan. Syreenipenkissä asuvan Polish Spiritin naapuri oli viime kesänä aika vaisu lehtienkin kasvattamisessa, eikä kukista ollut tietoakaan. Nyt siinä on jo ensimmäinen nuppu. En vain ole varma, onko kyseessä Willy tai kenties Dr Ruppel, joka on aika aikainen sekin. Kukan avautumisen myötä salaisuus paljastuu.

Matteuccia struthiopteris - Kotkansiipi

Kotkansiipiä en jaksa olla ihastelematta. Muutaman toin iäisyys sitten vanhempieni pihalta. Ne kasvavat keittiön ikkunan edustan varjoisassa paikassa.. Ehkä ne pitäisi kaivaa ylös ja jakaa, kun maan päällä on melkoinen jötikkä, jonka huipulta uudet versot vuosittain nousevat. Mitä sanotte kokeneet? Osan kotkansiivistä olen siirtänyt tontin vieressä aiemmin sijainneesta metsiköstä. Kotkansiipi kyllä leviää maarönsyillä ihan itsestäänkin ajan kanssa. Joitakin olen jo kaivanut pois hankalan kasvupaikkansa vuoksi.

Geranium cinereum 'Ballerina' - Harmaakurjenpolvi

Monet kasvit ovat ihan uskomattoman sinnikkäitä. Kuvan harmaakurjenpolvi Ballerinan siirsin pois valkoisen tarhakylmänkukan alta Vasenrinteestä. Se sai uuden asuinpaikan Oikearinteestä, uuden jalosyreeni Moskovan kaunottaren läheltä. Pari päivää sitten huomasin kurjenpolven tehneen jo nuput. 

Viime kesänä istutin tosi monta erilaista kurjenpolvea. Mukamas pätevästä kirjanpidostani huolimatta en ole ihan kartalla, mikä kasvaa missäkin. Pitäisi kulkea istutuslistan kanssa puutarhassa, jotta kaikkien kasvien sijainti painuisi kunnolla mieleen.

Syreenipolku

Vielä on näkymät aika ilmavat, mutta vehreys ja vihreys lisääntyy päivä päivältä. Sopiva annos auringon paistetta ja lämpöä saa luonnon räjähtämään kasvuun ja kukintaan. Varsinkin näiden sateiden jälkeen. Sitä odotellessa nautitaan kaikesta pienestä sievästä.

Tuleeko kukkia, tuleeko marjoja?

Crataegus × media ´Paul´s Scarlet´ - Ruusuorapihlaja

Kukinnasta ja sadosta ei näin loppukeväästä ole minkäänlaista hajua.  Ammattilaiset osaavat kyllä arvioida tilanteen. Heillä on siihen pitkäaikainen kokemus ja avaimet tulkintoihin. Tällaisen harrastelijapuutarhurin on tyydyttävä ottamaan kukin tilanne sellaisena kun se vastaan tulee. Ruusuherukka kukki viime vuonna runsaana ja kauniina. Nyt siinä on jo nuppuja, mutta niiden paljoudesta en vielä osaa sanoa mitään.

Ruusuorapihlaja 6.6.2019

Saapa nähdä, millainen kukkapaljous tähän ihanaan pikkupuuhun tänä vuonna tulee. Päässä vilisee vanhat sanonnat eli "ei mannaa mahan täydeltä", mutta toisaalta "harvoin kaksi ilman kolmatta" kuulostaa paljon paremmalta. Sen perusteella saisimme pikkupuun täynnä ruusupunaisia kukkia niin tänä kuin ensi vuonnakin.

Toivossa on hyvä elää. Ja itse asiassa paljon mukavampaa, kuin iänikuisissa negatiivisissa mietteissä.

Ribes rubrum - Punaherukka

Sekä puna-, valko- että viherherukassa on jo runsasti nuppuja. Mustaherukka Pohjanjätti on selvästi kärsinyt kuluneesta talvikaudesta. Leikkasin kumpaisestakin Pohjanjätistä useita kuivuneita oksia, vaikka pensaaat eivät järin isoja ole alkuunkaan. Tänä kesänä soisi saavansa kunnon sadon, kun koronan vuosi marjanviljeliljöiden sadonkorjuu on vähän epävarmaa.

Malus 'Huvitus' - Omenapuu

Omenoita tuli viime vuonna lopultakin ihan mukavasti. Joskin hedelmät olivat kehrääjäkoin esimaistamia. Moni omppu oli vaurioitunut jo puussa ja kohtasi ikävän omenaruven. Mädäntyivät oksille. Omenapuut viettävät säännöllisen epäsäännöllisesti tarpeellisia välivuosia. Katsotaan, tuleeko kukkia ja kehittyykö kukista hedelmiä. Ainakin nuppuaihioita on jo näkyvissä.

Minä en ruiskuttele omenoitani mitenkään. Tulee sellainen sato, kuin kulloinkin on mahdollista. Kunnon sadon kohdalle osuessa riittää syötävää niin ötököille kuin puutarhurillekin. 

Prunus domestica subsp. insititia - Kriikuna

Jokin aika sitten hämmästelin puutarhablogissa näkemääni kukkivaa kriikunaa.  Lämpimässä paikassa se on jo mahdollista. Alapihalla asuvat kaksi kriikunaa ovat vielä paljon varhaisemmassa vaiheessa verrattuna Pikkupuutarhan kriikunaan. Siinä oli jo selviä nuppuja ja hetki sitten keittiön ikkunasta kurkatessani, näkyi kaatosateessa kriikunassa jo valkeita kukkia. Pakastimessa on vieläkin kriikuna-aronia -mehua, jota tein viime kesän runsaasta sadosta. Mehuja meillä menee vähän, mutta olen keittänyt mehusta kiisseliä aamupuuron kanssa syötäväksi.

Malus purpurea 'Aamurusko' ja Malus purpurea 'Royalty' - Koristeomenat

Koristeomenapuistani olen ylen onnellinen. Pikkupuutarhaan 2015 istuttamani Aamurusko ja Royalty tarjosivat vuosi sitten aivan valtavat kukkapilvet. Samoin 2017 istutettu alapihan Musta Rudolf kukki ihastuttavasti. En kasaa näille kavereille liian suurta odotusten taakkaa. Tänä keväänä istuttamani Makamik saa luvan keskittää voimansa juurtumiseen ja kotiutumiseen. Ehkä vuoden päästä voin nähdä sen ensimmäiset kukat.

Malus purpurea 'Aamurusko' 21.5.2019

Jonkun verran nuppuja sekä Aamuruskossa että Royaltyssa on jo näkyvissä. Musta Rudolfia en ole muistanut riittävän tarkasti edes tutkia. Pieniä koristepuitani katsellessa voin vakuuttaa, että puutarhan istutuksissa kannattaa hyödyntää kaikki ulottuvuudet. Voi sitä iloa, kun katseensa ylöspäin nostaessaan kohtaa sielläkin kukkien kauneutta.

Syringa josikaea - Unkarinsyreeni

Tiedänhän minä, että syreenit kuuluvat alkukesän kukkijoihin. Silti yllätyin nähdessäni niin unkarinsyreenissä kuin tavallisissakin syreeneissä nuppujen alkuja. Jopa pari viikkoa sitten istuttamani, vajaan  metrin korkuinen jalosyreeni Moskovan kaunotar on pukannut esille nuppuja. Syreenin kukinnasta tulee aina mieleen lakkiaiset ja ihan oikean kesän alkaminen. Saakoon siis koleat säät ja räntäsateet kyytiä ja antakoon tietä lämmölle ja kesäiselle paisteelle.

Rhododendron Cunningham's White

Rhodoissakin on jo merkkejä kukinnan alkamisesta. Kiirettä pitää puutarhurilla, jotta kaikkienn ihanuuksien äärelle ehtii ihastelemaan.

Tuulessa kylväen

Huomaan jämähtäneeni lämpimien kevätsäiden odottamiseen. Joka aamu katson 10 vrk:n sään, erityisen tarkkaan tulevien öiden lämpötilat. Eipä kovin lupaavalta näytä. Alimmillaan keikutaan +1 ja -1 asteen tienoilla. Tomaatit, kurkut ja paprikat on pidettävä edelleen kellarissa, sillä lämmittämättömään kasvariin niitä ei kannata viedä paleltumaan. Jos siis suunnittelette kasvihuoneen hankintaa, niin valitkaa sellainen, johon saa lämmityksen. Se on näissä suomalaisissa olosuhteissa tärkeä ja kasvuaikaa pidentävä asia.

Suikeroesikko 14.5. illalla ja 15.5. aamulla

Kun kerran tomaatteja ei voi kasvariin kiikuttaa, on jotain sentään tehtävä oman sadon hyväksi. Ensimmäiseksi mittasin lavakaulusten mullan lämpötilan. Luin jostain, että uuniin tarkoitettua lihalämpömittaria voi käyttää maalämmön mittaamiseen. Meillä sattuu olemaan useampi lihalämpömittari, joten yksi niistä joutaa hyvin kasvimaalle. Sopiva mullan kylvölämpötila on noin +10. Mittarini näytti +8 ja se sai kelvata.  Niinpä kylvin siemenet lavakauluksiin. 

Laatikko VII:ssa  talvivalkosipuli onkin jo noussut. Sen seuraksi laitoin jo aiemmin kepasipulia. Laatikko VIII:ssa kasvaa parsa. Syksyllä uusimme koko kasvimaan ja kaikki lavakaulukset. Jouduin kaivamaan parsan ylös ja istuttamaan uuteen laatikkoon. Parsasta ei näy vielä mitään. Toivottavasti ei ole heittänyt henkeään. Laatikko VI:n kesäkurpitsat laitoin muutama päivä sitten kellariin esikasvatukseen.

Tarhakylmänkukka illalla 14.5. ja aamulla 15.5.

Kasviyhdistelmät voivat tuntua vähän kummallisilta. Käytin kylvösuunnittelussa apuna kumppanuuskasvitaulukkoa. Tänä vuonna ei tarvitse miettiä kasvikiertoa, sillä kaikissa laatikoissa on uusi multa. Kierto alkaa siis alusta. Ainoastaan parsalaatikko ei jatkossakaan osallistu kiertoon, koska ne kaipaavat kasvurauhaa.

Purppuramehitähti illalla 14.5. ja aamulla 15.5.

Etukäteissuunnittelusta huolimatta aikaa kylvöissä vierähti tovi jos toinenkin. Alkuun sää oli aurinkoinen, joskin hyvin tuulinen. Porkkanan siemenet ovat keveitä ja niiden kanssa sai olla tarkkana, ettei tuuli vienyt siemeniä mennessään. Onnistuin siis kylvämään tuulessa, en tuuleen.

Alchemilla - Poimulehti aamulla 15.5.

Aikaa meni toki muuhunkin. Kasvimaamme sijaitsee alapihalla, tontin puiston puoleisessa laidassa. Koiraa ulkoiluttamassa ollut rouva pysähtyi aidan viereen pyytäen, etten loukkaannu hänen tuijottamisestaan. Hän kehui puutarhaani kauniiksi ja sanoi katselevansa sitä mielellään. En tietenkään loukkaannu. Päinvastoin, olin ja olen edelleen kovasti iloinen hänen sanoistaan. Ajattelen usein, että kaikesta innostuksesta ja uurastuksesta huolimatta olen melkoinen harrastelijapuutarhuri, jonka käden- tai siis lapionjälkiä moni katsoisi pitkin nenänvarttaan. No, harrastelijapuutarhurihan minä olenkin. Ja puutarhani on aikamoinen sillisalaatti. Se on kuitenkin minun puutarhani, jota en ole muille tehnytkään. Kauniita puutarhoja on pilvin pimein. Valmista ja täydellistä ei missään.

Hetken juteltuamme huomasin tietäväni, kuka rouva on. Olemme joskus aikoja sitten jutelleet pysäkilläkin bussia odottaessamme ja tiedän, missä hän asuu. Juttelemista olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta hänen oli jatkettava matkaa ja minullakin oli kylvötyömaa 
kesken. Jatkoin siis töitä tavoitteena saada suunnittelemani kylvöt valmiiksi. 

"Lännenvankkurit" ilman hevosvaljakkoa

Laatikko II oli tarkoitus kylvää kesäkukkia; kosmosta, kesämalvikkia, kehäkukkaa. Myös pariin muuhun laatikkoon piti tehdä vielä pientä hienosäätöä. Aurinko meni kuitenkin pilveen ja taivaalle vyöryi mustanpuhuva pilvimassa. Samassa jo rakeet ropisivat maahan. Onneksi olin laittanut jokaiseen laatikkoon harson heti kylvön jälkeen, joten raesateen muuttuessa tiskirätin kokoisiksi vesipisaroiksi oli vain viimeinen harso laitettavana. Sitten kylvösuunnitelma ja siemenpussit hyppysiin ja kiireesti sisälle sadetta pitämään.

Dicentra - Pikkusydän aamulla 15.5.

Kesäkukkien kylvö jäi siis jollekin lähipäivälle. Tarkoitus oli myös kylvää ruohosipulia ja persiljaa ns. Vapaapenkkiin. Vapaapenkki oli viime vuonna nimeltään Daaliapenkki. Päätin keskittyä mataliin daalioihin ja kasvattaa niitä isoissa piharuukuissa. Niinpä daaliapenkki vapautui muille ja ansaitsi uuden nimen. 

Sade ei kovin pitkään kestänyt, mutta olin tyytyväinen aikaansaannoksiini ja päätin jättää loput hommat seuraaville päivillä. Tekemistä riittäisi vaikka kuinka ja kummasti niitä keksii lisää. Itse on päätettävä, milloin on päivän työt pulkassa ja aika siirtyä lepotilaan.

Illalla aurinko jälleen paistoi, joten tein vielä pienen kuvauskierroksen. Tuuli oli riepotellut puutarhaa kovakätisesti ja kirsikastakin oli yksi kukka pudonnut nurmikolle. Viileyden vuoksi kukinta on edelleen kaunista, osa nupuista vielä aukeamatta. Pörriäiset ovat hakeutuneet koloihinsa lämmittelemään ja niinpä minä pörrään Kevätsuudelmani ympärillä kameran kanssa. 

Fritillaria imp- Rubra - Keisarinpikarililja

PS. Perjantaina aamuyöstä tienoon yli kulki lumikuuro, jonka tuotos oli näkyvissä vielä herätessä. Päivän mittaan lumi suli ja vartensa taivuttaneet kasvit nousivat taas tanakasti pystyyn. Keisarinpikarikruunu sen sijaan ei enää sen maanantaisen myräkän jälkeen ole suostunut oikaisemaan varttaan. Laitoin sille torstaina tuen, ettei tulevat myräkät hakkaa kukkia rikki.